Ero sivun ”Karppi” versioiden välillä

Karppi lienee alun perin kotoisin [[Vähä-Aasia|Vähän-Aasian]] ja [[Kaspianmeri|Kaspianmeren]] väliseltä seudulta, mistä se on varhain levinnyt laajalti sekä itään että länteen. [[Kiina]]ssa sitä viljeltiin jo ennen täkäläisen ajanlaskun alkua. Euroopassa viljely alkoi Tonavan alueella esiintyneistä villeistä kannoista, ja [[munkki|munkit]] levittivät viljelyä ympäri maanosan.<ref>[http://fishbase.cn/summary/Speciessummary.php?id=1450 ''Cyprinus carpio ''] {{Wayback|1=http://fishbase.cn/summary/Speciessummary.php?id=1450 |päiväys=20140727081643 }}. FishBase.</ref> Altaissa viljellyt karpit olivat oleellinen osa keskiajan ruokakulttuuria varsinkin paastonajalla. Nykyään karppia esiintyy kaikilla mantereilla. Euroopassa sitä istutetaan enimmäkseen urheilukalastuksen tarpeisiin. Luontaisen elinalueensa ulkopuolelle siirretyistä karpeista on paikoitellen tullut uhka alkuperäisille lajeille, minkä vuoksi karppia pidetään nykyisin yhtenä maailman [[Luettelo sadasta haitallisimmasta vieraslajista|sadasta haitallisimmasta vieraslajista]]<ref>{{Verkkoviite| Osoite= http://www.issg.org/database/species/search.asp?st=100ss&fr=1&str=&lang=EN| Nimeke= 100 of the World's Worst Invasive Alien Species| Julkaisu= Issg.org| Julkaisija= Global Invasive Species Database| Viitattu= 25.3.2011| Kieli= {{en}}| arkisto= https://web.archive.org/web/20160402120539/http://www.issg.org/database/species/search.asp?st=100ss| arkistoitu= 2.4.2016}}</ref>.

Suomeen keskieurooppalainen karppi saapui 1950-luvulla Ruotsista tuotuna. 1960-luvulla tuotiin toinen kanta Venäjältä.<ref>[http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/karppi/ Karppi] {{Wayback|1=http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/karppi/ |päiväys=20070625205947 }}. RKTL Kala-atlas.</ref> Istutettua karppia esiintyy nykyään vesistökohtaisesti [[Oulu]]n korkeudelle asti. Lisääntyminen ei kuitenkaan onnistu, koska poikaset eivät selviydy ensimmäisestä talvestaan, vaan kuolevat ravinnonpuutteeseen. Karppi on kuitenkin Suomen [[särkikalat|särkikaloista]] suurimmaksi kasvava. Suurin Suomesta 2000-luvulla pyydetty karppi oli [[LohjaVihti|Vihdin]]n [[HormajärviHiidenvesi|HormajärvestäHiidenvedeltä]] [[tuulastusverkkokalastus|tuulastamallaverkoilla]] 2023 saatu 2122,42-kiloinen kala.<ref>[httphttps://wwwahven.vapaa-ajankalastaja.finet/ennatyskalakalastus/?cg=291&pid=292ennatyskalat/]. 2000-luvun Suomen ennätyskalat lajeittain].ja Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksytyt Ennätyskalarekisterisuurkalat. (Luettu 3112.83.20092023)</ref>

Suomen luonnonvesissä (istutettuna) tavataan suomukarppeja ja peilikarppeja. Suomukarppeja esiintyy noin kaksi kertaa niin paljon kuin peilikarppeja. Peilikarpit voidaan vielä jakaa kolmeen tyyppin: täysimittainen peilikarppi, jossa on kauttaaltaan suuria suomuja, rivipeilikarppi, jolla suomuja on rivissä selässä ja kyljissä, sekä tavallinen peilikarppi, jolla suomuja on kyljissä ja evien lähellä ryppäinä.<ref>[http://www.kuokkanen.org/sisus/peili2.htm Peilikarppi,] {{Wayback|1=http://www.kuokkanen.org/sisus/peili2.htm |päiväys=20090308133121 }} Kuokkanen.org</ref>

Nahkakarppi on pääasiassa suomuton karppimuoto. Jonkin verran suomuja voi kuitenkin esiintyä selässä. Selkäevässä on 20–25 ruotoa. Nahkakarpin uskotaan olevan kalanjalostuksen tulos. Jalostuksen tavoitteena lienee ollut helppoon perkaamiseen päätyminen.<ref>[http://www.kuokkanen.org/sisus/nahka2.htm Nahkakarppi, Kuokkanen.org] {{Wayback|1=http://www.kuokkanen.org/sisus/nahka2.htm |päiväys=20090308134530 }}</ref>

*[http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1441546 Jättikarppi jäi koukkuun, Ilta-Sanomat,] {{Wayback|1=http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1441546 |päiväys=20071005030442 }} uutinen