1. tammikuuta
päiväys
1. tammikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden ensimmäinen päivä. Vuodesta on jäljellä 364 päivää (karkausvuonna 365 päivää).
1. tammikuuta vietetään laajalti uudenvuodenpäivää. Suomessa 1. tammikuuta on virallinen vapaapäivä.[1] Suomalaisen kalenterin mukaan kenelläkään ei ole virallista nimipäivää 1. tammikuuta.
Nimipäivät
muokkaaTapahtumia
muokkaa- 153 eaa. – Rooman valtakunnan konsulit aloittivat ensimmäistä kertaa vuoden toimikautensa.
- 45 eaa. – Juliaaninen kalenteri astui Julius Caesarin päätöksellä voimaan.
- 404 – Roomassa toimitettiin viimeinen gladiaattoritaistelu.
- 532 – Konstantinopolissa alkoi nikakapina.
- 1438 – Habsburgien Albert II kruunattiin Unkarin kuninkaaksi.
- 1502 – Rio de Janeiron perustamispaikka löydettiin, ja sille annettiin nimi ”Rio”, koska kyseistä lahtea (nykyinen Guanabaranlahti) luultiin joen suuksi. Kaupunki perustettiin 1. maaliskuuta 1565.
- 1622 – Vuoden ensimmäiseksi päiväksi gregoriaanisen kalenterin mukaan päätettiin 1. tammikuuta.
- 1651 – Englannin kuningas Kaarle II kruunattiin myös Skotlannin kuninkaaksi.
- 1700 – Venäjä otti käyttöön juliaanisen kalenterin.
- 1707 – Juhana V:stä tuli Portugalin kuningas.
- 1738 – Bouvet’nsaari löydettiin.
- 1788 – The Times -aikakauslehden (aiemmin The Daily Universal Register) ensimmäinen numero ilmestyi.
- 1801 – Iso-Britannia ja Irlanti yhdistyivät Yhdistyneeksi kuningaskunnaksi.
- 1801 – Giuseppe Piazzi löysi Cereksen, ensimmäisenä löydetyn asteroidin. Aluksi sitä kuitenkin pidettiin planeettana.[2]
- 1804 – Jean-Jacques Dessalines julisti Haitin itsenäiseksi.
- 1808 – Yhdysvallat kielsi orjien tuomisen maahan.
- 1846 – Clara Schumann esitti ensimmäisen kerran miehensä Robert Schumannin säveltämän pianokonserton.
- 1863 – Abraham Lincoln laati lain orjien vapauttamiseksi.
- 1880 – Panaman kanavan rakentaminen alkoi.
- 1885 – Montgolfierin veljekset ylittivät kuumailmapallolla Englannin kanaalin.
- 1887 – Kuningatar Viktoriasta tuli Intian keisarinna.
- 1892 – Ellis Island alkoi ottaa vastaan Yhdysvaltoihin saapuneita siirtolaisia.
- 1893 – Japani otti käyttöön gregoriaanisen kalenterin.
- 1899 – Espanjan valta Kuubassa loppui.
- 1899 – Suomessa tuli voimaan asetus taajaväkisistä yhdyskunnista.
- 1900 – Nigeriasta tuli Ison-Britannian protektoraatti (Pohjois-Nigerian protektoraatti ja Etelä-Nigerian protektoraatti).
- 1901 – Australia itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 1904 – Sanomalehti Karjala alkoi ilmestyä.
- 1905 – Turun Sanomat alkoi ilmestyä.
- 1912 – Kiinasta tuli tasavalta.
- 1915 – Aspiriinia oli saatavilla ensimmäistä kertaa tablettina.
- 1916 – Varastoitua ja viilennettyä verta onnistuttiin siirtämään ensimmäistä kertaa onnistuneesti.
- 1920 – Kauniainen erotettiin itsenäiseksi kauppalaksi Espoon kunnasta.
- 1937 – Pispala lähialueineen siirrettiin Tampereen kaupunkiin Pohjois-Pirkkalan kunnasta, joka samalla muuttui kauppalaksi.
- 1938 – Lapin lääni aloitti toimintansa.
- 1938 – Pohjois-Pirkkalan kauppala muuttui Nokiaksi.
- 1938 – Suomessa tuli voimaan asutuslaki, joka korvasi vuonna 1922 säädetyn "Lex Kallion".
- 1939 – Italialainen Nobel-palkittu ydinfyysikko Enrico Fermi siirtyi kotimaastaan maanpakoon Yhdysvaltoihin.
- 1946 – Helsingin suuri alueliitos.
- 1946 – Suomen setelinvaihdon "leikkauspäivä"
- 1947 – Messukylän kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin.
- 1950 – Lielahti siirrettiin Ylöjärven kunnasta Tampereen kaupunkiin.
- 1956 – Suomen viimeiset taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin valtioneuvoston päätöksellä.
- 1959 – Fidel Castro syöksi Kuubassa Fulgencio Batistan vallasta.
- 1960 – Kamerun itsenäistyi.
- 1960 – Hyvinkään, Kouvolan, Riihimäen, Rovaniemen, Salon ja Seinäjoen kauppalat muuttuivat kaupungeiksi.
- 1962 – Samoa itsenäistyi.
- 1962 – Pieksämäki ja Varkaus muuttuivat kaupungeiksi.
- 1963 – Valkeakoski muuttui kaupungiksi.
- 1964 – Forssa muuttui kaupungiksi.
- 1965 – Vammala muuttui kaupungiksi.
- 1967 – Järvenpää muuttui kaupungiksi. Lauritsalan kauppala ja Lappeen kunta liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin.
- 1967 – Suomessa otettiin käyttöön valtion varoista eduskuntapuolueille maksettava puoluetuki.
- 1969 – Lohja ja Loimaa muuttuivat kaupungeiksi.
- 1969 – Suomessa tuli voimaan puoluelaki ja oikeusministeriöön perustettiin puoluerekisteri.
- 1970 – Unix-järjestelmien käyttämän ajanlaskutavan (kellon) alkamisajankohta.
- 1970 – Kerava muuttui kaupungiksi.
- 1971 – Imatra ja Ylivieska muuttuivat kaupungeiksi.
- 1971 – Tyrvännön kunta liitettiin Hattulaan.
- 1971 – Yhdysvalloissa kiellettiin tupakan mainostaminen televisiossa.
- 1972 – Espoo, Kankaanpää ja Kauniainen muuttuivat kaupungeiksi. Helsingin maalaiskunta muuttui Vantaan kauppalaksi.
- 1973 – Irlanti, Yhdistynyt kuningaskunta ja Tanska liittyivät Euroopan talousyhteisön (EEC) jäseniksi.
- 1973 – Raution kunta liittyi Kalajoen kuntaan.
- 1973 – Riistaveden kunta liittyi Kuopioon.
- 1973 – Kemijärvi, Kuusankoski, Lieksa, Mänttä ja Äänekoski muuttuivat kaupungeiksi.
- 1973 – Postinumerot otettiin Suomessa virallisesti käyttöön.
- 1974 – Suomen ja Euroopan talousyhteisön välinen vapaakauppasopimus astui voimaan.
- 1974 – Nurmes, Raisio ja Vantaa muuttuivat kaupungeiksi.
- 1977 – Kajaanin maalaiskunta yhdistettiin Kajaanin kaupunkiin ja Karhulan kauppala Kotkan kaupunkiin. Suomeen syntyi 21 uutta kaupunkia kauppaloiden muuttuessa kaupungeiksi.
- 1979 – Yhdysvallat ja Kiina solmivat diplomaattiset suhteet.
- 1981 – Kreikka liittyi Euroopan unioniin.
- 1983 – ARPANET alkoi käyttää Internet-protokollaa: Internet syntyi.
- 1986 – Espanja ja Portugali liittyivät Euroopan unioniin.
- 1986 – Suomi liittyi Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) täysjäseneksi oltuaan sen ulkojäsen vuodesta 1961.
- 1986 – Alajärvi, Jämsänkoski, Kannus, Kauhava, Keuruu, Kuhmo, Laitila, Orivesi, Saarijärvi ja Ähtäri muuttuivat kaupungeiksi.
- 1992 – Kitee, Nivala ja Orimattila muuttuivat kaupungeiksi.
- 1993 – Tšekkoslovakia jakautui, Tšekki ja Slovakia itsenäistyivät.
- 1993 – MTV3-televisiokanava aloitti lähetyksensä.
- 1993 – Suomen kansallisuustunnukseksi moottoriajoneuvoissa ja postiliikenteessä vaihtui SF:n tilalle FIN.
- 1993 – Kaarina, Kiuruvesi, Närpiö, Pyhäjärvi ja Somero muuttuivat kaupungeiksi.
- 1995 – Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät Euroopan unioniin ja erosivat Euroopan vapaakauppajärjestöstä EFTA:sta.
- 1995 – Maailman kauppajärjestö (WTO) aloitti toimintansa; se korvasi tulli- ja kauppajärjestö GATT:in.
- 1997 – Paimio muuttui kaupungiksi.
- 1997 – Porvoon maalaiskunta ja silloinen Porvoon kaupunki yhdistyivät nykyiseksi Porvoon kaupungiksi.
- 1999 – Eurosta (€) tuli yhdentoista Euroopan unionin maan tilivaluutta.
- 2000 – Sveitsin perustuslaki tuli voimaan.
- 2000 – Kuusamo muuttui kaupungiksi.
- 2001 – Kauhajoki muuttui kaupungiksi.
- 2002 – Kalajoki muuttui kaupungiksi.
- 2002 – Eurosta tuli kahdentoista maan virallinen valuutta käytännössä, kun eurokolikot ja -setelit otettiin käyttöön.
- 2005 – Sahalahden kunta liittyi Kangasalan kuntaan.
- 2005 – Peräseinäjoki ja Seinäjoki yhdistyivät Seinäjoen kaupungiksi.
- 2005 – Kuopio ja Vehmersalmi yhdistyivät Kuopion kaupungiksi.
- 2006 – Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät Rovaniemen kaupungiksi.
- 2007 – Bulgaria ja Romania liittyivät Euroopan unioniin, joka laajeni 27 maan laajuiseksi.
- 2007 – Suomessa toteutui 14 kuntaliitosta. Kuntien määrä väheni viidellätoista.
- 2007 – Slovenia liittyi euroalueeseen.
- 2007 – Ban Ki-moon aloitti kautensa Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerinä.
- 2007 – Kalasataman metroasema avattiin Helsingissä.
- 2007 – Adam Airin lento 574 Surabayasta Manadosta katosi Makassarinsalmeen. Lennolla oli 96 matkustajaa ja kuusi miehistön jäsentä.
- 2008 – Leivonmäen kunta liittyi Joutsan kuntaan.
- 2008 – Kypros ja Malta liittyivät euroalueeseen.
- 2008 – Televisiokanava YLE Extra lakkautettiin. Tilalle tuli YLE TV1+.
- 2009 – Slovakia liittyi euroalueeseen.
- 2009 – Suomen kuntien määrä väheni 67:llä, kun yhteensä ennätykselliset 32 kuntaliitosta toteutui. Suurimmat kuntaliitokset olivat Salon ja Kouvolan seuduilla.
- 2010 – Himangan kunta liittyi Kalajoen kaupunkiin.
- 2011 – Viro liittyi euroalueeseen.
- 2011 – Karttula liittyi Kuopioon.
- 2013 – Nilsiä liittyi Kuopioon.
- 2014 – Latvia liittyi euroalueeseen.
- 2015 – Liettua liittyi euroalueeseen
- 2015 – Maaninka liittyi Kuopioon.
- 2016 – Jalasjärvi liittyi Kurikkaan, Nastola Lahteen, Hämeenkoski Hollolaan ja Köyliö Säkylään.
- 2017 – Luvia liittyi Eurajokeen ja Juankoski Kuopioon.
- 2017 – Yökerhoammuskelussa kuoli 39 ihmistä Turkin Istanbulissa. [3]
- 2018 – Kangasala muuttui kaupungiksi.
- 2018 – Suomen alkoholilaki uudistui: muun muassa enintään 5,5-prosenttiset alkoholijuomat tulivat ruokakauppoihin ja anniskeluravintoloiden aukioloajat vapautuivat.[4]
- 2018 – Etera ja Ilmarinen yhdistyivät.[5]
- 2018 – Vuosi 2018 oli Topeliuksen juhlavuosi[6] ja sisällissodan muistovuosi 2018.[7]
- 2020 – Valtimo liittyi Nurmekseen.
- 2021 – Honkajoki liittyi Kankaanpäähän.
- 2023 – Suomeen perustettiin 21 hyvinvointialuetta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät ja järjestämisvastuu siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille.
Syntyneitä
muokkaa- 1431 – Aleksanteri VI, paavi (k. 1503)
- 1449 – Lorenzo de' Medici, firenzeläinen valtiomies (k. 1492)
- 1467 – Sigismund I, Puolan kuningas ja Liettuan suuriruhtinas vuosina 1506–1548 (k. 1548)
- 1484 – Ulrich Zwingli, sveitsiläinen protestanttijohtaja (k. 1531)
- 1618 – Bartolomé Esteban Murillo, espanjalainen taidemaalari (k. 1682)
- 1798 – Utagawa Kuniyoshi, japanilainen taidemaalari (k. 1861)
- 1814 – Hong Xiuquan, kiinalainen kapinallinen (k. 1864)
- 1823 – Sándor Petőfi, unkarilainen runoilija ja kapinallinen (k. 1849)
- 1852 – Eugène Anatole Demarcay, ranskalainen kemisti (europiumin löytäjä) (k. 1904)
- 1853 – Karl von Einem, saksalainen kenraali (k. 1934)
- 1854 – James George Frazer, skotlantilainen antropologi (selvitti ihmisen käyttäytymisevoluution) (k. 1941)
- 1859 – Michael Joseph Owens, yhdysvaltalainen lasintekijä (keksi ensimmäisen automaattisen lasipullontekokoneen) (k. 1923)
- 1863 – Pierre de Frédy (”Pierre de Coubertin”), ranskalainen historioitsija ja kasvatustieteilijä (nykyaikaisten olympialaisten alullepanija) (k. 1937)
- 1864 – Alfred Stieglitz, yhdysvaltalainen valokuvaaja (k. 1946)
- 1879 – Edward Morgan Forster, englantilainen kirjailija (k. 1970)
- 1879 – William Fox, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja (k. 1952)
- 1881 – Vajiravudh, Thaimaan kuningas 1910–1925 (k. 1925)
- 1887 – Wilhelm Canaris, saksalainen amiraali (k. 1945)
- 1892 – Manuel Roxas, Filippiinien presidentti 1946–1948 (k. 1948)
- 1894 – Satyendra Bose, intialainen matemaatikko ja fyysikko (k. 1974)
- 1895 – J. Edgar Hoover, yhdysvaltalainen virkamies (FBI:n johtaja) (k. 1972)
- 1898 – Viktor Ullmann, saksalainen säveltäjä (k. 1944)
- 1900 – Francisco de Asis Javier Cugat Mingall de Bru y Deulofeo (”Xavier Cugat”), espanjalainen muusikko (k. 1990)
- 1909 – Dana Andrews, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1992)
- 1909 – Barry Goldwater, yhdysvaltalainen poliitikko (k. 1998)
- 1912 – Kim Philby, brittiläinen vakoilija (k. 1988)
- 1919 – Jerome David Salinger (”J.D. Salinger”), yhdysvaltalainen kirjailija (Sieppari ruispellossa) (k. 2010)
- 1921 – Alain Mimoun, algerialainen juoksija (olympiavoittaja) (k. 2013)
- 1922 – Ensio Siilasvuo, suomalainen kenraali (k. 2003)
- 1922 – Thomas Rocco Barbella (”Rocky Graziano”), yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (k. 1990)
- 1923 – Milt Jackson, yhdysvaltalainen jazzmuusikko (k. 1999)
- 1923 – Ousmane Sembène, senegalilainen kirjailija ja elokuvaohjaaja (k. 2007)
- 1927 – Vernon Smith, vuoden 2002 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen ekonomisti
- 1929 – Aulis Kallakorpi, suomalainen mäkihyppääjä (k. 2005)
- 1930 – Frederick Wiseman, yhdysvaltalainen dokumentaristi
- 1933 – Joe Orton, englantilainen kirjailija (k. 1967)
- 1934 – Lakhdar Brahimi, algerialainen diplomaatti
- 1936 – Kalevi Lehtinen, suomalainen evankelista (k. 2011)
- 1937 – Lenita Airisto, suomalainen toimitusjohtaja ja Suomen Neito
- 1941 – Martin Evans, vuoden 2007 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen geneetikko
- 1941 – Wenzel Hagelstam, suomalainen antiikkikauppias
- 1942 – Martin Frost, yhdysvaltalainen poliitikko
- 1942 – Juha Pihkala, suomalainen piispa
- 1944 – Mir Zafarullah Khan Jamali, Pakistanin pääministeri (2002–2004)
- 1945 – Jacques Bernard Ickx (”Jacky Ickx”), belgialainen kilpa-autoilija
- 1947 – Risto Kuisma, suomalainen poliitikko
- 1952 – Mahamadou Issoufou, Nigerin presidentti 2011–2021
- 1956 – Christine Lagarde, ranskalainen poliitikko ja asianajaja
- 1957 – Esa Pulliainen, suomalainen kitaristi
- 1957 – Evángelos Venizélos, kreikkalainen poliitikko ja ministeri
- 1958 – Laura Jurkka, suomalainen näyttelijä
- 1958 – Henriette Youanga, keskiafrikkalainen jousiampuja
- 1966 – Veli-Matti Kallio (”Veeti Kallio”), suomalainen laulaja
- 1966 – Mika Nieminen, suomalainen jääkiekkoilija
- 1967 – Janne Sankelo, suomalainen poliitikko
- 1968 – Davor Šuker, kroatialainen jalkapalloilija
- 1969 – Verne Troyer, yhdysvaltalainen lyhytkasvuinen näyttelijä (k. 2018)
- 1971 – Robert Holík (”Bobby Holík”), tšekkiläinen jääkiekkoilija
- 1972 – Alejandro Montecchia, argentiinalainen koripalloilija ja olympiavoittaja
- 1981 – Zsolt Baumgartner, ensimmäinen unkarilainen Formula 1 -kuljettaja
- 1982 – David Nalbandian, argentiinalainen tennispelaaja
- 1983 – Daniel Jarque, espanjalainen jalkapalloilija
- 1984 – José Paolo Guerrero, perulainen jalkapalloilija
- 1986 – Lee Sung-min (”Sungmin”), eteläkorealainen muusikko (”Super Junior”)
- 1987 – Ben Alnwick, englantilainen jalkapalloilija
- 1987 – Salamtou Hassane, nigeriläinen yleisurheilija
- 1988 – Janne Ryynänen, suomalainen yhdistetyn hiihtäjä
- 1990 – Joonas Pylsy, suomalainen salibandyn pelaaja
- 1994 – Matias Linkoaho, suomalainen pikajuoksija
- 1994 – Christian Nassif, keskiafrikkalainen uimari
- 1996 – Joni Tuulola, suomalainen jääkiekkoilija
- 1999 – Urho Vaakanainen, suomalainen jääkiekkoilija
- 2002 – Tusse, kongolais-ruotsalainen laulaja
Kuolleita
muokkaa- 898 – Eudes, (Pariisin kreivi Odo), frankkien kuningas (s. n. 860)
- 1559 – Kristian III, Tanskan ja Norjan kuningas (s. 1503)
- 1748 – Johann Bernoulli, sveitsiläinen matemaatikko (s. 1667)
- 1782 – Johann Christian Bach, saksalainen säveltäjä (s. 1735)
- 1800 – Louis-Jean-Marie Daubenton, ranskalainen naturalisti (s. 1716)
- 1817 – Martin Klaproth, saksalainen kemisti (s. 1743)
- 1894 – Heinrich Hertz, saksalainen fyysikko (s. 1857)
- 1953 – Hiram King Williams (”Hank Williams”), yhdysvaltalainen kantrilaulaja (s. 1923)
- 1972 – Maurice Chevalier, ranskalainen näyttelijä ja laulaja (s. 1888)
- 1975 – Kalle Anttila, suomalainen painija (olympiavoittaja) (s. 1887)
- 1976 – Yrjö Kallinen, suomalainen osuustoimintamies, poliitikko ja ministeri (s. 1886)
- 1978 – Alma Raatikainen, suomalainen kirjailija (s. 1916)
- 1992 – Grace Hopper, yhdysvaltalainen ohjelmoija (Cobol-ohjelmointikielen ”äiti”) (s. 1906)
- 1994 – Cesar Romero, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1907)
- 1995 – Wigner Pál Jenő (”Eugene Wigner”), vuoden 1963 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut unkarilaissyntyinen fyysikko (s. 1902)
- 1997 – Townes Van Zandt, yhdysvaltalainen kantrimuusikko (s. 1944)
- 2001 – Kirsti Lagerspetz, suomalainen psykologian professori (s. 1932)
- 2004 – Mikko Juva, suomalainen arkkipiispa (s. 1918)
- 2009 – Aarne Arvonen, kuollessaan Suomen vanhin henkilö (s. 1897)
- 2015 – Ulrich Beck, saksalainen sosiologi (s. 1944)
- 2017 – Derek Parfit, englantilainen filosofi (s. 1942)
- 2018 – Pertti Kaijanlaakso, suomalainen nyrkkeilijä (s. 1949)
- 2018 – Jon Steuer, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1984)
- 2019 – Juri Artsutanov, venäläinen insinööri (s. 1929)
- 2020 – Jaap Schröder, alankomaalainen viulisti, kapellimestari ja pedagogi (s. 1925)
- 2021 – Matti Piipponen, suomalainen oopperalaulaja ja professori (s. 1937)
- 2022 – Otto Wahlgren, suomalainen tekniikantutkija ja professori (s. 1927)
- 2023 – Kadri Mälk, virolainen kuvataiteilija ja korumuotoilija (s. 1958)
- 2023 – Lise Nørgaard, tanskalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1917)
- 2024 – Niklaus Wirth, sveitsiläinen tietojenkäsittelyteoreetikko (Pascal) (s. 1934)
Juhlapäiviä
muokkaa- Gregoriaanista kalenteria käyttävissä maissa vietetään uudenvuodenpäivää, jota juhlistetaan keskiyöllä (klo 0.00) järjestettävin ilotulituksin.
- Wienin filharmonikkojen uudenvuoden konsertti
- Haitin itsenäisyyspäivä
- Kiinan tasavallan perustamispäivä
- Sudanin itsenäisyyspäivä
- Kuuban vapautuspäivä
- Slovakian tasavallan perustamispäivä
- Kwanzaa (tai Kwanza) -juhlan viimeinen päivä
- Ortodoksisella kirkolla Herran ympärileikkaus sekä pyhän Basileios Suuren muistopäivä, keskisuuri juhla
Lähteet
muokkaa- ↑ http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2008:166:0018:0018:FI:PDF (pdf) eur-lex.europa.eu. Viitattu 15.7.2010.
- ↑ James L. Hilton: When did the asteroids become minor planets? The United States Naval Observatory. Arkistoitu 21.9.2007. Viitattu 6.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Nightclub attack: Manhunt after dozens killed in Istanbul BBC News. 1.1.2017. Viitattu 2.1.2017.
- ↑ Näin alkoholilaki muuttuu: Pian voi tilata tuplaviskin, Alko auki pidempään, festareilla ei tarvita kalja-aitauksia... Ilta-Sanomat. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Ilmarinen vastaa ensi vuonna 1,1 miljoonan suomalaisen eläketurvasta Aamuset. 29.12.2017. Arkistoitu 1.1.2018. Viitattu 1.1.2018.
- ↑ Topeliuksen juhlavuosi 2018 Topelius-seura ry. Arkistoitu 9.1.2017. Viitattu 8.1.2017. (suomeksi)
- ↑ Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteistyöhankkeet Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Arkistoitu 4.2.2017. Viitattu 8.1.2017. (suomeksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1. tammikuuta.
|
| ||
|---|---|---|
|
Uudenvuodenpäivä, kansallinen vapaapäivä useissa maissa
| ||
_by_Guenter_Prust.jpg)
Katso myös: kalenteri ~ 31. joulukuuta, 2. tammikuuta