Ero sivun ”7,62×51 mm NATO” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9 |
||
| (9 välissä olevaa versiota 8 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:NATO 7.62x51.jpg|thumb|250px|7,62×51 mm patruunoita ja vertailun vuoksi AA-kokoinen paristo.]] |
[[Tiedosto:NATO 7.62x51.jpg|thumb|250px|7,62×51 mm patruunoita ja vertailun vuoksi AA-kokoinen paristo.]] |
||
'''7,62×51 mm NATO''' |
'''7,62×51 mm NATO''' on Winchesterin sotilaskäyttöön kehittämä [[kivääri|kiväärin]] [[patruuna]]. Sen [[kaliiperi|nimelliskaliiperi]] on 7,62 mm ja hylsyn pituus 51 mm. Patruuna kehitettiin [[1940-luku|1940]]–[[1950-luku|1950]]-lukujen taitteessa uudeksi [[Nato]]n jalkaväen standardipatruunaksi, mistä johtuu myös sen yhteydessä käytettävä lyhenne. |
||
Patruuna otettiin palveluskäyttöön Yhdysvalloissa vuonna [[1957]] [[M14]]-automaattikiväärissä ja [[M60]]-konekiväärissä. Euroopassa menestynein 7,62×51 mm patruunaa käyttävä kivääri oli [[Fabrique Nationale de Herstal]] -tehtaan [[FN FAL]]. |
Patruuna otettiin palveluskäyttöön Yhdysvalloissa vuonna [[1957]] [[M14]]-automaattikiväärissä ja [[M60]]-konekiväärissä. Euroopassa menestynein 7,62×51 mm patruunaa käyttävä kivääri oli [[Fabrique Nationale de Herstal]] -tehtaan [[FN FAL]]. |
||
Kun Suomessa pohdittiin 1950-luvulla uuden jalkaväkiaseistuksen hankintaa, valinta tehtiin länsimaisen |
Kun Suomessa pohdittiin 1950-luvulla uuden jalkaväkiaseistuksen hankintaa, valinta tehtiin länsimaisen Nato-kaliiperin ja neuvostoliittolaisen lyhyemmän patruunan välillä. Todettiin, että ampumaetäisyydet peitteisessä suomalaisessa maastossa jäisivät väistämättä lyhyiksi, minkä seurauksena pidemmästä patruunasta ei olisi hyötyä. 7,62×51 mm:n patruunan aiheuttama rekyyli on voimakas hankaloittaen ampumista sarjatulella.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.mil.fi/ruotuvaki/index.dsp?action=read_page&pid=22&aid=269| Nimeke = Ensimmäinen banaaniase uitettiin Suomeen| Tekijä = Harri Pietarinen| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Ruotuväki| Ajankohta = 4.3.2004| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 9.2.2009| Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20100601013042/http://www.mil.fi/ruotuvaki/index.dsp?action=read_page&pid=22&aid=269| arkistoitu = 1.6.2010}}</ref> Neuvostoliittolainen [[AK-47]]-rynnäkkökivääri oli todettu testeissä äärimmäisen toimintavarmaksi ja se valittiin suomalaisen rynnäkkökiväärin esikuvaksi. Tämä johti Suomen [[7,62×39 mm]]:n patruunan käyttäjäksi. |
||
Lähinnä 7,62×51 mm:n patruunan kielteisistä ominaisuuksista johtuen sille kehitettiin seuraajaksi [[5,56×45 mm NATO]] -patruuna, joka on noin puolet kevyempi. Tämä vähentää huomattavasti sekä huollon että yksittäisen taistelijan rasitusta. |
Lähinnä 7,62×51 mm:n patruunan kielteisistä ominaisuuksista johtuen sille kehitettiin seuraajaksi [[5,56×45 mm NATO]] -patruuna, joka on noin puolet kevyempi. Tämä vähentää huomattavasti sekä huollon että yksittäisen taistelijan rasitusta. |
||
7,62×51 mm NATO on lähes identtinen kuin kaupallinen '''.308 Winchester''' (.308win) patruuna, joka kehitettiin Winchesterin toimesta samoihin aikoihin, mutta eroaa rakenteellisesti hieman mm. panoksen kaulan pituuden, seinämien paksuuden sekä käytettyjen paineiden puolesta <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.303british.com/id36.html|nimeke=7.62x51mm NATO or 308 Winchester? What's the Difference?|julkaisu=www.303british.com|viitattu=2021-02-18}}</ref>. NATO-panos on kaulaltaan pidempi sekä sen seinämät ovat paksummat. Eroja selittää mm. se, että 7,62×51 mm NATO suunniteltiin toimimaan samalla niin pulttilukkoisissa kivääreissä, kuin täysin automaattisissa konekivääreissä, huomattavan vaativissa olosuhteissa. |
|||
Metsästysaseiden yhteydessä kaliiperi ilmaistaan yleensä tuumakokona .308 Win. Kaliiperi on Suomessa ja maailmalla melko yleinen metsästysaseiden kaliiperi. |
|||
Yleistyksenä voidaan sanoa, että lähes kaikissa .308win kaliiberin aseissa voidaan käyttää 7,62×51 mm NATO panoksia, mutta toisinpäin käytettynä panos saattaa aiheuttaa vaaratilanteen, koska .308win patruunoissa käytetään hieman suurempia maksimipaineita (n. 8000PSI <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ammoland.com/2020/10/7-62-nato-vs-308-winchester-ammo-whats-the-difference/|nimeke=7.62 NATO vs .308 Winchester Ammo, What’s The Difference?|tekijä=Tom McHale|julkaisu=AmmoLand.com|ajankohta=2020-10-12|viitattu=2021-02-18|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>), eikä panos välttämättä sovi panospesään täydellisesti, joka voi johtaa, harvinaisessa tapauksessa, ohuempiseinäisen panoksen halkeamiseen. |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
== Aiheesta muualla == |
|||
{{commonscat-rivi}} |
|||
{{Tynkä/Aseet}} |
{{Tynkä/Aseet}} |
||
[[Luokka:Patruunat]] |
[[Luokka:Patruunat]] |
||
Versio 24. elokuuta 2022 kello 09.50
7,62×51 mm NATO on Winchesterin sotilaskäyttöön kehittämä kiväärin patruuna. Sen nimelliskaliiperi on 7,62 mm ja hylsyn pituus 51 mm. Patruuna kehitettiin 1940–1950-lukujen taitteessa uudeksi Naton jalkaväen standardipatruunaksi, mistä johtuu myös sen yhteydessä käytettävä lyhenne.
Patruuna otettiin palveluskäyttöön Yhdysvalloissa vuonna 1957 M14-automaattikiväärissä ja M60-konekiväärissä. Euroopassa menestynein 7,62×51 mm patruunaa käyttävä kivääri oli Fabrique Nationale de Herstal -tehtaan FN FAL.
Kun Suomessa pohdittiin 1950-luvulla uuden jalkaväkiaseistuksen hankintaa, valinta tehtiin länsimaisen Nato-kaliiperin ja neuvostoliittolaisen lyhyemmän patruunan välillä. Todettiin, että ampumaetäisyydet peitteisessä suomalaisessa maastossa jäisivät väistämättä lyhyiksi, minkä seurauksena pidemmästä patruunasta ei olisi hyötyä. 7,62×51 mm:n patruunan aiheuttama rekyyli on voimakas hankaloittaen ampumista sarjatulella.[1] Neuvostoliittolainen AK-47-rynnäkkökivääri oli todettu testeissä äärimmäisen toimintavarmaksi ja se valittiin suomalaisen rynnäkkökiväärin esikuvaksi. Tämä johti Suomen 7,62×39 mm:n patruunan käyttäjäksi.
Lähinnä 7,62×51 mm:n patruunan kielteisistä ominaisuuksista johtuen sille kehitettiin seuraajaksi 5,56×45 mm NATO -patruuna, joka on noin puolet kevyempi. Tämä vähentää huomattavasti sekä huollon että yksittäisen taistelijan rasitusta.
7,62×51 mm NATO on lähes identtinen kuin kaupallinen .308 Winchester (.308win) patruuna, joka kehitettiin Winchesterin toimesta samoihin aikoihin, mutta eroaa rakenteellisesti hieman mm. panoksen kaulan pituuden, seinämien paksuuden sekä käytettyjen paineiden puolesta [2]. NATO-panos on kaulaltaan pidempi sekä sen seinämät ovat paksummat. Eroja selittää mm. se, että 7,62×51 mm NATO suunniteltiin toimimaan samalla niin pulttilukkoisissa kivääreissä, kuin täysin automaattisissa konekivääreissä, huomattavan vaativissa olosuhteissa.
Yleistyksenä voidaan sanoa, että lähes kaikissa .308win kaliiberin aseissa voidaan käyttää 7,62×51 mm NATO panoksia, mutta toisinpäin käytettynä panos saattaa aiheuttaa vaaratilanteen, koska .308win patruunoissa käytetään hieman suurempia maksimipaineita (n. 8000PSI [3]), eikä panos välttämättä sovi panospesään täydellisesti, joka voi johtaa, harvinaisessa tapauksessa, ohuempiseinäisen panoksen halkeamiseen.
Lähteet
- ↑ Harri Pietarinen: Ensimmäinen banaaniase uitettiin Suomeen Ruotuväki. 4.3.2004. Arkistoitu 1.6.2010. Viitattu 9.2.2009.
- ↑ 7.62x51mm NATO or 308 Winchester? What's the Difference? www.303british.com. Viitattu 18.2.2021.
- ↑ Tom McHale: 7.62 NATO vs .308 Winchester Ammo, What’s The Difference? AmmoLand.com. 12.10.2020. Viitattu 18.2.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 7,62×51 mm NATO Wikimedia Commonsissa
