Ero sivun ”Informaatiosodankäynti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Lähteet: - toimimaton linkki + päivitetty STAE lähde uudempaan, tälle linkki
Coen (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
42 148 muokkausta
w
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
 
(27 välissä olevaa versiota 17 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Informaatiosodankäynti}}
{{Informaatiosodankäynti}}
{{korjattava|pölhö virheellinen määritelmä; pääosin ei lähdeviitteitä; huonoa kieltä; perustelematonta hauki-on-kalaa; epäselvää käsitteistöä huolimattomasti heiteltynä; ym. jne}}
'''Informaatiosodankäyntiä''' ({{k-en|Information Warfare, IW}}) on mikä tahansa hyökkäys tietoa kohtaan, toimintatavoista ja keinoista riippumatta. Esimerkiksi [[puhelinvaihde|puhelin­vaihteen]] pommittaminen tai sen sovelluksien tuhoaminen [[tietokonevirus|tieto­kone­viruksella]] ovat kumpikin informaatiosodankäyntiä.


'''Informaatiosodankäynti''' ({{k-en|information warfare, IW}}) ja '''informaatiovaikuttaminen''' ja '''strateginen kommunikaatio''' ovat nykyaikaiseen [[Sodankäynti|sodankäyntiin]] liittyviä käsitteitä, joissa joko hyökkäyksellisesti tai puolustuksellisesti pyritään vaikuttamaan [[informaatio]]n sisältöön ja kulkuun sekä sitä kautta eri vaiheessa olevan konfliktin tulokseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74173/Siren+-+Strateginen+kommunikaatio+ja+informaatio-operaatiot+2030+-+edit.pdf?sequence=1 | Nimeke = STRATEGINEN KOMMUNIKAATIO JA INFORMAATIO-OPERAATIOT 2030 | Tekijä = Torsti Sirén | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = STRATEGINEN KOMMUNIKAATIO JA INFORMAATIO-OPERAATIOT 2030 | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Maanpuolustuskorkeakoulu Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos | Viitattu = 21.1.2015 | Kieli = }}</ref> Käytettävät keinot voivat olla luonteeltaan strategisia, operatiivisia tai taktisia.
Informaatiosodankäynnissä on nykyisen internet ajan mahdollisuuksien mukaisesti korostunut tiedon jakaminen väestölle internetin välityksellä. Usein se tieto on väärää tai vääristeltyä. Sen tarkoitus on palvella lähettäjänsä poliittisia päämääriä. Se ei jätä juuri lainkaan jälkiä, joten kokonaisten "trollitehtaiden" käyttäminen on tehokasta ja vaikeasti estettävää. Vaikutusta tehostaa riitelyn aiheuttaminen, joka myös palvelee poliittisia päämääriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/tutkija_verkkosodan_takana_voi_olla_pietarissa_sijaitseva_trollitehdas/7469539 | Nimeke = Tutkija: Verkkosodan takana voi olla Pietarissa sijaitseva trollitehdas| Tekijä = Stina Brännare Yle Uutiset, Tiina-Rakel Liekki Yle Uutiset | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle.fi kotimaa| Ajankohta = 12. syyskuuta 2014| Julkaisupaikka = Yle.fi| Julkaisija = Yle| Viitattu = 13.9.2014 | Kieli = suomeksi}}</ref>


Informaatiovaikuttaminen kuvaa käsitteenä pikemminkin yksittäisen osapuolen toimia, kun taas informaatiosodankäynti osapuolten välistä kamppailua edellä mainituin keinoin. Läheisesti tähän liittyvä käsite strateginen kommunikaatio tarkoittaa informaatiosodankäyntiä vastaavia toimia, muttei oleta välttämättä mitään tiettyä konfliktia.
Informaatiosodankäyntiä on myös mikä tahansa toiminto, joka suojelee tietoamme - toimintatavoista ja keinoista riippumatta. Esimerkiksi puhelinvaihteen vahvistaminen pommitusten varalta ja sen sovelluksien virusturvan päivittäminen ovat kumpikin informaatiosodankäyntiä.{{selvennä| Ovatko käsitteet oikein tässä kappaleessa: onko kriiseihin varautuminen tai tietoturvallisuuden yleinen parantaminen muka jo sodankäyntiä?}}


Jonkinasteista informaatiosodankäyntiä käydään lähes kaikissa maailman konflikteissa. Yhteistä informaatiosodankäynnin lukemattomille keinoille ja tavoitteille on lähinnä niiden suunnitelmallisuus, joka erottaa ne sattumanvaraisesta ja tahattomasta informaation kulkuun tai sisältöön vaikuttamisesta.
Informaatiosodankäynnin kohteeksi voi joutua mikä thansa, myös syvässä rauhantilassa oleva maa, kuten Suomi ja monet muut maat [[Itä-Ukrainan kriisi 2014|Ukrainan kriisin]] aikana.<ref name="limnell">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kyberturva-asiantuntija_limnell_suomi_on_hybridisodankaynnin_kohteena__tata_ei_pida_hyssytella/7371020 | Nimeke = Kyberturva-asiantuntija Limnéll: "Suomi on hybridisodankäynnin kohteena – Tätä ei pidä hyssytellä"| Tekijä =
Jessikka Aro Yle Uutiset| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle.fi kotimaa| Ajankohta = 13. syyskuuta 2014| Julkaisupaikka = Yle.fi| Julkaisija = Yle| Viitattu = 13.9.2014 | Kieli = suomeksi}}</ref>


Suomen turvallisuuspoliittisessa selonteossa 2004 määritellään informaatiosodankäynti seuraavasti: "Valtion yhteiskunnalliseen ja sotilaalliseen päätöksentekoon ja toimintakykyyn sekä kansalaisten mielipiteisiin vaikuttamista ja tältä suojautumista käyttämällä hyväksi informaatioympäristöä. Informaatiosodankäyntiä voidaan käydä yhteiskunnallisin, poliittisin, viestinnällisin, psykologisin, sosiaalisin, taloudellisin ja sotilaallisin keinoin kaikilla sodankäynnin tasoilla."<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.defmin.fi/files/240/2493_2161_Selonteko_2004_1_.pdf | Nimeke = Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2004; valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 24.9.2004 | Julkaisija = Valtioneuvoston kanslia | Viitattu = 4.2.2015 }}</ref>
Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen otti käyttöön [[hybridisodankäynti]] käsitteen Ukrainan kriisin 2014 aikana. Hybridisodankäynti tarkoittaa informaatiosodankäynnin yhdistämistä muihin sodankäynnin ja painostamisen keinoihin.<ref name="limnell"/>


== Moderni sodankäynti, konfliktit ja toiminnan mallit ==
Turvallisuuspoliittinen selonteko 2004 määrittelee informaatiosodankäynnin seuraavasti (Keskeiset lyhenteet ja määritelmät (s. 156)):
Modernit sodankäynnin operaatiot sisältävät useita eri toiminnan alueita. Mukaan luetaan myös erilaiset epäsymmetriset keinot. Modernit sotilasoperaatiot alkavat ajallisesti jo rauhan aikaisilla painostus- ja [[disinformaatio]]-operaatioilla. Keinoilla pyritään tietoisesti vaikuttamaan toisen valtion päätöksentekoon, jotta saavutettaisiin sellaisia strategisia päämääriä, joihin painostuksen kohteena oleva valtio ei muutoin suostuisi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.defmin.fi/files/3016/Suomalaisen_tiedustelulainsaadannon_suuntaviivoja.pdf | Nimeke = mietintö| Tekijä = Puolustusministeriö| Tiedostomuoto = pdf| Selite = | Julkaisu = Suomalaisen tiedustelulainsäädännön suuntaviivoja | Ajankohta = 2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 21.1.2015 | Kieli = }}</ref>
Informaatiosodankäynti (on) Valtion yhteiskunnalliseen ja sotilaalliseen päätöksentekoon ja toimintakykyyn sekä kansalaisten mielipiteisiin vaikuttamista ja tältä suojautumista käyttämällä hyväksi informaatioympäristöä. Informaatiosodankäyntiä voidaan käydä yhteiskunnallisin, poliittisin, viestinnällisin, psykologisin, sosiaalisin, taloudellisin ja sotilaallisin keinoin kaikilla sodankäynnin tasoilla.


[[Yhdysvallat]] ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Iso-Britannia]] ovat määrittäneet moderneja doktriineja tai kriisistrategioita lyhenteillä DIME(FIL) ja MIDLIFE, sanoista Diplomatic, Information, Military, Economic, Financial, Intelligence, and Law Enforcement – eli Diplomatia, Informaatio, Asevoimat, Talous, Rahoitus, Tiedustelu ja Lainvalvonta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.thefreelibrary.com/Understanding+the+operational+environment%3A+the+expansion+of+DIME.-a0213693824 | Nimeke = Understanding the operational environment: the expansion of DIME
[[Suhteellinen etu|Suhteellisen edun]] mukaan informaatiosodankäynnissä on kolme oleellista kokonaisuutta:
| Tekijä = Kem, Jack D. | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 21.1.2015 }}</ref>
* parempi informaatio
* hyökkäys vastustajan informaatiota vastaan ja
* puolustus vastustajan hyökkäystä vastaan


Kolmas yleinen malli hahmottamaan vastapuolen ominaisuuksia on PMSII tai PMSII-PT. Lyhenteet tulevat sanoista Political, Military, Economic, Social, Infrastructure, Information, Physical Environment, and Time – eli Poliittinen, Sotilaallinen, Taloudellinen, Sosiaalinen, Infrastruktuuri, Informaatio, Fyysinen ympäristö, ja Aika.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.informs-sim.org/wsc10papers/039.pdf | Nimeke = COMPARING VALIDATION RESULTS FOR TWO DIME/PMESII MODELS: UNDERSTANDING COVERAGE PROFILES | Tekijä = Dean S. Hartley III | Ajankohta = 2010| Julkaisija = | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref>
Informaatiosodankäynnin yksi keskeinen pelikenttä ovat [[media|tiedotusvälineet]]. Erilaisin keinoin sotaa käyvät osapuolet pystyvät vaikuttamaan siihen, millaista informaatiota ihmiset saavat tiedotusvälineiden kautta. Varsinkin demokraattisissa valtioissa kansalaismielipide on hyvin tärkeä sotilaallisen politiikan kannalta. Myös rauhan vallitessa on tärkeää, että ihmisillä on toivotunlainen näkemys sotilaalliseen toimintaan liittyvistä asioita. Tavallisilla kansalaisilla ei ole useimmiten ymmärrystä informaatiosodankäynnistä, vaan he uskovat helposti kaiken mitä lehdissä lukee.


Mallit kuvaavat siis modernin sodankäynnin monimuotoisuutta, jossa informaatio(sodankäynti) on yksi toiminnan pääalue.
==Informaatiosodankäynnin ydin==


== Informaatiosodankäynti käsitteenä ==
Informaatiosodankäynnin ydin on [[systeemi#systeemi ja tieto|systeemisen tiedon merkityksen]] ymmärtämisessä. Ymmärtämällä systeemin rakenne, sen systeemitieto ja pystymällä toimittamaan systeemille haluttua input- tietoa, systeemi toimii [[refleksiivinen kontrolli|refleksiivisen kontrollin]] idean mukaisesti tiedon toimittajan haluamalla tavalla.
Informaatiosodankäyntiä on mikä tahansa toimi, jolla estetään, hyödynnetään, muutetaan, tai tuhotaan vastustajan informaatiota ja sen järjestelmiä; vastavuoroisesti puolustautua näiltä toimilta; sekä hyödyntää omaa sotilaallista informaatiokykyä.


Eri mailla ja toimijoilla on erilaisia doktriineja, joilla konfliktin tai kriisin operatiivista ympäristöä pyritään ymmärtämään ja tätä kautta näihin vaikuttamaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.youtube.com/watch?v=MGQ1FQwbz0M | Nimeke = Arguing the OE, Episode 7, Are PMESII-PT and Systems Thinking in Tension? | Tekijä = Lt.Gen. Press| Ajankohta = 2013 | Julkaisija = | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref> Informaatiosodankäynnille tai informaatio-operaatioille löytyy maailmanlaajuisesti useita määritelmiä. Vähänkään perusteellisempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että määritelmien erot ovat useimmiten lähinnä terminologisia.<ref name="Nimetön-rDgt-1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.panssariprikaati.fi/wcm/6d3e7380428c8a608ff0cfe60feb2862/PVTTJulkaisuja15.pdf?MOD=AJPERES | Nimeke = Sotatekninen arvio ja ennuste 2025 | Tekijä = Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = Sotatekninen arvio ja ennuste 2025, osa 2 | Ajankohta = 2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 26.1.2015 | Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20141230121339/http://www.panssariprikaati.fi/wcm/6d3e7380428c8a608ff0cfe60feb2862/PVTTJulkaisuja15.pdf?MOD=AJPERES | arkistoitu = 30.12.2014 }}</ref>
Informaatiosodankäynnin ydintä on siis:
# Ymmärtäminen: kohdesysteemin ymmärtäminen: sen rakenne = tulkitseva tieto
# Tietoliikenteen hallinta: Kyky hallita ainakin jonkin verran kohdesystemin saamaa informaatiota: tietoverkot, elektroninen sodankäynti, agentit, vakoojat, internet
# Tieto: Kyky toimittaa kohdesysteemin tietoverkkoja pitkin haluttu tieto.


Käsitteenä informaatiosodankäynti on syntynyt strategisena suunnitelmana 1980-luvulla ja operatiivisena vasta 1990-luvun alussa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Thomas C, Reed | Nimeke = ”At the Abyss – An Insider’s History of the Cold War”| Vuosi = 2004 | Sivu = * | Julkaisupaikka = NY| Julkaisija = Ballantine Books | Tunniste = | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref> Informaatiosodankäynti on käsitteenä siis melko nuori, mutta sodankäynnin ytimessä, yhden tahdon pyrkimys alistaa toinen on perinteinen, ainoastaan metodiikka päämäärän toteuttamiseksi on muuttunut. <ref name="Nimetön-rDgt-2">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74117/berger-ven%C3%A4j%C3%A4n_informaatio-psykologinen_sodank%C3%A4yntitapa.pdf?sequence=1 | Nimeke = VENÄJÄN INFORMAATIO-PSYKOLOGINEN SODANKÄYNTITAPA TERRORISMIN TORJUNNASSA JA VIIDEN PÄIVÄN SODASSA| Tekijä = Heidi Berg| Ajankohta = 2010 | Julkaisija = Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos| Viitattu = 26.1.2015 }}</ref>
Laajemmin ottaen informaatiosodankäynnin ytimeen kuuluu myös em. prosessin kehittäminen (oppiminen prosessia käytettäessä), ja kehittämisen kehittäminen ([[oppiminen#oppimisen tasot|oppiminen oppimisesta]]) jne.


== Esimerkkejä vaikuttamisesta ==
==Tiedon merkityksen kasvu==
Kaikenlaisen viestinnän tarkoitus on jonkinlainen vaikuttaminen. Viestinnän vaikuttamista psykologisena operaationa on muun muassa aloitteen kaappaaminen, keskustelun siirtäminen haluttuihin asioihin ja aiheisiin. Politisoitunut keskustelu ei ole kuitenkaan [[propaganda]]a.


Erilaisin keinoin sotaa käyvät osapuolet pystyvät vaikuttamaan siihen, millaista informaatiota ihmiset saavat tiedotusvälineiden kautta. Varsinkin demokraattisissa valtioissa kansalaismielipide on hyvin tärkeä sotilaallisen politiikan kannalta. Myös rauhan vallitessa on tärkeää, että ihmisillä on yhteiskuntaa tukeva näkemys sotilaalliseen toimintaan liittyvistä asioita.
Informaatiosodankäynti on syntynyt muun muassa siksi, että tiedon merkitys sodankäynnissä on kasvanut merkittävästi. Tavanomaista [[sota]]a ei voi enää voittaa ilman informaatiota, informaation vastaisia toimia ja niiltä suojautumista. Informaation merkityksen kasvuun ovat vaikuttaneet sodankäynnin osalta seuraavat seikat:


Informaatiosodankäynnin kansalle usein parhaiten näkyvät osat ovat lähinnä taktinen eli konkreettinen informaatiosodankäynti.
'''1. Operaatioiden nopeuden kasvu'''. Operaatioiden nopeutuessa kaikki tietoon liittyvä toiminta on tehtävä nopeammin ja tieto vanhenee myös nopeammin. Keskeisiä välineitä operaatioiden nopeuttamiseen ovat:
* alueelliset viestiverkot, jotka mahdollistavat liikkuvan johtamisen. Esimerkkejä tästä ovat uudet kännykkäsatelliitti-järjestelmät noin vuonna 1998–2002, esimerkiksi Iridium) sekä esimerkiksi suomalaiset YVI 1 ([[Yhtymä]]n viestijärjestelmä) ja YVI 2 viestijärjestelmät
* tiedon hankinnan, käsittelyn ja siirron automatisointi; integroidut ja automatisoidut johtamis-, tiedustelu- ja vaikuttamisjärjestelmät: fyysiset, esimerkiksi aseet, elektroniset sekä tietoon ja tahtoon liittyvät
* helikopterit.


===Strateginen viestintä===
Nopeuteen liittyviä ovat tiedustelu/isku- ja tiedustelu/tuli- operaatiot, joissa pyritään lähes reaaliaikaiseen vaikutukseen. Esimerkiksi [[JSTARS|JSTARS-]] maavalvontatutkakone ja [[ATACMS]]-[[tykistöohjus]]: Tunti havainnosta tuhoon. Irakin sodassa 2003 tämä reaaliaikaisuus kehittyi edelleen selvästi tunnin osiin.
Strateginen [[viestintä]] on pitkän aikavälin toimi. Suomessa viestintää ohjaa valtioneuvosto ja viestintää suorittaa poikkihallinnolliset eri sektorit itse. [[Maanpuolustuskorkeakoulu]]n mukaan myös elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan merkitys korostuu julkisen hallinnon ja turvallisuudesta vastaavien viranomaisten vierellä.<ref name="Nimetön-rDgt-3">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/Erikoissivustot/kokonaisturvallisuus/Suomeksi/11/11.6/ | Nimeke = Psykologiset operaatiot | Tekijä = MPKK | Ajankohta = 2013 | Julkaisija = | Viitattu = 26.1.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150212015352/http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/Erikoissivustot/kokonaisturvallisuus/Suomeksi/11/11.6/ | arkistoitu = 12.2.2015 }}</ref>


Strategisen viestintään vaikuttaminen vaatii suunnitelmallisuutta ja päämäärän; informaatiosotaa ei siten voi käydä vahingossa.
'''2. [[Täsmäase]]et''', jotka tarvitsevat tarkan tiedon maalin paikasta. Ammu ja unohda -periaatteella niiden sensoreiden signaaliprosessoreissa on oltava vertailutiedot maalin erottamiseen taustasta, jopa harhauttamisen erottamiseen sekä laskenta- ja ohjauskykyä täsmäaseen ohjaamiseen em. tietojen perusteella maaliin. [[GPS|GPS-]] pohjaiset täsmäaseet ([[JDAM]])ovat uusin mullistus täsmäaseteknologiassa.


===Informaatio-operaatiot===
'''3. Etävaikutuksen kehittymiseen''', joka vaatii muun muassa tiedustelua kauemmas ja laajemmille alueille. Etävaikutusvälineitä ovat esimerkiksi risteily- ja ballistiset ohjukset, ilmavoimat, kauaskantoinen tykistö ja raketinheittimistö, informaatiohyökkäys maan rajojen ulkopuolelta, elektroninen sodankäynti ilmasta ja kaikenlainen toiminta avaruudesta.
Informaatio-operaatiossa on tarkoitus on vaikuttaa siihen miten ihmiset ajattelevat ja toimivat, ja tällöin keinoina voivat olla myös suorat taktiset toimet vastustajan kykyyn välittää omaa viestiään. Informaatio-operaatiot ovat tyypillisesti kampanjan omaisia toimia tai silmukoita, jossa suunnitellaan, toimitaan ja arvioidaan vaikutus.<ref name="Nimetön-rDgt-1"/> Toisin kuin strateginen viestintä, informaatio-operaatio ei yleensä kuulu rauhan ajan toimiin.


Keinovalikoima on myös selvästi laajempi kuin pelkkä viestintä. Sitä voi olla vihollisen tiedon väärentäminen, vihollisen tiedonsiirtokanavien sabotointi, vihollisen tiedonsiirtokanavien valjastaminen omia käyttötarkoituksia varten tai vastavuoroisesti omien tiedonsiirtokanavien koskemattomuuden ja fyysisen eheyden puolustaminen.
'''4. Uudet tiedusteluvälineet''' ja niihin liittyvä multisensoritoiminta ja [[datafuusio]]. Uusia tiedusteluvälineitä ovat mm ilma-, maa- ja elektronisen tilan valvontakoneet ([[AWACS]], [[JSTARS]], [[RC-135]]), siviilisatelliitit, elektroninen tiedustelu uusilla [[digitaalinen signaalinkäsittely|digitaalisen signaalinkäsittelyn]] apuvälineillä.


===Psykologiset operaatiot===
'''5. [[Elektroninen sodankäynti|Elektronisen sodankäynnin]] uudet sovellutukset:
Propagandaa ja disinformaatiota on yleensä edeltänyt pitkän ajan suunnittelu. Informaatiosodankäynnissä psykologiset operaatiot pyrkivät vaikuttamaan kohteen henkiseen kriisinkestävyyteen.
* elektroninen tiedustelun uudet digitaaliseen [[signaalinkäsittely]]yn perustuvat järjestelmät (tuli jo esille yllä)
* elektroniset uhkavaroitus- ja [[omasuojajärjestelmä]]t laivojen, lentokoneiden, helikoptereiden ja kohta myös panssarivaunujen järjestelminä. Ne ovat arvottomia ilman ajantasaisia tietoja uhkajärjestelmien ominaisuuksista ja toimivista häirintätavoista.
* [[Suurteholaser]] ja suurtehomikroaaltoase ([[HPM]]), jotka mahdollistavat monipuoliset toiminnan elektroniikkaa, tietokoneita ja sensoreita vastaan.


Sotatieteiden tohtori Saara Jantusen mukaan esimerkiksi [[sosiaalinen media|sosiaalisessa mediassa]] näkyvä häiriköinti ei yleensä ole itsetarkoitus, vaan keino paljon suuremmassa kehyksessä. Ilmiötä on myös vaikea tunnistaa, mutta tarkoituksena on tällöin aloitekyvyn kaappaaminen, eli keskustelun viemistä informaatiovaikuttajan haluamaan aiheeseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://cloud.magneetto.com/eduskunta/2015_0122_info/view | Nimeke = Ulkoasiainvaliokunnan avoin kuuleminen informaatiosodankäynnistä | Tekijä = Ulkoasiainvaliokunta | Ajankohta = 1/2015 | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 29.1.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150211172445/http://cloud.magneetto.com/eduskunta/2015_0122_info/view | arkistoitu = 11.2.2015 }}</ref>
'''6. Uudet elektroniset välineet''', jotka toimivat välineenä, maalina ja suojattavana kohteena. Näitä ovat [[mikropiiri]]t, esimerkiksi [[mikroprosessori]]t ja muistit, edellisistä muodostuvat piirilevyt, edellisistä muodostuvat kokonaiset [[tietokone]]et ja niiden lisälaitteet, edellisistä koostuvat tietokoneverkot ja kaikkiin edellä mainittuihin liittyvät [[tietokoneohjelma|ohjelmistot]]. Informaatiosodankäynti liittyy keskeisesti verkottuneisiin tietokoneisiin, niiden osiin ja ennen kaikkea ohjelmistoihin.


Tunnistettavia keinoja ovat muun muassa [[sensuuri]], uhkailu, painostaminen, disinformaatio ja lokakampanjat.
'''7. Johtamisen tukijärjestelmien''' kehittymiseen. Näitä ovat
* [[mallintaminen]] ja [[simulointi]], joissa tieto on oleellinen lähtöarvo, väline ohjelmana ja lopputulos
* kehittyneet, johtamis- ja vaikuttamisjärjestelmiin integroidut tiedustelujärjestelmät
* [[keinoäly]], tiedon analysointi teknisellä älyllä, tiedon [[visualisointi]] teknisellä älyllä
* paikantaminen ([[GPS]]) ja
* omatunnusjärjestelmät ([[IFF]]).


[[Ruotsi]]ssa on perustettu Ruotsin kriisivalmiusviraston (MSB) yhteyteen ryhmä, jonka tarkoitus on puolustaa maata [[Venäjän propaganda|Venäjän informaatiovaikuttamista]] vastaan. Ryhmä tarjoaa tukea ja ohjeistusta eri viranomaisille mahdollisten vaikutusyritysten tunnistamisessa sekä torjumisessa. <ref>http://www.dn.se/nyheter/sverige/hemlig-grupp-ska-mota-ryskt-informationskrig/</ref><ref>http://yle.fi/uutiset/salainen_ruotsalainen_ryhma_toimii_venajan_informaatiosotaa_vastaan__putin_pyrkii_horjuttamaan_ruotsia/8412286</ref>
'''8. Kansainvälinen elektroninen joukkotiedotus''', joka vaikuttaa rauhan aikana tiedustelun lähteenä ja psykologisten sotatoimien kautta. Näitä järjestelmiä ovat:
* CNN ja vastaavat uutisorganisaatiot
* satelliitti-TV-järjestelmät (DBS)
* [[Internet]] ja muut tietoverkot.
Elektronisesta joukkotiedotuksesta on tullut erittäin keskeinen hyökkäyksen kohde [[Persianlahden sota|Persianlahden sodasta]] [[1991]] alkaen. Elektroninen joukkotiedotus tuhotaan tavanomaisen sodan alkuvaiheessa.


Suomessa taktisesta häiriköinnistä on käytetty käsitettä [[trolli_(infosota)|trollaus]], joka perinteisesti on tarkoittanut yksittäisten henkilöiden harjoittamaa keskustelujen häiriköintiä tai provosointia.
==Informaatiosodankäynnin osa-alueet==


Suomessa on tutkittu venäläisen informaatiosodankäynnin erityispiirteitä ja länsimaisista malleista hieman poiketen, keskiössä on nk. [[refleksiivinen kontrolli|refleksiivisen kontrollin]] käsite. Tutkimuksen mukaan refleksiivinen kontrolli on ihmisten päätöksiin vaikuttamista koskeva teoria, mikä perustuu toimintamallin luomiseen, jossa vastustajalle annetaan disinformaatiota, minkä pohjalta tämä reagoi tajuamatta tulleensa manipuloiduksi.<ref name="Nimetön-rDgt-2"/>
Informaatiosodankäynniksi käsitetään muun muassa
*vihollisen tiedon väärentäminen
*propagandan levittäminen
*vihollisen tiedonsiirtokanavien sabotointi
*vihollisen tiedonsiirtokanavien valjastaminen omia käyttötarkoituksia varten
*omien tiedonsiirtokanavien koskemattomuuden ja fyysisen eheyden puolustaminen


[[Maanpuolustuskorkeakoulu]]n mukaan puolustautuminen psykologisia operaatiota vastaan perustuu jokaisen kansalaisen tietoisuuteen siitä, että mahdollisessa kriisitilanteessa vastustaja pyrkii vaikuttamaan erilaisin keinoin kansalaisten turvallisuustahtoisuuteen. Yhteiskunnallisesti tätä tietoisuutta tuetaan poikkihallinnollisesti strategisen viestinnän keinoin.<ref name="Nimetön-rDgt-3"/>
Amerikkalainen informaatiosodankäynnin tutkija Martin Libicki on jakanut informaatiosodankäynnin seitsemään osa-alueeseen seuraavasti:<ref name="WhatIsInfoWar"/>
*[[elektroninen sodankäynti]], ELSO (Electronic Warfare -EW)
*[[johtamissodankäynti]] (Command and Control Warfare - C2W)
*tiedusteluperustainen sodankäynti (Intelligence-Based Warfare - IBW)
*[[psykologinen sodankäynti]] (PSYOP)
*[[hakkerisodankäynti]]
*[[taloudellinen informaatiosodankäynti]] (Economic Information Warfare - EIW)
*verkottunut sodankäynti ([[netwar]]/[[cyberwar]])


[[Euroopan unioni]] on käynyt taisteluun [[Venäjän propaganda|Venäjän disinformaatiota]] vastaan julkaisemalla säännöllisesti katsausta venäläisestä disinformaatiosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/eu_kay_venalaista_harhatietoa_vastaan_ei_todisteita_usan_osuudesta_airbusin_tuhoon/8448371 | Nimeke = EU käy venäläistä harhatietoa vastaan| Tekijä =Petri Raivio | Ajankohta =11.11.2015 | Julkaisu =Yle uutiset | Viitattu = 12.11.2015 }}</ref>
Informaatiosodankäynti esiintyy useissa eri muodoissa. Esimerkiksi voidaan harhaanjohtaa vihollisen joukkojen liikkeitä, sabotoida pörssikursseja elektronisten laitteiden ja ohjelmien avulla, sotkea tai ottaa haltuun television ja radion lähetyksiä ja niin edelleen.

Informaatiosodankäynnin perusidea on vaikuttaa tiedolla, joten tiedon määrä ei ole aina keskeisin tavoite. Useammin merkityksellistä ovat tiedon yhteys tilanteeseen (konteksti), tietojen ajantasaisuus ja kyky löytää perustiedoista yhteyksiä, [[mallintaminen|malleja]] ja [[Tieto#Tiedon tasot ihmisellä|suurempia kokonaisuuksia]]. Asevoimien yksiköiden johtajille on elintärkeää saada jatkuvasti ajan tasalla olevaa tietoa, jotta he voisivat menestyksekkäästi johtaa joukkoja taistelussa. Tiedon merkitys korostuu liikkuvissa taisteluissa. Tällaista tietoa ovat esimerkiksi säätiedot ja omien sekä vihollisjoukkojen tilannetiedot. Varsinkin vihollisen suunnitelmien etukäteen paljastaminen on yksi informaatiosodankäynnin päämääristä.

Esimerkiksi Persianlahden sodan aikana hollantilaiset hakkerit murtautuivat Yhdysvaltain puolustuslaitoksen tietokantaan ja saivat haltuunsa tietoja yhdysvaltalaisten joukkojen liikkeistä. He yrittivät myydä tietojaan irakilaisille, mutta nämä kieltäytyivät tarjouksesta luullen sitä huijaukseksi.


==Katso myös==
==Katso myös==
*[[Elektroninen sodankäynti]]
*[[Ase#Informaatiosodankäynnin aseet|Informaatiosodankäynnin aseet]]
*[[ECHELON]]
*[[Faktantarkistus]]
*[[Hakkerisodankäynti]]
*[[Elektroninen sodankäynti]], ELSO
*[[Johtamissodankäynti]]
*[[Globalisaatio#Globalisaation kolme oleellista nopeutta|Globalisaation kolme oleellista nopeutta]]
*[[Kompromat]]
*[[HAARP]], tiedonsiirron tehostamiseen tähtäävä tutkimusprojekti.
*[[Psykologinen sodankäynti]] (PSYOP)
*[[Jymäyttämisen taito]]
*[[Ronald Reagan#Neuvostoliitto ja kylmä sota]]
*[[Linux#Mitä Linux kertoo nykyajasta?|Mitä Linux kertoo nykyajasta?]]
*[[Media#Media ja sodankäynti|Media ja sodankäynti]]
*[[Ohjelmistosodankäynti]]
*[[Ronald Reagan#Neuvostoliitto ja kylmä sota|Ronald Reagan ja Neuvostoliiton kaataminen: Ensimmäinen suuri strateginen informaatio-operaatio?]]
*[[Sodankäynti#Sodankäynnin historia|Postmoderni sodankäynti]]
*[[Sodankäynti#Sodankäynnin historia|Postmoderni sodankäynti]]
*[[Taloudellinen informaatiosodankäynti]]
*[[Valeuutinen]]
*[[Verkostokeskeinen sodankäynti]]
*[[Verkostokeskeinen sodankäynti]]

==Aiheesta muualla==
*[http://www.holkkari.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=1497&Itemid=93 Rauhanturvaamisen informaatiosodat käydään mielikuvista] Sotatieteiden tohtori Jari Rantapelkonen


==Lähteet==
==Lähteet==
{{viitteet|viitteet=
<ref name="WhatIsInfoWar">{{Verkkoviite | osoite = http://www.dtic.mil/dtic/tr/fulltext/u2/a367662.pdf| nimeke = What Is Information Warfare? | tekijä = Martin C. Libicki | tiedostomuoto = pdf | selite = jako seitsemään osa-alueeseen teoksen/esseen johdantosivulla x, osia käsitellään kappaleittain| julkaisu =| ajankohta = 1996 (3rd Edition)| julkaisupaikka = | julkaisija = National Defence University, USA| viitattu = 30.12.2014 | kieli ={{en}} }}</ref>
}}
{{Viitteetön}}
* A Jones & G L Kovacick & P L Luzwick:”Global information warfare; How Business, Governments, and Others Achieve Objectives and Attain Competitive Advantages” Auerbach Publications, USA 2002
* A Jones & G L Kovacick & P L Luzwick:”Global information warfare; How Business, Governments, and Others Achieve Objectives and Attain Competitive Advantages” Auerbach Publications, USA 2002
* A & H Toffler:”War and Antiwar; Survival at the Dawn of the 21th Century” Warner Books 1993
* A & H Toffler:”War and Antiwar; Survival at the Dawn of the 21th Century” Warner Books 1993
Rivi 123: Rivi 81:
* [[John Arquilla]] & [[David Ronfeldt]]:”In Athena's Camp: Preparing for Conflict in the Information Age” RAND, USA 1997
* [[John Arquilla]] & [[David Ronfeldt]]:”In Athena's Camp: Preparing for Conflict in the Information Age” RAND, USA 1997
* [[John Arquilla]] & [[David Ronfeldt]]:”The Emergence of Noopolitik: Towards an American Information Strategy”, Rand Monograph Report, Rand, Santa Monica, California, 1999
* [[John Arquilla]] & [[David Ronfeldt]]:”The Emergence of Noopolitik: Towards an American Information Strategy”, Rand Monograph Report, Rand, Santa Monica, California, 1999
* Pääesikunnan sotatalousosaston julkisessa kirjassa ”Sotatekninen arvio ja ennuste (STAE), (linkki vanhentunut)”, joka on ilmestynyt 5.10.2004 käsitellään toisen osan viidennessä luvussa informaatiosodankäyntiä otsikon ”Informaatiosodankäynnin järjestelmät” alla.
* [http://www.panssariprikaati.fi/wcm/6d3e7380428c8a608ff0cfe60feb2862/PVTTJulkaisuja15.pdf?MOD=AJPERES Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos, 2008: Sotatekninen arvio ja ennuste 2025, osa 2 (STAE 2025, osa 2) - Puolustusjärjestelmien kehitys]. Erityisesti luku 5: Informaatiosodankäynnin järjestelmät, s. 109-131. ISBN 978–951–25–1891–3.
* [http://futurewar.net/ Marko Kulmala: A guide to information warfare] {{en}}
* [http://futurewar.net/ Marko Kulmala] Suomalainen (englanninkielinen) informaatiosodankäynnin sivusto: 64.000 kävijää vuoden 1997 jälkeen.
* Ruotsin Sotatieteellisen seura; Informaatiosodankäynnistä ruotsiksi (linkki vanhentunut)
* [http://www.iwar.org.uk Englantilainen informaatiosodankäynnin sivusto]
* [http://www.iwar.org.uk Englantilainen informaatiosodankäynnin sivusto]
* [http://personal.inet.fi/koti/mplinkit/info.htm Maanpuolustusaiheinen linkkisivusto] {{Wayback|1=http://personal.inet.fi/koti/mplinkit/info.htm |päiväys=20041116152256 }} (laaja ja hyvä; myös paljon suomalaista aineistoa)

=== Viitteet ===
{{viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat}}
*[http://www.holkkari.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=1497&Itemid=93 Rauhanturvaamisen informaatiosodat käydään mielikuvista] Sotatieteiden tohtori Jari Rantapelkonen
* Juusela, Pauli: [https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/propagandan-paluu-vihapuhe-voi-olla-myos-infosodan-valine#.WUq5_GQwQxE.twitter Sotatieteen tohtori Saara Jantunen: Raja infosodan ja vihapuheen välillä on häilyvä]. ''Kirkko ja kaupunki'' 21.6.2017.


{{Sota}}
{{Sota}}
{{Sodankäynti internetissä}}



[[Luokka:Informaatiosodankäynti|*]]
[[Luokka:Informaatiosodankäynti|*]]

Nykyinen versio 2. huhtikuuta 2023 kello 11.34

Informaatiosodankäynti
n • k • m
Noopolitikt

Informaatiosodankäynti (engl. information warfare, IW) ja informaatiovaikuttaminen ja strateginen kommunikaatio ovat nykyaikaiseen sodankäyntiin liittyviä käsitteitä, joissa joko hyökkäyksellisesti tai puolustuksellisesti pyritään vaikuttamaan informaation sisältöön ja kulkuun sekä sitä kautta eri vaiheessa olevan konfliktin tulokseen.[1] Käytettävät keinot voivat olla luonteeltaan strategisia, operatiivisia tai taktisia.

Informaatiovaikuttaminen kuvaa käsitteenä pikemminkin yksittäisen osapuolen toimia, kun taas informaatiosodankäynti osapuolten välistä kamppailua edellä mainituin keinoin. Läheisesti tähän liittyvä käsite strateginen kommunikaatio tarkoittaa informaatiosodankäyntiä vastaavia toimia, muttei oleta välttämättä mitään tiettyä konfliktia.

Jonkinasteista informaatiosodankäyntiä käydään lähes kaikissa maailman konflikteissa. Yhteistä informaatiosodankäynnin lukemattomille keinoille ja tavoitteille on lähinnä niiden suunnitelmallisuus, joka erottaa ne sattumanvaraisesta ja tahattomasta informaation kulkuun tai sisältöön vaikuttamisesta.

Suomen turvallisuuspoliittisessa selonteossa 2004 määritellään informaatiosodankäynti seuraavasti: "Valtion yhteiskunnalliseen ja sotilaalliseen päätöksentekoon ja toimintakykyyn sekä kansalaisten mielipiteisiin vaikuttamista ja tältä suojautumista käyttämällä hyväksi informaatioympäristöä. Informaatiosodankäyntiä voidaan käydä yhteiskunnallisin, poliittisin, viestinnällisin, psykologisin, sosiaalisin, taloudellisin ja sotilaallisin keinoin kaikilla sodankäynnin tasoilla."[2]

Moderni sodankäynti, konfliktit ja toiminnan mallit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Modernit sodankäynnin operaatiot sisältävät useita eri toiminnan alueita. Mukaan luetaan myös erilaiset epäsymmetriset keinot. Modernit sotilasoperaatiot alkavat ajallisesti jo rauhan aikaisilla painostus- ja disinformaatio-operaatioilla. Keinoilla pyritään tietoisesti vaikuttamaan toisen valtion päätöksentekoon, jotta saavutettaisiin sellaisia strategisia päämääriä, joihin painostuksen kohteena oleva valtio ei muutoin suostuisi.[3]

Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat määrittäneet moderneja doktriineja tai kriisistrategioita lyhenteillä DIME(FIL) ja MIDLIFE, sanoista Diplomatic, Information, Military, Economic, Financial, Intelligence, and Law Enforcement – eli Diplomatia, Informaatio, Asevoimat, Talous, Rahoitus, Tiedustelu ja Lainvalvonta.[4]

Kolmas yleinen malli hahmottamaan vastapuolen ominaisuuksia on PMSII tai PMSII-PT. Lyhenteet tulevat sanoista Political, Military, Economic, Social, Infrastructure, Information, Physical Environment, and Time – eli Poliittinen, Sotilaallinen, Taloudellinen, Sosiaalinen, Infrastruktuuri, Informaatio, Fyysinen ympäristö, ja Aika.[5]

Mallit kuvaavat siis modernin sodankäynnin monimuotoisuutta, jossa informaatio(sodankäynti) on yksi toiminnan pääalue.

Informaatiosodankäynti käsitteenä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Informaatiosodankäyntiä on mikä tahansa toimi, jolla estetään, hyödynnetään, muutetaan, tai tuhotaan vastustajan informaatiota ja sen järjestelmiä; vastavuoroisesti puolustautua näiltä toimilta; sekä hyödyntää omaa sotilaallista informaatiokykyä.

Eri mailla ja toimijoilla on erilaisia doktriineja, joilla konfliktin tai kriisin operatiivista ympäristöä pyritään ymmärtämään ja tätä kautta näihin vaikuttamaan.[6] Informaatiosodankäynnille tai informaatio-operaatioille löytyy maailmanlaajuisesti useita määritelmiä. Vähänkään perusteellisempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että määritelmien erot ovat useimmiten lähinnä terminologisia.[7]

Käsitteenä informaatiosodankäynti on syntynyt strategisena suunnitelmana 1980-luvulla ja operatiivisena vasta 1990-luvun alussa.[8] Informaatiosodankäynti on käsitteenä siis melko nuori, mutta sodankäynnin ytimessä, yhden tahdon pyrkimys alistaa toinen on perinteinen, ainoastaan metodiikka päämäärän toteuttamiseksi on muuttunut. [9]

Esimerkkejä vaikuttamisesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikenlaisen viestinnän tarkoitus on jonkinlainen vaikuttaminen. Viestinnän vaikuttamista psykologisena operaationa on muun muassa aloitteen kaappaaminen, keskustelun siirtäminen haluttuihin asioihin ja aiheisiin. Politisoitunut keskustelu ei ole kuitenkaan propagandaa.

Erilaisin keinoin sotaa käyvät osapuolet pystyvät vaikuttamaan siihen, millaista informaatiota ihmiset saavat tiedotusvälineiden kautta. Varsinkin demokraattisissa valtioissa kansalaismielipide on hyvin tärkeä sotilaallisen politiikan kannalta. Myös rauhan vallitessa on tärkeää, että ihmisillä on yhteiskuntaa tukeva näkemys sotilaalliseen toimintaan liittyvistä asioita.

Informaatiosodankäynnin kansalle usein parhaiten näkyvät osat ovat lähinnä taktinen eli konkreettinen informaatiosodankäynti.

Strateginen viestintä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strateginen viestintä on pitkän aikavälin toimi. Suomessa viestintää ohjaa valtioneuvosto ja viestintää suorittaa poikkihallinnolliset eri sektorit itse. Maanpuolustuskorkeakoulun mukaan myös elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan merkitys korostuu julkisen hallinnon ja turvallisuudesta vastaavien viranomaisten vierellä.[10]

Strategisen viestintään vaikuttaminen vaatii suunnitelmallisuutta ja päämäärän; informaatiosotaa ei siten voi käydä vahingossa.

Informaatio-operaatiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Informaatio-operaatiossa on tarkoitus on vaikuttaa siihen miten ihmiset ajattelevat ja toimivat, ja tällöin keinoina voivat olla myös suorat taktiset toimet vastustajan kykyyn välittää omaa viestiään. Informaatio-operaatiot ovat tyypillisesti kampanjan omaisia toimia tai silmukoita, jossa suunnitellaan, toimitaan ja arvioidaan vaikutus.[7] Toisin kuin strateginen viestintä, informaatio-operaatio ei yleensä kuulu rauhan ajan toimiin.

Keinovalikoima on myös selvästi laajempi kuin pelkkä viestintä. Sitä voi olla vihollisen tiedon väärentäminen, vihollisen tiedonsiirtokanavien sabotointi, vihollisen tiedonsiirtokanavien valjastaminen omia käyttötarkoituksia varten tai vastavuoroisesti omien tiedonsiirtokanavien koskemattomuuden ja fyysisen eheyden puolustaminen.

Psykologiset operaatiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Propagandaa ja disinformaatiota on yleensä edeltänyt pitkän ajan suunnittelu. Informaatiosodankäynnissä psykologiset operaatiot pyrkivät vaikuttamaan kohteen henkiseen kriisinkestävyyteen.

Sotatieteiden tohtori Saara Jantusen mukaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa näkyvä häiriköinti ei yleensä ole itsetarkoitus, vaan keino paljon suuremmassa kehyksessä. Ilmiötä on myös vaikea tunnistaa, mutta tarkoituksena on tällöin aloitekyvyn kaappaaminen, eli keskustelun viemistä informaatiovaikuttajan haluamaan aiheeseen.[11]

Tunnistettavia keinoja ovat muun muassa sensuuri, uhkailu, painostaminen, disinformaatio ja lokakampanjat.

Ruotsissa on perustettu Ruotsin kriisivalmiusviraston (MSB) yhteyteen ryhmä, jonka tarkoitus on puolustaa maata Venäjän informaatiovaikuttamista vastaan. Ryhmä tarjoaa tukea ja ohjeistusta eri viranomaisille mahdollisten vaikutusyritysten tunnistamisessa sekä torjumisessa. [12][13]

Suomessa taktisesta häiriköinnistä on käytetty käsitettä trollaus, joka perinteisesti on tarkoittanut yksittäisten henkilöiden harjoittamaa keskustelujen häiriköintiä tai provosointia.

Suomessa on tutkittu venäläisen informaatiosodankäynnin erityispiirteitä ja länsimaisista malleista hieman poiketen, keskiössä on nk. refleksiivisen kontrollin käsite. Tutkimuksen mukaan refleksiivinen kontrolli on ihmisten päätöksiin vaikuttamista koskeva teoria, mikä perustuu toimintamallin luomiseen, jossa vastustajalle annetaan disinformaatiota, minkä pohjalta tämä reagoi tajuamatta tulleensa manipuloiduksi.[9]

Maanpuolustuskorkeakoulun mukaan puolustautuminen psykologisia operaatiota vastaan perustuu jokaisen kansalaisen tietoisuuteen siitä, että mahdollisessa kriisitilanteessa vastustaja pyrkii vaikuttamaan erilaisin keinoin kansalaisten turvallisuustahtoisuuteen. Yhteiskunnallisesti tätä tietoisuutta tuetaan poikkihallinnollisesti strategisen viestinnän keinoin.[10]

Euroopan unioni on käynyt taisteluun Venäjän disinformaatiota vastaan julkaisemalla säännöllisesti katsausta venäläisestä disinformaatiosta.[14]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • A Jones & G L Kovacick & P L Luzwick:”Global information warfare; How Business, Governments, and Others Achieve Objectives and Attain Competitive Advantages” Auerbach Publications, USA 2002
  • A & H Toffler:”War and Antiwar; Survival at the Dawn of the 21th Century” Warner Books 1993
  • A D Campen & D H Dearth & R T Goodden (edo.):”Cyberwar; Security, Strategy, and Conflict in the Information Age” AFCEA International Press, USA 1996
  • W Schwartau:”Information Warfare; Chaos In The Electronic Superhighway” Thunder's Mouth Press 1995
  • D S Alberts, J J Gartska, R E Hayes & D A Signori:”Understanding Information Warfare Age Warfare” CCRP Publication Series USA 2001
  • John Arquilla & David Ronfeldt:”In Athena's Camp: Preparing for Conflict in the Information Age” RAND, USA 1997
  • John Arquilla & David Ronfeldt:”The Emergence of Noopolitik: Towards an American Information Strategy”, Rand Monograph Report, Rand, Santa Monica, California, 1999
  • Pääesikunnan sotatalousosaston julkisessa kirjassa ”Sotatekninen arvio ja ennuste (STAE), (linkki vanhentunut)”, joka on ilmestynyt 5.10.2004 käsitellään toisen osan viidennessä luvussa informaatiosodankäyntiä otsikon ”Informaatiosodankäynnin järjestelmät” alla.
  • Marko Kulmala Suomalainen (englanninkielinen) informaatiosodankäynnin sivusto: 64.000 kävijää vuoden 1997 jälkeen.
  • Ruotsin Sotatieteellisen seura; Informaatiosodankäynnistä ruotsiksi (linkki vanhentunut)
  • Englantilainen informaatiosodankäynnin sivusto
  • Maanpuolustusaiheinen linkkisivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (laaja ja hyvä; myös paljon suomalaista aineistoa)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Torsti Sirén: STRATEGINEN KOMMUNIKAATIO JA INFORMAATIO-OPERAATIOT 2030 (pdf) STRATEGINEN KOMMUNIKAATIO JA INFORMAATIO-OPERAATIOT 2030. Maanpuolustuskorkeakoulu Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos. Viitattu 21.1.2015.
  2. ↑ Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2004; valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 24.9.2004 Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 4.2.2015.
  3. ↑ Puolustusministeriö: mietintö (pdf) Suomalaisen tiedustelulainsäädännön suuntaviivoja. 2015. Viitattu 21.1.2015.
  4. ↑ Kem, Jack D.: Understanding the operational environment: the expansion of DIME thefreelibrary.com. Viitattu 21.1.2015.
  5. ↑ Dean S. Hartley III: COMPARING VALIDATION RESULTS FOR TWO DIME/PMESII MODELS: UNDERSTANDING COVERAGE PROFILES informs-sim.org. 2010. Viitattu 26.1.2015.
  6. ↑ Lt.Gen. Press: Arguing the OE, Episode 7, Are PMESII-PT and Systems Thinking in Tension? youtube.com. 2013. Viitattu 26.1.2015.
  7. ↑ a b Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos: Sotatekninen arvio ja ennuste 2025 (pdf) Sotatekninen arvio ja ennuste 2025, osa 2. 2015. Arkistoitu 30.12.2014. Viitattu 26.1.2015.
  8. ↑ Thomas C, Reed: ”At the Abyss – An Insider’s History of the Cold War”, s. *. NY: Ballantine Books, 2004.
  9. ↑ a b Heidi Berg: VENÄJÄN INFORMAATIO-PSYKOLOGINEN SODANKÄYNTITAPA TERRORISMIN TORJUNNASSA JA VIIDEN PÄIVÄN SODASSA 2010. Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos. Viitattu 26.1.2015.
  10. ↑ a b MPKK: Psykologiset operaatiot puolustusvoimat.fi. 2013. Arkistoitu 12.2.2015. Viitattu 26.1.2015.
  11. ↑ Ulkoasiainvaliokunta: Ulkoasiainvaliokunnan avoin kuuleminen informaatiosodankäynnistä 1/2015. Eduskunta. Arkistoitu 11.2.2015. Viitattu 29.1.2015.
  12. ↑ http://www.dn.se/nyheter/sverige/hemlig-grupp-ska-mota-ryskt-informationskrig/
  13. ↑ http://yle.fi/uutiset/salainen_ruotsalainen_ryhma_toimii_venajan_informaatiosotaa_vastaan__putin_pyrkii_horjuttamaan_ruotsia/8412286
  14. ↑ Petri Raivio: EU käy venäläistä harhatietoa vastaan Yle uutiset. 11.11.2015. Viitattu 12.11.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Informaatiosodankäynti.
Sota
Aikakaudet Sotatoimialueet Aseet Sodankäynnin tasot Taistelevat aselajit Tukevat aselajit Luetteloita Yleistä
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Informaatiosodankäynti&oldid=21403101”