Ero sivun ”Ruotsin kansalliskirjasto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vagobot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.2) (Botti lisäsi: nn:Kungliga biblioteket
 
(15 välissä olevaa versiota 13 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Kungliga biblioteket Stockholm.jpg|thumb|300px|Kungliga biblioteket.]]
[[Kuva:Kungliga biblioteket Stockholm.jpg|thumb|300px|Kungliga biblioteket.]]
'''Ruotsin kuninkaallinen kirjasto''' ({{k-sv|Kungliga biblioteket}}, KB) on [[Ruotsi]]n kuningaskunnan kansalliskirjasto. Se arkistoi Ruotsissa painettua ja julkaistua kirjallisuutta. Tämä tehtävä sille langetettiin vuonna [[1661]], jolloin kirjasto sai [[kansalliskirjasto]]n aseman. Tieteellisenä kirjastona sillä on myös suuret kokoelmat ulkomaista kirjallisuutta. Kirjasto on sijainnut vuodesta [[1878]] nykyisellä paikallaan [[Tukholma]]n [[Humlegården]]issa, arkkitehti [[Gustaf Dahl]]in suunnittelemassa rakennuksessa. Kävijöitä kirjastolla on vuosittain noin 170 000, ja siellä työntekijöitä 374 (2009). Kirjaston kokoelmat ovat noin 90 hyllykilometrin suuruiset.
'''Ruotsin kansalliskirjasto'''<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kb.se/Innovation/hjalp/other-languages/suomi/|nimeke=Suomi - Kungliga biblioteket|tekijä=Håkan Färje|julkaisu=www.kb.se|viitattu=2017-09-09|ietf-kielikoodi=FI|arkisto=https://web.archive.org/web/20170909232715/http://www.kb.se/Innovation/hjalp/other-languages/suomi/|arkistoitu=2017-09-09}}</ref> ({{k-sv|Kungliga biblioteket}}, KB, "kuninkaallinen kirjasto") on [[Ruotsi]]n kuningaskunnan kansalliskirjasto. Se arkistoi Ruotsissa painettua ja julkaistua kirjallisuutta. Tämä tehtävä sille langetettiin vuonna [[1661]], jolloin kirjasto sai [[kansalliskirjasto]]n aseman.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki| Sivu = 926| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref> Tieteellisenä kirjastona sillä on myös suuret kokoelmat ulkomaista kirjallisuutta. Kirjasto on sijainnut vuodesta [[1878]] nykyisellä paikallaan [[Tukholma]]n [[Humlegården]]issa, arkkitehti [[Gustaf Dahl]]in suunnittelemassa rakennuksessa. Kävijöitä kirjastolla on vuosittain noin 170&nbsp;000, ja siellä on työntekijöitä 374 (2009). Kirjaston kokoelmat ovat noin 90 hyllykilometrin suuruiset.


Kirjasto hankkii, säilyttää ja asettaa käyttöön Ruotsissa julkaistavat äänitteet, kuvamateriaalin ja painotuotteet.
Kirjasto hankkii, säilyttää ja asettaa käyttöön Ruotsissa julkaistavat äänitteet, kuvamateriaalin ja painotuotteet.
Kirjaston kokoelmat ovat avoinna kaikille, mutta toiminta suuntautuu ensisijaisesti tutkijoille. Ruotsalaisen kokoelman aineistoja ei saa lainata kotiin vaan ne ovat käytettävissä kirjaston lukusaleissa. Suurinta osaa aineistosta säilytetään kirjavarastoissa, joista asiakas voi tilata ne käyttöönsä.
Kirjaston kokoelmat ovat avoinna kaikille, mutta toiminta suuntautuu ensisijaisesti tutkijoille. Ruotsalaisen kokoelman aineistoja ei saa lainata kotiin, vaan ne ovat käytettävissä kirjaston lukusaleissa. Suurinta osaa aineistosta säilytetään kirjavarastoissa, joista asiakas voi tilata ne käyttöönsä.


Kansalliskirjasto on valtion viranomainen, joka kuuluu opetusministeriön alaisuuteen. Kirjasto on myös humanistinen tutkimuskirjasto, joka ostaa tutkimuskirjallisuutta monella kielellä.
Kansalliskirjasto on valtion viranomainen, joka kuuluu koulutusministeriön alaisuuteen. Kirjasto on myös humanistinen tutkimuskirjasto, joka ostaa tutkimuskirjallisuutta monella kielellä.


== Kokoelmat ==
== Kokoelmat ==
Rivi 18: Rivi 18:
Kansalliskirjasto vastaa korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen tietohuollosta. Tämä tarkoittaa muun muassa keskitettyjä käyttöoikeusneuvotteluita, jotta pääsy eri tietokantoihin helpottuisi.
Kansalliskirjasto vastaa korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen tietohuollosta. Tämä tarkoittaa muun muassa keskitettyjä käyttöoikeusneuvotteluita, jotta pääsy eri tietokantoihin helpottuisi.


Kirjasto koordinoi lukuisia asiantuntija- ja työryhmiä, jotka työskentelevät kirjastoalaa koskevien kysymysten parissa. Niitä ovat esimerkiksi digitalisointi, luokitusjärjestelmät ja yhteisluettelo Libris. Myös koulutusta järjestetään ja kirjastotoimintaan liittyviä hankkeita tuetaan.
Kirjasto koordinoi lukuisia asiantuntija- ja työryhmiä, jotka työskentelevät kirjastoalaa koskevien kysymysten parissa. Niitä ovat esimerkiksi digitalisointi, luokitusjärjestelmät ja yhteisluettelo Libris. Myös koulutusta järjestetään ja kirjastotoimintaan liittyviä hankkeita tuetaan.


== Asiointi kirjastossa ==
== Asiointi kirjastossa ==
Kansalliskirjasto sijaitsee [[Humlegården]]in puistossa Tukholman keskustassa. Kirjasto on avoinna kaikille. 18 vuotta täyttäneellä, voimassaolevan henkilötodistuksen haltijalla on lupa lainata. Henkilöihin, jotka eivät asu Ruotsissa tai joilla ei ole ruotsalaista henkilötunnusta, sovelletaan erityisiä sääntöjä.
Kansalliskirjasto sijaitsee [[Humlegården]]in puistossa Tukholman keskustassa. Kirjasto on avoinna kaikille. 18 vuotta täyttäneellä, voimassa olevan henkilötodistuksen haltijalla on lupa lainata. Henkilöihin, jotka eivät asu Ruotsissa tai joilla ei ole ruotsalaista henkilötunnusta, sovelletaan erityisiä sääntöjä.


==Kirjavarkaus==
Kirjaston työntekijä varasti kirjastosta vuosina 1995–2004 kymmeniä arvoteoksia, joita hän myi myyn muassa saksalaisen huutokauppakamarin kautta. Osa päätyi Yhdysvaltoihin, josta niistä kaksi palautettiin kesäkuussa 2015. Palautetut teokset ovat italialaisen arkkitehdin Niccola Sabbatinin ja saksalaisen fyysikon Christopher Scheinerin teokset.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://yle.fi/uutiset/ruotsin_kuninkaallinen_kirjasto_sai_takaisin_kaksi_1990-luvulla_varastettua_kirjaharvinaisuutta/8085611| Nimeke = Ruotsin kuninkaallinen kirjasto sai takaisin kaksi 1990-luvulla varastettua kirjaharvinaisuutta| Tekijä = Katriina Töyrylä| Ajankohta = 18.6.2015| Julkaisija = Yle.f/uutiset| Viitattu = 18.6.2015| arkisto = https://web.archive.org/web/20150618160821/http://yle.fi/uutiset/ruotsin_kuninkaallinen_kirjasto_sai_takaisin_kaksi_1990-luvulla_varastettua_kirjaharvinaisuutta/8085611| arkistoitu = 18.6.2015}}</ref> [[Jesper Huor]] teki tapauksesta radiodokumentin, joka palkittiin Stora Radiopriset -palkinnolla.<ref>[http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=909&artikel=2462939 ''Bibliotekarien'']</ref>

==Lähteet==
{{Viitteet}}
==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
{{commonscat}}
* [http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=909&artikel=2462939 ''Bibliotekarien''] [[Jesper Huor]]in radiodokumentti, joka käsittelee Kuninkaallisessa kirjastossa tehtyjä kirjavarkauksia ja palkittiin palkinnolla Stora Radiopriset
* [http://www.kb.se/ Kansalliskirjaston verkkosivut]
* [http://www.kb.se/ Kansalliskirjaston verkkosivut]
* [http://libris.kb.se/ Kirjastotietokanta Libris]
* [http://libris.kb.se/ Kirjastotietokanta Libris]
Rivi 30: Rivi 35:
* [http://www.kb.se/codex-gigas/eng/ Käsikirjoitusten digitointi Codex Gigas]
* [http://www.kb.se/codex-gigas/eng/ Käsikirjoitusten digitointi Codex Gigas]


{{auktoriteettitunnisteet}}
[[Luokka:Kansalliskirjastot]]
[[Luokka:Kansalliskirjastot]]
[[Luokka:Tukholman kirjastot]]
[[Luokka:Tukholman kirjastot]]

[[da:Kungliga biblioteket]]
[[de:Kungliga biblioteket]]
[[en:National Library of Sweden]]
[[es:Biblioteca Nacional de Suecia]]
[[fr:Bibliothèque royale (Suède)]]
[[ia:Bibliotheca regal]]
[[it:Biblioteca nazionale svedese]]
[[lv:Zviedrijas Nacionālā bibliotēka]]
[[nl:Kungliga biblioteket]]
[[ja:スウェーデン国立図書館]]
[[no:Kungliga biblioteket]]
[[nn:Kungliga biblioteket]]
[[rmy:E Švediakiri narodno biblioteka]]
[[se:Kungliga biblioteket]]
[[sv:Kungliga biblioteket]]
[[uk:Королівська бібліотека Швеції]]
[[yi:נאציאנאלע ביבליאטעק פון שוועדן]]
[[zh:瑞典皇家圖書館]]

Nykyinen versio 19. tammikuuta 2024 kello 12.10

Kungliga biblioteket.

Ruotsin kansalliskirjasto[1] (ruots. Kungliga biblioteket, KB, "kuninkaallinen kirjasto") on Ruotsin kuningaskunnan kansalliskirjasto. Se arkistoi Ruotsissa painettua ja julkaistua kirjallisuutta. Tämä tehtävä sille langetettiin vuonna 1661, jolloin kirjasto sai kansalliskirjaston aseman.[2] Tieteellisenä kirjastona sillä on myös suuret kokoelmat ulkomaista kirjallisuutta. Kirjasto on sijainnut vuodesta 1878 nykyisellä paikallaan Tukholman Humlegårdenissa, arkkitehti Gustaf Dahlin suunnittelemassa rakennuksessa. Kävijöitä kirjastolla on vuosittain noin 170 000, ja siellä on työntekijöitä 374 (2009). Kirjaston kokoelmat ovat noin 90 hyllykilometrin suuruiset.

Kirjasto hankkii, säilyttää ja asettaa käyttöön Ruotsissa julkaistavat äänitteet, kuvamateriaalin ja painotuotteet. Kirjaston kokoelmat ovat avoinna kaikille, mutta toiminta suuntautuu ensisijaisesti tutkijoille. Ruotsalaisen kokoelman aineistoja ei saa lainata kotiin, vaan ne ovat käytettävissä kirjaston lukusaleissa. Suurinta osaa aineistosta säilytetään kirjavarastoissa, joista asiakas voi tilata ne käyttöönsä.

Kansalliskirjasto on valtion viranomainen, joka kuuluu koulutusministeriön alaisuuteen. Kirjasto on myös humanistinen tutkimuskirjasto, joka ostaa tutkimuskirjallisuutta monella kielellä.

Kirjaston kokoelmissa on runsaat 20 miljoonaa yksikköä. Kirjojen lisäksi ne sisältävät muun muassa julisteita, sanomalehtiä, käsikirjoituksia ja mainospainotuotteita. Audiovisuaaliset kokoelmat käsittävät yli 7 miljoonaa tallennettua tuntia. Kirjasto ylläpitää henkilöarkistoja, muun muassa Astrid Lindgrenin, August Strindbergin ja Dag Hammarskjöldin arkistot kuuluvat kokoelmiin.

Vapaakappaleet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen vapaakappalelain mukaan tulee Ruotsissa levitettävien painotuotteiden julkaisijoiden lähettää yksi kappale kutakin julkaisua Kansalliskirjastoon ja kuuteen muuhun tutkimuskirjastoon. Musiikin, elokuvien, TV- tai radio-ohjelmien julkaisijoiden tulee vastaavalla tavalla toimittaa kopiot kirjastoon. Joissakin tapauksissa tämä koskee kuitenkin vain osaa lähetyksistä.

Laki pohjautuu vuoden 1661 virasto-ohjesääntöön, joka velvoitti kaikkia kirjanpainajia Ruotsissa lähettämään kaksi kappaletta kutakin painotuotetta, toisen Valtionarkistoon ja toisen Kansalliskirjastoon. Lain tarkoitus oli pikemminkin valvoa mielipiteenmuodostusta kuin säilyttää dokumentteja jälkimaailmalle.

Kirjastoyhteistoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalliskirjasto vastaa korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen tietohuollosta. Tämä tarkoittaa muun muassa keskitettyjä käyttöoikeusneuvotteluita, jotta pääsy eri tietokantoihin helpottuisi.

Kirjasto koordinoi lukuisia asiantuntija- ja työryhmiä, jotka työskentelevät kirjastoalaa koskevien kysymysten parissa. Niitä ovat esimerkiksi digitalisointi, luokitusjärjestelmät ja yhteisluettelo Libris. Myös koulutusta järjestetään ja kirjastotoimintaan liittyviä hankkeita tuetaan.

Asiointi kirjastossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalliskirjasto sijaitsee Humlegårdenin puistossa Tukholman keskustassa. Kirjasto on avoinna kaikille. 18 vuotta täyttäneellä, voimassa olevan henkilötodistuksen haltijalla on lupa lainata. Henkilöihin, jotka eivät asu Ruotsissa tai joilla ei ole ruotsalaista henkilötunnusta, sovelletaan erityisiä sääntöjä.

Kirjaston työntekijä varasti kirjastosta vuosina 1995–2004 kymmeniä arvoteoksia, joita hän myi myyn muassa saksalaisen huutokauppakamarin kautta. Osa päätyi Yhdysvaltoihin, josta niistä kaksi palautettiin kesäkuussa 2015. Palautetut teokset ovat italialaisen arkkitehdin Niccola Sabbatinin ja saksalaisen fyysikon Christopher Scheinerin teokset.[3] Jesper Huor teki tapauksesta radiodokumentin, joka palkittiin Stora Radiopriset -palkinnolla.[4]

  1. Håkan Färje: Suomi - Kungliga biblioteket www.kb.se. Arkistoitu 9.9.2017. Viitattu 9.9.2017.
  2. Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 926. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  3. Katriina Töyrylä: Ruotsin kuninkaallinen kirjasto sai takaisin kaksi 1990-luvulla varastettua kirjaharvinaisuutta 18.6.2015. Yle.f/uutiset. Arkistoitu 18.6.2015. Viitattu 18.6.2015.
  4. Bibliotekarien

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]