Ero sivun ”Alfons Mucha” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Harria (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Pelastettu 0 lähde(ttä) ja merkitty 1 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.5
 
(4 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Alfons Mucha LOC 3c05828u.jpg|thumb|Alfons Mucha]]
[[Kuva:Alfons Mucha LOC 3c05828u.jpg|thumb|Alfons Mucha]]
[[Kuva:Mucha-Maud Adams as Joan of Arc-1909.jpg|thumb|Muchan maalaus Maude Adamsista]]
[[Kuva:Mucha-Maud Adams as Joan of Arc-1909.jpg|thumb|Muchan maalaus [[Maude Adams|Maude Adamsista]]]]
'''Alfons Maria Mucha''' [muha] {{Audio|Cs-Alfons Mucha.ogg|kuuntele ääntämys}} ([[24. heinäkuuta]] [[1860]], Ivančice, [[Itävallan keisarikunta]] – [[14. heinäkuuta]] [[1939]], [[Praha]], [[Böömin ja Määrin protektoraatti]]) oli [[tšekki]]läinen [[taidemaalari]], julistetaiteilija, [[Graafinen suunnittelu|graafikko]] ja [[Teollinen muotoilija|muotoilija]].<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/395800/Alphonse-Mucha | Nimeke = Alfons Mucha | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 22.7.2014 }}</ref> Häntä pidetään yhtenä [[art nouveau]] -taidesuunnan huomattavimmista edustajista. Muchan maalaukset, [[Juliste|julisteet]] ja [[Mainonta|mainokset]] esittävät usein kauniita nuoria naisia kukkien ympäröiminä.
'''Alfons Maria Mucha''' [muha] {{Audio|Cs-Alfons Mucha.ogg|kuuntele ääntämys}} ([[24. heinäkuuta]] [[1860]] Ivančice, [[Itävallan keisarikunta]] – [[14. heinäkuuta]] [[1939]] [[Praha]], [[Böömin ja Määrin protektoraatti]]) oli [[tšekki]]läinen [[taidemaalari]], julistetaiteilija, [[Graafinen suunnittelu|graafikko]] ja [[Teollinen muotoilija|muotoilija]].<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/395800/Alphonse-Mucha | Nimeke = Alfons Mucha | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 22.7.2014 }}</ref> Häntä pidetään yhtenä [[art nouveau]] -taidesuunnan huomattavimmista edustajista. Muchan maalaukset, [[Juliste|julisteet]] ja [[Mainonta|mainokset]] esittävät usein kauniita nuoria naisia kukkien ympäröiminä.


==Elämä ja taide==
==Elämä ja taide==
Rivi 7: Rivi 7:
Mucha syntyi nykyisen Tšekin alueella [[Ivančice]]n kaupungissa. Piirustus oli lapsesta asti hänen rakkain harrastuksensa. Hän hankki koulutuksensa osittain omatoimisesti, osittain [[Wien]]issä, ja työskenteli opintojensa ohessa maalaten muun muassa [[Lavaste|lavasteita]], [[Muotokuva|muotokuvia]] ja mainoksia. Hän pääsi kuitenkin lopulta opiskelemaan [[München]]iin (1885–1887), kun eräs toimeksiantaja oli niin vaikuttunut hänen työstään että oli valmis tukemaan opintoja taloudellisesti.
Mucha syntyi nykyisen Tšekin alueella [[Ivančice]]n kaupungissa. Piirustus oli lapsesta asti hänen rakkain harrastuksensa. Hän hankki koulutuksensa osittain omatoimisesti, osittain [[Wien]]issä, ja työskenteli opintojensa ohessa maalaten muun muassa [[Lavaste|lavasteita]], [[Muotokuva|muotokuvia]] ja mainoksia. Hän pääsi kuitenkin lopulta opiskelemaan [[München]]iin (1885–1887), kun eräs toimeksiantaja oli niin vaikuttunut hänen työstään että oli valmis tukemaan opintoja taloudellisesti.


Mucha muutti [[Pariisi]]in vuonna 1887 ja jatkoi siellä opintojaan. Hän elätti itsensä kuvittamalla mainoksia ja aikakauslehtiä. Sattumalta hän sai vuonna 1894 tehtäväkseen piirtää mainoksen tunnetulle ranskalaiselle näyttelijälle [[Sarah Bernhardt]]ille; tämä juliste teki Muchasta kuuluisan, ja hän sai paljon uusia tilauksia. Vuonna [[1906]] hän meni naimisiin [[Marie Chytilová]]n kanssa.
Mucha muutti [[Pariisi]]in vuonna 1887 ja jatkoi siellä opintojaan. Hän elätti itsensä kuvittamalla mainoksia ja aikakauslehtiä. Sattumalta hän sai vuonna 1894 tehtäväkseen piirtää mainoksen tunnetulle ranskalaiselle näyttelijälle [[Sarah Bernhardt]]ille; tämä juliste teki Muchasta kuuluisan, ja hän sai paljon uusia tilauksia. Vuonna 1906 hän meni naimisiin [[Marie Chytilová]]n kanssa.


Mucha asui [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] vuosina 1906–1910, palasi sitten synnyinmaahansa ja asettui [[Praha]]an. Hänen kädenjälkensä näkyy useiden Prahan rakennusten koristelussa. Kun [[Tšekkoslovakia]]sta tuli [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen itsenäinen valtio, Mucha piirsi maan uudet [[postimerkki|postimerkit]] ja setelit. Elämänsä loppuvuodet hän kulutti suuren, slaavien historiaa kuvaavan maalaussarjan parissa, jota hän piti mestariteoksenaan. Slaavien eepos paljastettiin Prahassa vuonna 1928 ja on nykyään näytteillä [[Moravský Krumlov]] -linnassa lähellä Muchan synnyinpaikkakuntaa. Teos koostuu kahdestakymmenestä monumentaalimaalauksesta, jossa Mucha kuvaa slaavien alkuperää, saavutuksia ja heidän päämääriään.
Mucha asui [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] vuosina 1906–1910, palasi sitten synnyinmaahansa ja asettui [[Praha]]an. Hänen kädenjälkensä näkyy useiden Prahan rakennusten koristelussa. Kun [[Tšekkoslovakia]]sta tuli [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen itsenäinen valtio, Mucha piirsi maan uudet [[postimerkki|postimerkit]] ja setelit. Elämänsä loppuvuodet hän kulutti suuren, [[Slaavit|slaavien]] historiaa kuvaavan maalaussarjan parissa, jota hän piti mestariteoksenaan. Slaavien eepos paljastettiin Prahassa vuonna 1928 ja on nykyään näytteillä [[Moravský Krumlov]] -linnassa lähellä Muchan synnyinpaikkakuntaa. Teos koostuu kahdestakymmenestä monumentaalimaalauksesta, jossa Mucha kuvaa slaavien alkuperää, saavutuksia ja heidän päämääriään.
Mucha haudattiin Prahaan [[Vyšehradin hautausmaa]]lle. Hänen taidettaan oli jo alettu pitää vanhanaikaisena, mutta kiinnostus siihen heräsi uudelleen 1960-luvulla. Hänen tyyliään on imitoitu paljon, tosin harvoin yhtä taidokkain lopputuloksin kuin Muchan omat työt ovat. Poika [[Jiří Mucha]] on kirjoittanut isästään paljon ja tehnyt hänen taidettaan tunnetuksi.
Mucha haudattiin Prahaan [[Vyšehradin hautausmaa]]lle. Hänen taidettaan oli jo alettu pitää vanhanaikaisena, mutta kiinnostus siihen heräsi uudelleen 1960-luvulla. Hänen tyyliään on imitoitu paljon, tosin harvoin yhtä taidokkain lopputuloksin kuin Muchan omat työt ovat. Poika [[Jiří Mucha]] on kirjoittanut isästään paljon ja tehnyt hänen taidettaan tunnetuksi.
Rivi 20: Rivi 20:
* [http://www.muchafoundation.org/ Mucha Foundation] {{en}}
* [http://www.muchafoundation.org/ Mucha Foundation] {{en}}
* [http://www.mucha.cz/index.phtml?S=home&Lang=EN Mucha Museum Prague] – useita kieliä
* [http://www.mucha.cz/index.phtml?S=home&Lang=EN Mucha Museum Prague] – useita kieliä
* [http://www.pricejb.pwp.blueyonder.co.uk/slav-epic/introduction.htm The Slav Epic – The Magnum Opus of Alphonse Mucha] {{en}}
* [http://www.pricejb.pwp.blueyonder.co.uk/slav-epic/introduction.htm The Slav Epic – The Magnum Opus of Alphonse Mucha] {{Wayback|1=http://www.pricejb.pwp.blueyonder.co.uk/slav-epic/introduction.htm |päiväys=20060115145528 }} {{en}}
* [http://eu.art.com/asp/display_artist-asp/_/crid--10/Alphonse_Mucha.htm Teoksia]
* [http://eu.art.com/asp/display_artist-asp/_/crid--10/Alphonse_Mucha.htm Teoksia]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}
* [http://rahakabinetti.wordpress.com/2012/12/29/alfons-mucha-setelitaiteilijana/ Muchan suunnittelemia seteleitä]
* [http://rahakabinetti.wordpress.com/2012/12/29/alfons-mucha-setelitaiteilijana/ Muchan suunnittelemia seteleitä]



Nykyinen versio 26. tammikuuta 2024 kello 19.41

Alfons Mucha
Muchan maalaus Maude Adamsista

Alfons Maria Mucha [muha] Cs-Alfons Mucha.ogg kuuntele ääntämys (ohje) (24. heinäkuuta 1860 Ivančice, Itävallan keisarikunta - 14. heinäkuuta 1939 Praha, Böömin ja Määrin protektoraatti) oli tšekkiläinen taidemaalari, julistetaiteilija, graafikko ja muotoilija.[1] Häntä pidetään yhtenä art nouveau -taidesuunnan huomattavimmista edustajista. Muchan maalaukset, julisteet ja mainokset esittävät usein kauniita nuoria naisia kukkien ympäröiminä.

Elämä ja taide

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mucha syntyi nykyisen Tšekin alueella Ivančicen kaupungissa. Piirustus oli lapsesta asti hänen rakkain harrastuksensa. Hän hankki koulutuksensa osittain omatoimisesti, osittain Wienissä, ja työskenteli opintojensa ohessa maalaten muun muassa lavasteita, muotokuvia ja mainoksia. Hän pääsi kuitenkin lopulta opiskelemaan Müncheniin (1885–1887), kun eräs toimeksiantaja oli niin vaikuttunut hänen työstään että oli valmis tukemaan opintoja taloudellisesti.

Mucha muutti Pariisiin vuonna 1887 ja jatkoi siellä opintojaan. Hän elätti itsensä kuvittamalla mainoksia ja aikakauslehtiä. Sattumalta hän sai vuonna 1894 tehtäväkseen piirtää mainoksen tunnetulle ranskalaiselle näyttelijälle Sarah Bernhardtille; tämä juliste teki Muchasta kuuluisan, ja hän sai paljon uusia tilauksia. Vuonna 1906 hän meni naimisiin Marie Chytilován kanssa.

Mucha asui Yhdysvalloissa vuosina 1906–1910, palasi sitten synnyinmaahansa ja asettui Prahaan. Hänen kädenjälkensä näkyy useiden Prahan rakennusten koristelussa. Kun Tšekkoslovakiasta tuli ensimmäisen maailmansodan jälkeen itsenäinen valtio, Mucha piirsi maan uudet postimerkit ja setelit. Elämänsä loppuvuodet hän kulutti suuren, slaavien historiaa kuvaavan maalaussarjan parissa, jota hän piti mestariteoksenaan. Slaavien eepos paljastettiin Prahassa vuonna 1928 ja on nykyään näytteillä Moravský Krumlov -linnassa lähellä Muchan synnyinpaikkakuntaa. Teos koostuu kahdestakymmenestä monumentaalimaalauksesta, jossa Mucha kuvaa slaavien alkuperää, saavutuksia ja heidän päämääriään.

Mucha haudattiin Prahaan Vyšehradin hautausmaalle. Hänen taidettaan oli jo alettu pitää vanhanaikaisena, mutta kiinnostus siihen heräsi uudelleen 1960-luvulla. Hänen tyyliään on imitoitu paljon, tosin harvoin yhtä taidokkain lopputuloksin kuin Muchan omat työt ovat. Poika Jiří Mucha on kirjoittanut isästään paljon ja tehnyt hänen taidettaan tunnetuksi.

  1. Alfons Mucha Encyclopedia Britannica. Viitattu 22.7.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]