Ero sivun ”Rauma” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
coord; taulukon muotoilu; lukujen automaattinen muotoilu; –; −; nbsp; Commonscat Wikidatasta; {{Auktoriteettitunnisteet}}
(34 välissä olevaa versiota 24 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 7: Rivi 7:
| yleiskuva = Vanharauma3.jpg
| yleiskuva = Vanharauma3.jpg
| sijainti = Rauma sijainti Suomi.svg
| sijainti = Rauma sijainti Suomi.svg
| koordinaatit = {{coord|61|07|45|N|021|30|20|E|region:FI-17_type:city(37024)_scale:100000|display=inline,title}}
| koordinaatit = {{coord|61|07|45|N|021|30|20|E|region:FI-17_type:city({{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}})_scale:100000|display=inline,title}}
| vuosi = 1442
| vuosi = 1442
| maakunta = Satakunnan maakunta
| maakunta = Satakunnan maakunta
Rivi 15: Rivi 15:
| työttömyys = 7,8
| työttömyys = 7,8
| työttömyys-päiväys = 31.5.2018
| työttömyys-päiväys = 31.5.2018
| työttömyysviite = <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/28481198/Satakunnan+työllisyyskatsaus+toukokuu+2018/baea976a-c25b-4909-9c24-e5de0f1e72de | Nimeke = Työllisyyskatsaus | Ajankohta = 31.5.2018 | Julkaisija = ELY-keskus | Viitattu = 26.6.2018 }}</ref>
| työttömyysviite = <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/28481198/Satakunnan+ty%C3%B6llisyyskatsaus+toukokuu+2018/baea976a-c25b-4909-9c24-e5de0f1e72de | Nimeke = Työllisyyskatsaus | Ajankohta = 31.5.2018 | Julkaisija = ELY-keskus | Viitattu = 26.6.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20210515213148/https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/28481198/Satakunnan+ty%C3%B6llisyyskatsaus+toukokuu+2018/baea976a-c25b-4909-9c24-e5de0f1e72de | arkistoitu = 15.5.2021 }}</ref>
| genetiivi = Kaupungin
| genetiivi = Kaupungin
| johtaja = [[Esko Poikela]]<ref name="poikela">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.rauma.fi/ajankohtaista/esko-poikela-aloittaa-kaupunginjohtajana-10-1-2022/|Nimeke=Esko Poikela aloittaa kaupunginjohtajana 10.1.2022|Julkaisija=Rauman kaupunki|Ajankohta=16.11.2021|Viitattu=10.1.2022}}</ref>
| johtaja = [[Esko Poikela]]<ref name="poikela">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.rauma.fi/ajankohtaista/esko-poikela-aloittaa-kaupunginjohtajana-10-1-2022/|Nimeke=Esko Poikela aloittaa kaupunginjohtajana 10.1.2022|Julkaisija=Rauman kaupunki|Ajankohta=16.11.2021|Viitattu=10.1.2022}}</ref>
Rivi 24: Rivi 24:
| www-nimi = www.rauma.fi
| www-nimi = www.rauma.fi
}}
}}
'''Rauma''' ({{k-sv|Raumo}}) on vuonna [[1442]] perustettu Suomen [[kaupunki]] eteläisessä [[Satakunnan maakunta|Satakunnassa]]. Sen asukasluku on {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }}.<ref name="vakilukuviite" /> Kaupungin pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }} km², josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} }} km² on maata, {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }} km² sisävesialueita ja {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/meri|{{PAGENAME}}}} }} km² merialueita.<ref name="pinta-ala" /> [[Rauman seutukunta|Rauman seutukunnan]] muodostavat [[Eura]], [[Eurajoki]] ja [[Säkylä]]. Seutukunnan alueella oli vuoden 2009 lopussa 65&nbsp;794 asukasta.
'''Rauma''' ({{k-sv|Raumo}}) on vuonna [[1442]] perustettu Suomen [[kaupunki]] eteläisessä [[Satakunnan maakunta|Satakunnassa]]. Rauman kaupungissa asuu noin {{formatnum: {{#expr:{{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}}round -3}}}} henkilöä ja laajemmin [[Rauman seutukunta|koko seudulla]] asuu noin {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|Eura}}+{{Suomen kunta/väkiluku|Eurajoki}}+{{Suomen kunta/väkiluku|Rauma}}+{{Suomen kunta/väkiluku|Säkylä}}round -3}}}} henkilöä. Asukasluvultaan Rauman on Suomen {{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero|{{PAGENAME}}}}:nneksi suurin kaupunki. Kaupungin pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }} km², josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} }} km² on maata, {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }} km² sisävesialueita ja {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/meri|{{PAGENAME}}}} }} km² merialueita.<ref name="pinta-ala" />


Rauma sijaitsee [[Selkämeri|Selkämeren]] itärannalla, [[Eura]]n, [[Eurajoki|Eurajoen]], [[Laitila]]n ja [[Pyhäranta|Pyhärannan]] ympäröimänä. Kaupunki sijaitsee 49 kilometriä<ref name="liikennevirasto">{{Verkkoviite | Osoite = http://alk.tiehallinto.fi/www2/valimatkat/index.htm | Nimeke = Paikkakuntien välimatkoja Suomessa | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Liikennevirasto | Viitattu = 20.3.2010 | Kieli = }}</ref> [[Pori]]sta etelään ja 94 kilometriä<ref name="liikennevirasto" /> [[Turku|Turusta]] pohjoiseen.
Rauma sijaitsee [[Selkämeri|Selkämeren]] itärannalla, [[Eura]]n, [[Eurajoki|Eurajoen]], [[Laitila]]n ja [[Pyhäranta|Pyhärannan]] ympäröimänä. Kaupunki sijaitsee 49 kilometriä<ref name="liikennevirasto">{{Verkkoviite | Osoite = http://alk.tiehallinto.fi/www2/valimatkat/index.htm | Nimeke = Paikkakuntien välimatkoja Suomessa | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Liikennevirasto | Viitattu = 20.3.2010 | Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20100420025031/http://alk.tiehallinto.fi/www2/valimatkat/index.htm | arkistoitu = 20.4.2010 }}</ref> [[Pori]]sta etelään ja 94 kilometriä<ref name="liikennevirasto" /> [[Turku|Turusta]] pohjoiseen.


Rauma on [[Suomi|Suomen]] neljänneksi vanhin kaupunki [[Turku|Turun]], [[Porvoo]]n ja Ulvilan jälkeen (viidenneksi vanhin, jos [[Viipuri]] lasketaan). Rauma on satamakaupunki, minkä ansiosta [[Rauman murre]] on saanut vaikutteita etenkin ruotsista ja englannista, mutta myös ranskasta, venäjästä ja virosta. Rauman murre (”giäl”) on [[lounaismurteet|lounaismurre]], joka eroaa selvästi [[Turun murre|Turun murteesta]].<ref>[http://www.rauma.fi/koe-kaupunki/raumalaisuudet/rauman-gial Rauman kieli; Rauma.fi]</ref> Rauma on yksikielisesti suomenkielinen kunta.
Rauma on [[Suomi|Suomen]] kolmanneksi pisimpään toiminut kaupunki [[Turku|Turun]] ja [[Porvoo]]n jälkeen (neljänneksi pisimpään, jos [[Viipuri]] lasketaan). Rauma on satamakaupunki, minkä ansiosta [[Rauman murre]] on saanut vaikutteita etenkin ruotsista ja englannista, mutta myös ranskasta, venäjästä ja virosta. Rauman murre (”giäl”) on [[lounaismurteet|lounaismurre]], joka eroaa selvästi [[Turun murre|Turun murteesta]].<ref>[http://www.rauma.fi/koe-kaupunki/raumalaisuudet/rauman-gial Rauman kieli; Rauma.fi]</ref> Rauma on yksikielisesti suomenkielinen kunta.


Raumalla on kaksi [[Unesco]]n maailmanperintökohdetta. Pohjoismaiden suurin yhtenäinen ja hyvin säilynyt vanha puutaloalue [[Vanha Rauma]] on elävä ja kaunis kaupungin keskus; täynnä museoita, kauppoja, ravintoloita ja koteja. Toinen kohteista on [[Lappi (Rauma)|Lapin]] [[Kivikylä]]ssä sijaitseva pronssikautinen kalmistoalue [[Sammallahdenmäki]].
Raumalla on kaksi [[Unesco]]n maailmanperintökohdetta. Pohjoismaiden suurin yhtenäinen ja hyvin säilynyt vanha puutaloalue [[Vanha Rauma]] on elävä ja kaunis kaupungin keskus: täynnä museoita, kauppoja, ravintoloita ja koteja. Toinen kohteista on [[Lappi (Rauma)|Lapin]] [[Kivikylä]]ssä sijaitseva pronssikautinen kalmistoalue [[Sammallahdenmäki]].


Rauma tunnetaan [[Rauman murre|murteestaan]], [[nypläys|pitsinnypläyksestä]], [[Suomen meriteollisuus|meri-]] ja [[Metsäteollisuus|metsäteollisuudesta]]. Rauma sai [[vuoden kaupunkikeskusta]] -tunnustuksen 2009<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/plus/juttu781989_page0.htm | Nimeke = Rauma voitti vuoden 2009 keskustapalkinnon | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = 9.12.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kaleva | Viitattu = 23.3.2010 | Kieli = }}</ref> ja [[vuoden pyöräilykunta]] -tunnustuksen vuonna 2010.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.poljin.fi/Poljin%2002_10_netti.pdf | Nimeke = Poljin | Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisu = | Ajankohta = 2/2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Pyöräilykuntien verkosto ry | Viitattu = 23.3.2010 | Kieli = }}</ref>
Rauma tunnetaan [[Rauman murre|murteestaan]], [[nypläys|pitsinnypläyksestä]], [[Suomen meriteollisuus|meri-]] ja [[Metsäteollisuus|metsäteollisuudesta]]. Rauma sai [[vuoden kaupunkikeskusta]] -tunnustuksen 2009<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/plus/juttu781989_page0.htm | Nimeke = Rauma voitti vuoden 2009 keskustapalkinnon | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = 9.12.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kaleva | Viitattu = 23.3.2010 | Kieli = }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> ja [[vuoden pyöräilykunta]] -tunnustuksen vuonna 2010.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.poljin.fi/Poljin%2002_10_netti.pdf | Nimeke = Poljin | Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisu = | Ajankohta = 2/2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Pyöräilykuntien verkosto ry | Viitattu = 23.3.2010 | Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20120520234430/http://www.poljin.fi/Poljin%2002_10_netti.pdf | arkistoitu = 20.5.2012 }}</ref>


== Historia ==
== Historia ==
[[Tiedosto:Rauman kalatori 1900-luvun alussa.jpg|pienoiskuva|225px|Keskiajalta peräisin oleva [[Kalatori]] 1900-luvun alun kuvassa.|vasen]][[Tiedosto:Old Rauma 3.jpg|pienoiskuva|Vanha Rauma kuuluu Unescon [[maailmanperintöluettelo]]on.|225x225px]]Rauman kaupunki katsotaan perustetuksi huhtikuun 15. päivänä 1442<ref name="Rauman syntymäpäivä uusiksi, kaupunki vanheni kaksi päivää">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194959931868/artikkeli/rauman+syntymapaiva+uusiksi+kaupunki+vanheni+kaksi+paivaa.html| Nimeke = Satakunnan Kansa| Tekijä = | Julkaisu = Satakunnan Kansa| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.2.2015}}</ref>, jolloin [[Kaarle Knuutinpoika Bonde]] antoi [[Kalmarin unioni]]n silloisen kuninkaan [[Kristofer Baijerilainen|Kristofer Baijerilaisen]] nimissä Rauman [[porvari|porvareille]] oikeuden harjoittaa kauppaa ja nauttia kaikkia niitä lain ja oikeuden suomia etuja, erioikeuksia ja vapauksia, mitä Turunkin porvareilla oli.<ref name="Rauman_historia">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rauma.fi/info/historiaa.htm | Nimeke = Rauma-Info | Tekijä = | Selite = Historiaa | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Rauman kaupunki | Viitattu = 22.3.2010 | Kieli = }}</ref> Rauma oli jo ennen erioikeuksien myöntämistä ollut alueen kaupallinen ja uskonnollinen keskus. Tältä ajalta on jäljellä alun perin [[Rauman fransiskaaniluostari]]n kirkoksi rakennettu [[Pyhän Ristin kirkko (Rauma)|Pyhän Ristin kirkko]] sekä [[Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot]].
[[Tiedosto:Rauman kalatori 1900-luvun alussa.jpg|pienoiskuva|225px|Keskiajalta peräisin oleva [[Kalatori]] 1900-luvun alun kuvassa.|vasen]][[Tiedosto:Old Rauma 3.jpg|pienoiskuva|Vanha Rauma kuuluu Unescon [[maailmanperintöluettelo]]on.|225x225px]]Rauman kaupunki katsotaan perustetuksi huhtikuun 15. päivänä 1442<ref name="Rauman syntymäpäivä uusiksi, kaupunki vanheni kaksi päivää">{{Verkkoviite| Osoite = http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194959931868/artikkeli/rauman+syntymapaiva+uusiksi+kaupunki+vanheni+kaksi+paivaa.html| Nimeke = Satakunnan Kansa| Tekijä = | Julkaisu = Satakunnan Kansa| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.2.2015| arkisto = https://web.archive.org/web/20150211162659/http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194959931868/artikkeli/rauman+syntymapaiva+uusiksi+kaupunki+vanheni+kaksi+paivaa.html| arkistoitu = 11.2.2015}}</ref>, jolloin [[Kaarle Knuutinpoika Bonde]] antoi [[Kalmarin unioni]]n silloisen kuninkaan [[Kristofer Baijerilainen|Kristofer Baijerilaisen]] nimissä Rauman [[porvari|porvareille]] oikeuden harjoittaa kauppaa ja nauttia kaikkia niitä lain ja oikeuden suomia etuja, erioikeuksia ja vapauksia, mitä Turunkin porvareilla oli.<ref name="Rauman_historia">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rauma.fi/info/historiaa.htm | Nimeke = Rauma-Info | Tekijä = | Selite = Historiaa | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Rauman kaupunki | Viitattu = 22.3.2010 | Kieli = }}</ref> Rauma oli jo ennen erioikeuksien myöntämistä ollut alueen kaupallinen ja uskonnollinen keskus. Tältä ajalta on jäljellä alun perin [[Rauman fransiskaaniluostari]]n kirkoksi rakennettu [[Pyhän Ristin kirkko (Rauma)|Pyhän Ristin kirkko]] sekä [[Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot]].


Vuonna 1550 kuningas [[Kustaa Vaasa]] perusti Helsingin kaupungin. Kuninkaan ja hänen neuvonantajiensa mielestä muutama iso kasvukeskus olisi useaa pientä kaupunkia parempi kuningaskunnan kannalta, joten myös raumalaisia porvareita määrättiin muuttamaan Helsinkiin.<ref name="Rauman_historia" /> Osa porvaristosta totteli kuninkaan määräystä, mutta monet jäivät Raumalle; varsinkin kun Helsinkiin muuttivat etupäässä vain miehet. Uppiniskaisia raumalaisia porvareita jahdattiin useita vuosia Rauman ympäristöstä, useimpia sakotettiin ja kaikkein hankalimpia uhattiin kuolemantuomiolla. Tilanne rauhoittui huomattavasti sen jälkeen, kun porvaristo sai paluuluvan vuonna 1557<ref name="Rauman_historia" />.
Vuonna 1550 kuningas [[Kustaa Vaasa]] perusti Helsingin kaupungin. Kuninkaan ja hänen neuvonantajiensa mielestä muutama iso kasvukeskus olisi useaa pientä kaupunkia parempi kuningaskunnan kannalta, joten myös raumalaisia porvareita määrättiin muuttamaan Helsinkiin.<ref name="Rauman_historia" /> Osa porvaristosta totteli kuninkaan määräystä, mutta monet jäivät Raumalle; varsinkin kun Helsinkiin muuttivat etupäässä vain miehet. Uppiniskaisia raumalaisia porvareita jahdattiin useita vuosia Rauman ympäristöstä, useimpia sakotettiin ja kaikkein hankalimpia uhattiin kuolemantuomiolla. Tilanne rauhoittui huomattavasti sen jälkeen, kun porvaristo sai paluuluvan vuonna 1557<ref name="Rauman_historia" />.


1500-luvulla kaupunki paloi monta kertaa, mutta siitä huolimatta merenkulku kannatti ja raumalaiset porvarit ja laivurit kävivät kauppaa omien laivojensa kanssa Ruotsissa, Saksassa ja [[Baltia]]ssa sekä [[Pohjanmeri|Pohjanmerellä]]. Vientiin meni puutavaraa ja -astioita ja paluulaivoilla tuotiin suolaa, kankaita ja juomia.<ref name="Rauman_historia" /> 1500-luvun lopulta 1700-luvulle kaupungin kehitys oli pysähdyksissä Ruotsin suurvalta-ajan keskittämispolitiikan takia. Muun muassa ulkomaanpurjehdus oli kielletty 130 vuoden ajan, alkaen vuodesta 1636, jolloin tavaraa sai viedä vain [[Tukholma]]an ja Turkuun.<ref name="Rauman_historia" /> Lisäksi samaan aikaan perustettiin kilpailevia kaupunkeja, kuten [[Uusikaupunki]] Rauman eteläpuolelle ja kahdeksan muuta kaupunkia [[Pohjanmaa]]lle.<ref name="Rauman_historia" /> Viimeisin lähes koko kaupungin tuhonnut palo tapahtui vuonna 1682.
1500-luvulla kaupunki paloi monta kertaa, mutta siitä huolimatta merenkulku kannatti ja raumalaiset porvarit ja laivurit kävivät kauppaa omien laivojensa kanssa Ruotsissa, Saksassa ja [[Baltia]]ssa sekä [[Pohjanmeri|Pohjanmerellä]]. Vientiin meni puutavaraa ja -astioita ja paluulaivoilla tuotiin suolaa, kankaita ja juomia.<ref name="Rauman_historia" /> 1500-luvun lopulta 1700-luvulle kaupungin kehitys oli pysähdyksissä Ruotsin suurvalta-ajan keskittämispolitiikan takia. Muun muassa ulkomaanpurjehdus oli kielletty 130 vuoden ajan, alkaen vuodesta 1636, jolloin tavaraa sai viedä vain [[Tukholma]]an ja Turkuun.<ref name="Rauman_historia" /> Lisäksi samaan aikaan perustettiin kilpailevia kaupunkeja, kuten [[Uusikaupunki]] Rauman eteläpuolelle ja kahdeksan muuta kaupunkia [[Pohjanmaa]]lle.<ref name="Rauman_historia" /> Viimeisin lähes koko kaupungin tuhonnut palo tapahtui vuonna 1682.

[[Tiedosto:Raumo - Johan Knutson - Finland framställdt i teckningar - 22.jpg|thumb|Raumo [[Zachris Topelius|Zacharias Topeliuksen]] kirjasarjassa [[Finland framställdt i teckningar|Finland framstäldt i teckningar]] 1800-luvun puolivälissä.]]


Rauman purjelaivakausi oli parhaimmillaan 1800-luvulla, jolloin sen purjelaivasto oli Suomen suurin. Samalta ajalta on peräisin myös suurin osa Vanhan Rauman puutaloista. 1800-luvun lopulla Rauma investoi mereltä saatuja varoja kehitykseen: kaupungista rakennettiin [[rautatie]] [[Kokemäki|Kokemäelle]] ja kaupunkiin perustettiin [[Rauman museo|museo]] sekä [[Opettajaseminaari]].
Rauman purjelaivakausi oli parhaimmillaan 1800-luvulla, jolloin sen purjelaivasto oli Suomen suurin. Samalta ajalta on peräisin myös suurin osa Vanhan Rauman puutaloista. 1800-luvun lopulla Rauma investoi mereltä saatuja varoja kehitykseen: kaupungista rakennettiin [[rautatie]] [[Kokemäki|Kokemäelle]] ja kaupunkiin perustettiin [[Rauman museo|museo]] sekä [[Opettajaseminaari]].
Rivi 45: Rivi 47:
1900-luvulla Rauma muuttui [[merenkulku]]- ja koulukaupungista teollisuuskaupungiksi, minkä johdosta siellä ei enää 1950-luvun jälkeen ollut purjelaivoja. Teollisuuden ja väestön kehitys oli nopeaa erityisesti [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen.<ref name="Rauman_historia" /> Nopean kasvun seurauksena 1960- ja 1970-luvun vaihteessa lähes koko vanhaa puutaloaluetta uhkasi purkutuomio. Lopulta kuitenkin vain yksi rakennus [[Rauman kauppatori|kauppatorin]] laidalta ehdittiin purkaa ja tilalle rakentaa uusi tiilitalo. [[Vanha Rauma]] lisättiin [[maailmanperintöluettelo|Unescon maailmanperintöluetteloon]] vuonna 1991.
1900-luvulla Rauma muuttui [[merenkulku]]- ja koulukaupungista teollisuuskaupungiksi, minkä johdosta siellä ei enää 1950-luvun jälkeen ollut purjelaivoja. Teollisuuden ja väestön kehitys oli nopeaa erityisesti [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen.<ref name="Rauman_historia" /> Nopean kasvun seurauksena 1960- ja 1970-luvun vaihteessa lähes koko vanhaa puutaloaluetta uhkasi purkutuomio. Lopulta kuitenkin vain yksi rakennus [[Rauman kauppatori|kauppatorin]] laidalta ehdittiin purkaa ja tilalle rakentaa uusi tiilitalo. [[Vanha Rauma]] lisättiin [[maailmanperintöluettelo|Unescon maailmanperintöluetteloon]] vuonna 1991.


Raumalle perustettiin vuonna 1821 jo edellisellä vuosisadalla tunnetun terveyslähteen yhteyteen kylpylä, jossa annettiin perinteisiä vesihoitoja. [[Rauman kylpylä]] oli suosittu vielä 1830-luvulla, mutta huonokuntoisiksi menneet rakennukset purettiin 1857. Kaivopuistoksi nimetty alue oli pitkään suosittu ulkoilualue, ja terveyslähde mainittiin vielä paikallisessa lehdessä vuonna 1890.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Liisa Suvikumpu | Nimeke = [[Suomalaiset kylpylät|Suomalaiset kylpylät – Kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa]] | Vuosi = 2014| Sivu = 187| Sarja= Kirjokansi 20 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Isbn =978-952-222-239-8 }}</ref>
Raumalle perustettiin vuonna 1821 jo edellisellä vuosisadalla tunnetun terveyslähteen yhteyteen kylpylä, jossa annettiin perinteisiä vesihoitoja. [[Rauman kylpylä]] oli suosittu vielä 1830-luvulla, mutta huonokuntoisiksi menneet rakennukset purettiin 1857. Kaivopuistoksi nimetty alue oli pitkään suosittu ulkoilualue, ja terveyslähde mainittiin vielä paikallisessa lehdessä vuonna 1890.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Liisa Suvikumpu | Nimeke = Suomalaiset kylpylät – Kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa | Vuosi = 2014| Sivu = 187| Sarja= Kirjokansi 20 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Isbn =978-952-222-239-8 }}</ref>
[[Tiedosto:Rauma kuntaliitokset.svg|pienoiskuva|Kartta Rauman kuntaliitoksista.]]
[[Tiedosto:Rauma kuntaliitokset.svg|pienoiskuva|Kartta Rauman kuntaliitoksista.]]
[[Rauman maalaiskunta|Rauman maalaiskunnan]] puolella sijainneet [[Sampaanala]] ja [[Syvärauma]] kasvoivat kaupungin vetovoimassa [[esikaupunki]]alueiksi, ja ne liitettiin maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna 1954.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jussi Iltanen|Nimeke=Urbes Finlandiae|Vuosi=2004|Sivu=22-23|Julkaisija=Genimap Oy}}</ref> Loputkin maalaiskunnasta yhdistettiin Raumaan vuonna 1993, [[Kodisjoki|Kodisjoen]] liittyessä Raumaan 2007 ja [[Lappi (Suomen entinen kunta)|Lapin kunnan]] 2009.
[[Rauman maalaiskunta|Rauman maalaiskunnan]] puolella sijainneet [[Sampaanala]] ja [[Syvärauma]] kasvoivat kaupungin vetovoimassa [[esikaupunki]]alueiksi, ja ne liitettiin maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna 1954.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jussi Iltanen|Nimeke=Urbes Finlandiae|Vuosi=2004|Sivu=22-23|Julkaisija=Genimap Oy}}</ref> Loputkin maalaiskunnasta yhdistettiin Raumaan vuonna 1993, [[Kodisjoki|Kodisjoen]] liittyessä Raumaan 2007 ja [[Lappi (Suomen entinen kunta)|Lapin kunnan]] 2009.
Rivi 59: Rivi 61:
Rauma on rannikkokaupunkina elänyt aina merestä ja käynyt kauppaa meriteitse. Kaupunkiin on tullut vuosisatoja ulkomaisia vaikutteita muiden satamakaupunkien tapaan.
Rauma on rannikkokaupunkina elänyt aina merestä ja käynyt kauppaa meriteitse. Kaupunkiin on tullut vuosisatoja ulkomaisia vaikutteita muiden satamakaupunkien tapaan.


Laivanrakennus Raumalla alkoi jo 1500-luvulla, jolloin kaupunkiin perustettiin ensimmäinen laivaveistämö eli [[varvi]]. Purjealuksia rakennettiin Raumalla aina purjelaivakauden loppuun saakka ja 1800-luvulla Raumalla oli jopa Suomen suurin purjelaivasto. Kuuluisin purjelaivoista on Raumalla 1891 rakennettu purjelaiva, [[kuunarilaiva]] Uljas, joka poltettiin ja upotettiin juhlallisin menoin kesäkuussa 1950. Alus makaa 40&nbsp;metrin syvyydessä Rauman edustalla Valkiakarilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/uljas.htm | Nimeke = Uljas | Tekijä = Kari Jalava | Tiedostomuoto = | Julkaisu = | Ajankohta = 26.12.2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.3.2010 | Kieli = }}</ref> [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] päättymisen jälkeen Rauman Korkeakariin perustettiin [[F.W. Hollming Oy|F.W. Hollming Oy:n]] telakka valmistamaan [[Sotakorvaukset|sotakorvauslaivoja]] [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]]. Hollmingin telakka rakensi vuoteen 1952 mennessä yhteensä 34 puurakenteista [[kuunari]]a. Sotakorvausten valmistuttua telakka siirtyi valmistamaan moderneja teräsrakenteisia aluksia, joita toimitettiin aina 1970-luvulle saakka pääosin neuvostoliittolaisille tilaajille.<ref name="wahlqvist">Wahlqvist, Sirpa: "Sydämellä rakennetut seililaivat – Sotakorvauskuunareiden rakentaminen ja rakentajat F.W. Hollming Oy:n telakalla Raumalla 1945–1952", s. 278–283. Turun yliopisto, 2011. ISBN 978-951-29-4856-7.</ref>
Laivanrakennus Raumalla alkoi jo 1500-luvulla, jolloin kaupunkiin perustettiin ensimmäinen laivaveistämö eli [[varvi]]. Purjealuksia rakennettiin Raumalla aina purjelaivakauden loppuun saakka ja 1800-luvulla Raumalla oli jopa Suomen suurin purjelaivasto. Kuuluisin purjelaivoista on Raumalla 1891 rakennettu purjelaiva, [[kuunarilaiva]] Uljas, joka poltettiin ja upotettiin juhlallisin menoin kesäkuussa 1950. Alus makaa 40&nbsp;metrin syvyydessä Rauman edustalla Valkiakarilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/uljas.htm | Nimeke = Uljas | Tekijä = Kari Jalava | Tiedostomuoto = | Julkaisu = | Ajankohta = 26.12.2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.3.2010 | Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20171014122719/http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/uljas.htm | arkistoitu = 14.10.2017 }}</ref> [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] päättymisen jälkeen Rauman Korkeakariin perustettiin [[F.W. Hollming Oy|F.W. Hollming Oy:n]] telakka valmistamaan [[Sotakorvaukset|sotakorvauslaivoja]] [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]]. Hollmingin telakka rakensi vuoteen 1952 mennessä yhteensä 34 puurakenteista [[kuunari]]a. Sotakorvausten valmistuttua telakka siirtyi valmistamaan moderneja teräsrakenteisia aluksia, joita toimitettiin aina 1970-luvulle saakka pääosin neuvostoliittolaisille tilaajille.<ref name="wahlqvist">Wahlqvist, Sirpa: "Sydämellä rakennetut seililaivat – Sotakorvauskuunareiden rakentaminen ja rakentajat F.W. Hollming Oy:n telakalla Raumalla 1945–1952", s. 278–283. Turun yliopisto, 2011. ISBN 978-951-29-4856-7.</ref>
Raumalla on edelleen nähtävissä kolme purjelaivaa. Priki [[Gerda Gefle|Gerda]], kuunari Kathrina ja kaljaasi Marita ovat ankkuroituna purjelaivasatamassa, Otanlahden rantapuiston alueella Poroholman lomakeskuksessa, jossa ne palvelevat mm. ravintoloina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raumalle.fi/naejakoe.php#purjelaivasatama | Nimeke = Purjelaivasatama Raumalla | Julkaisija = RPR Group| Viitattu = 30.4.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.poroholma.fi | Nimeke = Poroholman lomakeskus | Julkaisija = Poroholman lomakeskus| Viitattu = 30.4.2018}}</ref>
Raumalla oli vielä 2020-luvun alussa nähtävissä kolme purjelaivaa: Priki [[Gerda Gefle|Gerda]] (uponnut ja purettu 2023), kuunari Kathrina (nykyään Helsingissä ympäri vuoden) ja kaljaasi Marita laivasatamassa, Otanlahden rantapuiston alueella Poroholman lomakeskuksessa, jossa ne palvelevat mm. ravintoloina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raumalle.fi/naejakoe.php#purjelaivasatama | Nimeke = Purjelaivasatama Raumalla | Julkaisija = RPR Group | Viitattu = 30.4.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180430181749/http://raumalle.fi/naejakoe.php#purjelaivasatama | arkistoitu = 30.4.2018 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.poroholma.fi | Nimeke = Poroholman lomakeskus | Julkaisija = Poroholman lomakeskus| Viitattu = 30.4.2018}}</ref>


[[Rauman Merimuseo]] sijaitsee merenkulkuoppilaitoksen vanhassa rakennuksessa. Laivanvarustajan kotimuseo [[Marela]] sijaitsee [[Vanha Rauma|Vanhassa Raumassa]]. Merimiehen kotimuseo [[Kirstin talo|Kirsti]] sijaitsee [[Vanha Rauma|Vanhassa Raumassa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raumalle.fi/kulttuuri.php | Nimeke = Raumalle.fi | Julkaisija = Raumalle.fi| Viitattu = 30.4.2018}}</ref>
[[Rauman Merimuseo]] sijaitsee merenkulkuoppilaitoksen vanhassa rakennuksessa. Laivanvarustajan kotimuseo [[Marela]] sijaitsee [[Vanha Rauma|Vanhassa Raumassa]]. Merimiehen kotimuseo [[Kirstin talo|Kirsti]] sijaitsee [[Vanha Rauma|Vanhassa Raumassa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raumalle.fi/kulttuuri.php | Nimeke = Raumalle.fi | Julkaisija = Raumalle.fi | Viitattu = 30.4.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180430181708/http://www.raumalle.fi/kulttuuri.php | arkistoitu = 30.4.2018 }}</ref>


=== Saaristo ===
=== Saaristo ===
Rauman edustalla oleva [[Rauman saaristo|saaristo]] on myös tunnettu turistialue ja kesäinen pienveneiden matkailukohde. Saaristoon on vesibussiyhteys<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raumansaaristokuljetus.fi/ | Nimeke = Rauman vesibussit | Julkaisija = WCSS| Viitattu = 30.4.2018}}</ref> mantereelta, Otanlahden rantapuistosta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.otanlahti.fi/ | Nimeke = Otanlahden rantapuisto | Julkaisija = RPR Gorup| Viitattu = 30.4.2018}}</ref>. Entinen [[rannikkotykistö]]n [[linnake (sotilasyksikkö)|linnakesaari]] [[Kuuskajaskari]] toimii nykyään matkailusaarena. Rauman vanhin matkailusaari on [[Reksaari]]. Saariston uloimmalla luodolla sijaitsee [[Kylmäpihlajan majakka]].
Rauman edustalla oleva [[Rauman saaristo|saaristo]] on myös tunnettu turistialue ja kesäinen pienveneiden matkailukohde. Saaristoon on vesibussiyhteys<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raumansaaristokuljetus.fi/ | Nimeke = Rauman vesibussit | Julkaisija = WCSS| Viitattu = 30.4.2018}}</ref> mantereelta, Otanlahden rantapuistosta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.otanlahti.fi/ | Nimeke = Otanlahden rantapuisto | Julkaisija = RPR Gorup | Viitattu = 30.4.2018 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>. Entinen [[rannikkotykistö]]n [[linnake (sotilasyksikkö)|linnakesaari]] [[Kuuskajaskari]] toimii nykyään matkailusaarena. Rauman vanhin matkailusaari on [[Reksaari]]. Saariston uloimmalla luodolla sijaitsee [[Kylmäpihlajan majakka]].


=== Satama ===
=== Satama ===
Rivi 71: Rivi 73:


== Teollisuus ja kauppa ==
== Teollisuus ja kauppa ==
Rauma on perinteinen laivateollisuuskaupunki. Raumalla sijaitsee potkurilaitteita valmistava [[Kongsberg (yritys)|Kongsberg Maritime Finland Oy]]. Satama-alueella toiminut [[Rauman telakka]] myytiin maaliskuussa 2014 Rauman kaupungille STX Finlandin lopettaessaan toimintansa telakalla<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/608339/Rauman+ja+STXn+telakkakauppa+allekirjoitettiin |nimeke = Turun Sanomat |julkaisu = |julkaisija = |viitattu = 6.5.2015 |tekijä = |ajankohta = 18.3.2014}}</ref>. Rauman kaupunki perusti entisen telakan alueelle raskasteollisuuden alueen, Seaside Industry Park Rauman<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.rauma.fi/ajankohtaista/rauman-kaupunki-maksoi-loppueran-telakka-alueesta |nimeke = Rauman kaupunki |julkaisu = |julkaisija = |viitattu = 6.5.2015 |tekijä = |ajankohta = 28.4.2015}}</ref>. Kaupungissa on myös sellu- ja paperiteollisuutta; [[UPM|UPM:n]] [[Rauman paperitehdas]] on Euroopan toiseksi suurin. [[Fredman Group]] valmistaa ruoanlaittotuotteita, kuten suodatinpusseja ja leivinpaperia. [[Forchem]]in mäntyöljytislaamo on alansa suurin maailmassa. Kaupungissa toimiva [[Oras]] on merkittävä eurooppalainen talotekniikan vesikalustetoimittaja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.orasgroup.com/fi/yritys/ |nimeke=Oras Group lyhyesti |julkaisu= |julkaisija=Oras Group |viitattu=5.3.2017 |tekijä= |ajankohta=}}</ref> Kaupungissa toimiva [[Alfa Laval Aalborg|Alfa Laval Aalborg Oy]] suunnittelee ja valmistaa lämmöntalteenottojärjestelmiä ja toimittaa niitä ympäri maailmaa. Raumalla sijaitsee myös maailmanlaajuisesti materiaalinkäsittelyjärjestelmiä toimittava [[Raumaster|Raumaster Oy]]. Lisäksi Rauman lähellä, [[Eurajoki|Eurajoella]] sijaitseva [[Olkiluodon ydinvoimalaitos]] työllistää myös raumalaisia teollisuuden alan yrityksiä ja työntekijöitä.<gallery>
Rauma on perinteinen laivateollisuuskaupunki. Raumalla sijaitsee potkurilaitteita valmistava [[Kongsberg (yritys)|Kongsberg Maritime Finland Oy]]. Satama-alueella toiminut [[Rauman telakka]] myytiin maaliskuussa 2014 Rauman kaupungille STX Finlandin lopettaessaan toimintansa telakalla<ref>{{Verkkoviite |osoite = http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/608339/Rauman+ja+STXn+telakkakauppa+allekirjoitettiin |nimeke = Turun Sanomat |julkaisu = |julkaisija = |viitattu = 6.5.2015 |tekijä = |ajankohta = 18.3.2014 |arkisto = https://web.archive.org/web/20150121100024/http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/608339/Rauman+ja+STXn+telakkakauppa+allekirjoitettiin |arkistoitu = 21.1.2015 }}</ref>. Rauman kaupunki perusti entisen telakan alueelle raskasteollisuuden alueen, Seaside Industry Park Rauman<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.rauma.fi/ajankohtaista/rauman-kaupunki-maksoi-loppueran-telakka-alueesta |nimeke = Rauman kaupunki |julkaisu = |julkaisija = |viitattu = 6.5.2015 |tekijä = |ajankohta = 28.4.2015}}</ref>. Kaupungissa on myös sellu- ja paperiteollisuutta; [[UPM|UPM:n]] [[Rauman paperitehdas]] on Euroopan toiseksi suurin. [[Fredman Group]] valmistaa ruoanlaittotuotteita, kuten suodatinpusseja ja leivinpaperia. [[Forchem]]in mäntyöljytislaamo on alansa suurin maailmassa. Kaupungissa toimiva [[Oras]] on merkittävä eurooppalainen talotekniikan vesikalustetoimittaja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.orasgroup.com/fi/yritys/ |nimeke=Oras Group lyhyesti |julkaisu= |julkaisija=Oras Group |viitattu=5.3.2017 |tekijä= |ajankohta=}}</ref> Kaupungissa toimiva [[Alfa Laval Aalborg|Alfa Laval Aalborg Oy]] suunnittelee ja valmistaa lämmöntalteenottojärjestelmiä ja toimittaa niitä ympäri maailmaa. Raumalla sijaitsee myös maailmanlaajuisesti materiaalinkäsittelyjärjestelmiä toimittava [[Raumaster|Raumaster Oy]]. Lisäksi Rauman lähellä, [[Eurajoki|Eurajoella]] sijaitseva [[Olkiluodon ydinvoimalaitos]] työllistää myös raumalaisia teollisuuden alan yrityksiä ja työntekijöitä.<gallery>
Tiedosto:Rauman satama 1.jpg|Rauman telakka-aluetta.
Tiedosto:Rauman satama 1.jpg|Rauman telakka-aluetta.
Tiedosto:Forchem Rauma 2.jpg|Forchemin mäntyöljytislaamo.
Tiedosto:Forchem Rauma 2.jpg|Forchemin mäntyöljytislaamo.
Rivi 87: Rivi 89:
|right1 = Asukkaita
|right1 = Asukkaita
|bars =
|bars =
{{bar pixel|1980|#0099FF|473||42 973}}
{{bar pixel|1980|#0099FF|473||42973}}
{{bar pixel|1985|#0099FF|480||43 564}}
{{bar pixel|1985|#0099FF|480||43564}}
{{bar pixel|1990|#0099FF|467||42 410}}
{{bar pixel|1990|#0099FF|467||42410}}
{{bar pixel|1995|#0099FF|464||42 089}}
{{bar pixel|1995|#0099FF|464||42089}}
{{bar pixel|2000|#0099FF|452||41 001}}
{{bar pixel|2000|#0099FF|452||41001}}
{{bar pixel|2005|#0099FF|445||40 381}}
{{bar pixel|2005|#0099FF|445||40381}}
{{bar pixel|2010|#0099FF|438||39 715}}
{{bar pixel|2010|#0099FF|438||39715}}
{{bar pixel|2016|#0099FF|436||39 614}}
{{bar pixel|2016|#0099FF|436||39614}}
{{bar pixel|2020|#0099FF|432||39 190}}
{{bar pixel|2020|#0099FF|432||39190}}
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =16.1.2018 }}</ref>
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =16.1.2018 | arkisto =https://web.archive.org/web/20180617142223/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | arkistoitu =17.6.2018 }}</ref>
}}
}}


===Taajamat===
===Taajamat===
Vuoden 2017 lopussa Raumalla oli 39&nbsp;620 asukasta, joista 36&nbsp;383 asui [[Taajamat Suomessa|taajamissa]], 2&nbsp;894 haja-asutusalueilla ja 343:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Rauman taajama-aste on 92,6&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =5.12.2018 }}</ref> Rauman taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =5.12.2018 }}</ref>
Vuoden 2017 lopussa Raumalla oli 39&nbsp;620 asukasta, joista 36&nbsp;383 asui [[Taajamat Suomessa|taajamissa]], 2&nbsp;894 haja-asutusalueilla ja 343:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Rauman taajama-aste on 92,6&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke =Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =5.12.2018 | arkisto =https://web.archive.org/web/20190716153808/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | arkistoitu =16.7.2019 }}</ref> Rauman taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke =Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =5.12.2018 | arkisto =https://web.archive.org/web/20190714130747/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px/ | arkistoitu =14.7.2019 }}</ref>


{| class="wikitable sortable"
{| class="wikitable sortable"
! # !! Taajama !! Väkiluku<br>(31.12.2017)
! # !! Taajama !! Väkiluku<br>(31.12.2017)
|-
|-
| 1 || '''[[Rauman keskustaajama]]''' ||align="right"|33 654
| 1 || '''[[Rauman keskustaajama]]''' ||align="right"|33 654
|-
|-
| 2 || [[Lapin kirkonkylä]] ||align="right"|1 506
| 2 || [[Lapin kirkonkylä]] ||align="right"|1 506
|-
|-
| 3 || [[Kolla]] ||align="right"|503
| 3 || [[Kolla]] ||align="right"|503
Rivi 120: Rivi 122:
==Seurakunnat==
==Seurakunnat==
[[Tiedosto:KirkkoRauma 2.jpg|pienoiskuva|250px|[[Pyhän Ristin kirkko (Rauma)|Pyhän Ristin kirkko]]]]
[[Tiedosto:KirkkoRauma 2.jpg|pienoiskuva|250px|[[Pyhän Ristin kirkko (Rauma)|Pyhän Ristin kirkko]]]]
[[File:Rauman helluntaiseurakunta.JPG|thumb|Rauman helluntaiseurakunta kesäkuussa 2013.]]
[[Tiedosto:Rauman helluntaiseurakunta.JPG|thumb|Rauman helluntaiseurakunta kesäkuussa 2013.]]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Raumalla on seuraavat [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] seurakunnat:<ref name="seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Julkaisija = evl.fi | Viitattu = 23.8.2018}}</ref>
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Raumalla on seuraavat [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] seurakunnat:<ref name="seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Julkaisija = evl.fi | Viitattu = 23.8.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180823210520/https://evl.fi/yhteystiedot | arkistoitu = 23.8.2018 }}</ref>
* [[Rauman seurakunta]] (ent. Rauman kaupunki- ja maaseurakunta)
* [[Rauman seurakunta]] (ent. Rauman kaupunki- ja maaseurakunta)
** Lapin kappeliseurakunta
** Lapin kappeliseurakunta


[[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] seurakunnista Rauman alueella toimii [[Turun ortodoksinen seurakunta]].<ref>https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta</ref> Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii [[Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys|evankelisuus]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=653| Nimeke = Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 25.1.2012| Kieli = }}</ref>.
[[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] seurakunnista Rauman alueella toimii [[Turun ortodoksinen seurakunta]].<ref>https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta {{Wayback|1=https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta |päiväys=20190107040603 }}</ref> Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii [[Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys|evankelisuus]]<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=653| Nimeke = Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 25.1.2012| Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20111008131907/http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=653| arkistoitu = 8.10.2011}}</ref>.


Itsenäisenä [[helluntaiherätys|helluntaiseurakuntana]] Raumalla toimii [[Rauman Avainseurakunta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://suomenhelluntaikirkko.fi/seurakunnat/ | Nimeke = Seurakunnat | Julkaisu = Suomen helluntaikirkko | Viitattu = 6.9.2021 }}</ref>
Itsenäisenä [[helluntaiherätys|helluntaiseurakuntana]] Raumalla toimii [[Rauman Avainseurakunta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://suomenhelluntaikirkko.fi/seurakunnat/ | Nimeke = Seurakunnat | Julkaisu = Suomen helluntaikirkko | Viitattu = 6.9.2021 | arkisto = https://web.archive.org/web/20210906183526/https://suomenhelluntaikirkko.fi/seurakunnat/ | arkistoitu = 6.9.2021 }}</ref>


===Entiset seurakunnat===
===Entiset seurakunnat===
Rivi 140: Rivi 142:
Valtuuston puheenjohtajana toimii Otso Huuska. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Reijo Kallio, toisena varapuheenjohtajana Susanna Ruponen ja kolmantena varapuheenjohtajana Pasi Kailaanmäki.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://rauma-julkaisu.tweb.fi/ktwebscr/lumu_kokoonpano2.htm?+kterm=3 | Nimeke = Kaupunginvaltuusto | Julkaisu = rauma-julkaisu-tweb.fi | Viitattu = 14.11.2021}}</ref>
Valtuuston puheenjohtajana toimii Otso Huuska. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Reijo Kallio, toisena varapuheenjohtajana Susanna Ruponen ja kolmantena varapuheenjohtajana Pasi Kailaanmäki.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://rauma-julkaisu.tweb.fi/ktwebscr/lumu_kokoonpano2.htm?+kterm=3 | Nimeke = Kaupunginvaltuusto | Julkaisu = rauma-julkaisu-tweb.fi | Viitattu = 14.11.2021}}</ref>


{| class="wikitable"
{| class="wikitable" style="text-align: right;"
| '''Puolue''' || '''Äänimäärä''' || '''Prosenttimäärä''' || '''Paikkamäärä''' || '''Muutos'''
| '''Puolue''' || '''Äänimäärä''' || '''Prosenttimäärä''' || '''Paikkamäärä''' || '''Muutos'''
|-
|-
| [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue]]
| style="text-align: left;" | [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue]]
| 5 706
| 5 706
| 34,6
| 34,6
| 16
| 16
| -2
| −2
|-
|-
| [[Kansallinen Kokoomus]]
| style="text-align: left;" | [[Kansallinen Kokoomus]]
| 3 796
| 3 796
| 23,0
| 23,0
Rivi 155: Rivi 157:
| +2
| +2
|-
|-
| [[Perussuomalaiset]]
| style="text-align: left;" | [[Perussuomalaiset]]
| 2 345
| 2 345
| 14,2
| 14,2
Rivi 161: Rivi 163:
| +2
| +2
|-
|-
| [[Suomen Keskusta]]
| style="text-align: left;" | [[Suomen Keskusta]]
| 1 606
| 1 606
| 9,7
| 9,7
| 4
| 4
| -1
| −1
|-
|-
| [[Vasemmistoliitto]]
| style="text-align: left;" | [[Vasemmistoliitto]]
| 1 156
| 1 156
| 7,0
| 7,0
Rivi 173: Rivi 175:
| 0
| 0
|-
|-
| [[Vihreä liitto|Vihreät]]
| style="text-align: left;" | [[Vihreä liitto|Vihreät]]
| 949
| 949
| 5,8
| 5,8
| 2
| 2
| -1
| −1
|-
|-
| [[Suomen Kristillisdemokraatit]]
| style="text-align: left;" | [[Suomen Kristillisdemokraatit]]
| 852
| 852
| 5,2
| 5,2
Rivi 242: Rivi 244:


=== Rauma Blues ===
=== Rauma Blues ===
Vuodesta 1986 lähtien kaupungissa on järjestetty [[Rauma Blues]] -festivaali aluksi maaliskuussa ja 1990-luvun alusta lähtien heinäkuun loppupuolella. Viime vuosina kaksipäiväisen tapahtuman ajankohta on vakiintunut heinäkuun puoleen väliin. Tapahtuma keskittyy bluesin, soulin ym. roots-musiikin tarjoamiseen.
Vuodesta 1986 lähtien kaupungissa on järjestetty [[Rauma Blues]] -festivaali aluksi maaliskuussa ja 1990-luvun alusta lähtien heinäkuun loppupuolella. Viime vuosina kaksipäiväisen tapahtuman ajankohta on vakiintunut elokuun puoleen väliin. Tapahtuma keskittyy bluesin, soulin ym. roots-musiikin tarjoamiseen.


=== RMJ ===
=== RMJ ===
Rivi 266: Rivi 268:


=== Pesäpallo ===
=== Pesäpallo ===
[[Naisten Superpesis]]tä pelataan Otanlahden urheilukeskuksessa Topteam-Areenalla. Vuonna 2010 solmivat [[Fera]] ja [[Rauman Lukko]] sopimuksen, jonka mukaan Superpesistä pelaava joukkue kantaa nimeä Rauman Lukko.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.fera.fi/tiedotearkisto/?num=17009 |Nimeke=Rauman Lukko vahvasti mukaan raumalaiseen naispesikseen |Tekijä= |Julkaisu= |Julkaisupaikka= |Ajankohta=6.9.2010 |Julkaisija=Fera |Tiedostomuoto= |Viitattu=20.2.2011 }}</ref> Kaudesta 2018 lähtien joukkue tunnetaan jälleen nimellä [[Fera]].
[[Naisten Superpesis]]tä pelataan Otanlahden pesäpallostadionilla. Vuonna 1958 perustettu seura tunnetaan nimellä [[Fera]]. Nimi juontaa Raumalla aikaisemmin nimillä fera ja feda pelattuun neljän maalin tyyppiseen pallopeliin. [[Fera]]<nowiki/>n edustusjoukkue pelasi Superpesiksessä kaudet 2011–2017 seurayhteistyösopimuksen mukaisesti [[Rauman Lukko|Rauman Lukon]] logolla ja väreillä.<ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://www.fera.fi/tiedotearkisto/?num=17009 |Nimeke=Rauman Lukko vahvasti mukaan raumalaiseen naispesikseen |Tekijä= |Julkaisu= |Julkaisupaikka= |Ajankohta=6.9.2010 |Julkaisija=Fera |Tiedostomuoto= |Viitattu=20.2.2011 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>


=== Jalkapallo ===
=== Jalkapallo ===
Rivi 280: Rivi 282:
| [[Golf]] || [[Rauma Golf]] ||
| [[Golf]] || [[Rauma Golf]] ||
|-
|-
|rowspan=2|[[Koripallo]] || [[Kaaron Roima]] || II-divisioona, naiset<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.basket.fi/sarjat/joukkueet/joukkue/?league_id=118&season_id=undefined&team_id=456 | Nimeke = KaaRo | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Basket.fi | Viitattu = 6.11.2009 }}</ref>
|rowspan=2|[[Koripallo]] || [[Kaaron Roima]] || II-divisioona, naiset<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.basket.fi/sarjat/joukkueet/joukkue/?league_id=118&season_id=undefined&team_id=456 | Nimeke = KaaRo | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Basket.fi | Viitattu = 6.11.2009 | arkisto = https://web.archive.org/web/20111109031417/http://www.basket.fi/sarjat/joukkueet/joukkue/?league_id=118&season_id=undefined&team_id=456 | arkistoitu = 9.11.2011 }}</ref>
|-
|-
| [[Rauma Basket]] || V-divisioona
| [[Rauma Basket]] || V-divisioona
Rivi 308: Rivi 310:


===Rautatieliikenne===
===Rautatieliikenne===
Raumalta on raideyhteys [[Kokemäki|Kokemäelle]]. Yhteydestä käytetään nimitystä [[Rauman rata]]. Vaikka radan henkilöliikenne loppui vuonna 1988, niin radalla on edelleen paljon tavaraliikennettä; vuonna 2011 radalla kuljetettiin 2&nbsp;750&nbsp;000&nbsp;tonnia tavaraa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/aineistopalvelut/tilastot/rautatietilastot/rautateiden_henkilo_tavara/Tavaraliikenteen%20kuljetusvirrat%202011.pdf | Nimeke = Tavaraliikenteen kuljetukset vuonna 2011 | Tekijä = HL | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisu = | Ajankohta = 10.2.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Liikennevirasto | Viitattu = 12.2.2010 | Kieli = }}</ref>. Tampereen suunnasta pääsee junalla [[Kokemäen rautatieasema|Kokemäelle]], mistä on kaksi kertaa viikossa junabussi-vuoro Raumalle. Matka-aika Tampereelta junabussi-yhteydellä on kaksi tuntia ja kymmenen minuuttia.
Raumalta on raideyhteys [[Kokemäki|Kokemäelle]]. Yhteydestä käytetään nimitystä [[Rauman rata]]. Vaikka radan henkilöliikenne loppui vuonna 1988, niin radalla on edelleen paljon tavaraliikennettä; vuonna 2011 radalla kuljetettiin 2&nbsp;750&nbsp;000&nbsp;tonnia tavaraa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/aineistopalvelut/tilastot/rautatietilastot/rautateiden_henkilo_tavara/Tavaraliikenteen%20kuljetusvirrat%202011.pdf | Nimeke = Tavaraliikenteen kuljetukset vuonna 2011 | Tekijä = HL | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisu = | Ajankohta = 10.2.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Liikennevirasto | Viitattu = 12.2.2010 | Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20150927200802/http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/aineistopalvelut/tilastot/rautatietilastot/rautateiden_henkilo_tavara/Tavaraliikenteen%20kuljetusvirrat%202011.pdf | arkistoitu = 27.9.2015 }}</ref>. Tampereen suunnasta pääsee junalla [[Kokemäen rautatieasema|Kokemäelle]], mistä on kaksi kertaa viikossa junabussi-vuoro Raumalle. Matka-aika Tampereelta junabussi-yhteydellä on kaksi tuntia ja kymmenen minuuttia.


===Linja-autoliikenne===
===Linja-autoliikenne===
Rivi 317: Rivi 319:
Asemalta on päivittäin suoria yhteyksiä Turkuun, Poriin ja Huittisiin. Huittisista pääsee eteenpäin muun muassa Tampereelle ja Helsinkiin. Matka-aika linja-autolla Turkuun on puolitoista tuntia, Poriin tunti ja Tampereelle Huittisten kautta kaksi ja puoli tuntia.
Asemalta on päivittäin suoria yhteyksiä Turkuun, Poriin ja Huittisiin. Huittisista pääsee eteenpäin muun muassa Tampereelle ja Helsinkiin. Matka-aika linja-autolla Turkuun on puolitoista tuntia, Poriin tunti ja Tampereelle Huittisten kautta kaksi ja puoli tuntia.


Rauman paikallisliikennettä hoitaa nykyisin [[Satakunnan Liikenne]], johon aikaisemmin liikennettä hoitanut Raumalainen Oras Liikenne [[Yritysten sulautuminen|fuusioitui]] vuoden 2009 alussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=SKA_newssite%2FAMLayout&cid=1194608240124&p=1194613459185&pagename=SKAWrapper | Nimeke = Satakunnan Liikenne laajenee Rauman seudulle | Tekijä = Jarmo Karonen | Julkaisu = | Ajankohta = 21.11.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Satakunnan Kansa | Viitattu = 26.3.2010 | Kieli = }}</ref> Paikallisliikenteen keskuspaikkana toimii Savilanpuisto, jossa on myös Rauman taksiasema. Raumalla on neljä linja-autoreittiä, linjat 1, 2, 3 ja 4:<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.satakunnanliikenne.fi/images/stories/issuu/satakunnan_liikenne_paikallisliikenne_rauma_01012010_06062010.pdf | Nimeke = Rauman kaupunkiliikenne | Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Selite = 1.1. - 6.6.2010 | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Satakunnan Liikenne | Viitattu = 26.3.2010 | Kieli = }}</ref>
Rauman paikallisliikenne, Rauman Gyyt, on kaupungin kilpailuttama, ja vuodesta 2023 liikennettä on hoitanut [[LS-Liikennelinjat]]. Paikallisliikenteen keskuspaikkana toimii Savilanpuisto, jossa on myös Rauman taksiasema.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.rauma.fi/asuminen-ja-ymparisto/kadut-ja-liikenne/liikenne/joukkoliikenne/ | Nimeke = Joukkoliikenne | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Rauman kaupunki | Viitattu = 13.2.2024 | Kieli = | arkisto = }}</ref>

* Linja 1
**Savila - Syvärauma - Merirauma
**Savila - Kourujärvi - Monna - Paroalho
*Linja 2
**Savila - Sampaanala - Kortela
**Savila - sairaala - Uotila
*Linja 3
**Savila - Sorkka - Savila
**Savila - Kappelinluhta - Savila
**Tiilivuori - Sorkka - Haapasaari - Uotila
*Linja 4
**Savila - Winnova - Sinisaari - Pick N Pay - Sairaala - Prisma - Citymarket - Savila


=== Etäisyyksiä ===
=== Etäisyyksiä ===
Rivi 351: Rivi 342:


== Media ==
== Media ==
Raumalla ilmestyvät 7-päiväinen sanomalehti [[Länsi-Suomi (sanomalehti)|Länsi-Suomi]] sekä kerran viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti [[Raumalainen]]. Lisäksi Raumalla jaetaan kerran viikossa [[Satakunnan Viikko]]a. Kaupungissa toimii radiokanava [[Radio Ramona]] sekä nettiradio Radio Dynamo.
Raumalla ilmestyvät 5-päiväinen sanomalehti [[Länsi-Suomi (sanomalehti)|Länsi-Suomi]] sekä kerran viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti [[Raumalainen]]. Lisäksi Raumalla jaetaan kerran viikossa [[Satakunnan Viikko]]a. Kaupungissa toimii radiokanava [[Radio Ramona]] sekä nettiradio Radio Dynamo.


== Osa-alueet ==
== Osa-alueet ==
Rivi 463: Rivi 454:
==Raumalaisia yhtyeitä ==
==Raumalaisia yhtyeitä ==


* [[Rauman Poikasoittokunta]], 1949 perustettu puhallinorkesteri.<ref name="poikasoittokunta">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raumanpoikasoittokunta.com/historia.html| Nimeke = Rauman poikasoittokunnan historia| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Rauman poikasoittokunta | Viitattu = 5.1.2010}}</ref>
* [[Rauman Poikasoittokunta]], 1949 perustettu puhallinorkesteri.<ref name="poikasoittokunta">{{Verkkoviite| Osoite = http://www.raumanpoikasoittokunta.com/historia.html| Nimeke = Rauman poikasoittokunnan historia| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Rauman poikasoittokunta| Viitattu = 5.1.2010| arkisto = https://web.archive.org/web/20111109035855/http://www.raumanpoikasoittokunta.com/historia.html| arkistoitu = 9.11.2011}}</ref>
* [[Itkevä tyttö]], vuonna 2001 perustettu [[taiderock]]ia soittava nelihenkinen yhtye.<ref name="itkeva_tytto">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.itkevatytto.fi/?s=yhtye| Nimeke = Itkevä tyttö -yhtyeen esittely| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Itkevä Tyttö | Viitattu = 5.1.2010}}</ref>
* [[Itkevä tyttö]], vuonna 2001 perustettu [[taiderock]]ia soittava nelihenkinen yhtye.<ref name="itkeva_tytto">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.itkevatytto.fi/?s=yhtye| Nimeke = Itkevä tyttö -yhtyeen esittely| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Itkevä Tyttö | Viitattu = 5.1.2010}}</ref>
* [[Gay-kuoro Sirppi]], 2001 perustettu yhden pitkäsoiton julkaissut ja sekalaista musiikkia esittävä [[kuoro]].<ref name="gaykuoro">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gaykuorosirppi.com/geitaheoikeinovat.php| Nimeke = Gay-kuoro Sirpin esittely| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gay-kuoro sirppi | Viitattu = 5.1.2010}}</ref>
* [[Gay-kuoro Sirppi]], 2001 perustettu yhden pitkäsoiton julkaissut ja sekalaista musiikkia esittävä [[kuoro]].<ref name="gaykuoro">{{Verkkoviite| Osoite = http://www.gaykuorosirppi.com/geitaheoikeinovat.php| Nimeke = Gay-kuoro Sirpin esittely| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gay-kuoro sirppi| Viitattu = 5.1.2010| arkisto = https://web.archive.org/web/20070704072537/http://www.gaykuorosirppi.com/geitaheoikeinovat.php| arkistoitu = 4.7.2007}}</ref>
* [[Taipuva Luotisuora]], [[Progressiivinen rock|progressiivista rockia]] soittava, vuonna 2002 perustettu viisihenkinen yhtye.
* [[Taipuva Luotisuora]], [[Progressiivinen rock|progressiivista rockia]] soittava, vuonna 2002 perustettu viisihenkinen yhtye.
* [[Finlanders]], vuonna 1984 perustettu iskelmäyhtye.
* [[Finlanders]], vuonna 1984 perustettu iskelmäyhtye.
* [[One Taste]], vuonna 2003 perustettu ja neljä pitkäsoittoa julkaissut seitsemän jäsenen pop-jazz -yhtye.<ref name="one_taste">{{Verkkoviite | Osoite = http://capsullivan.com/onetaste/yhtyeesta.php| Nimeke = One Taste -yhtyeen biografia| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = One Taste | Viitattu = 5.1.2010}}</ref>
* [[One Taste]], vuonna 2003 perustettu ja neljä pitkäsoittoa julkaissut seitsemän jäsenen pop-jazz -yhtye.<ref name="one_taste">{{Verkkoviite| Osoite = http://capsullivan.com/onetaste/yhtyeesta.php| Nimeke = One Taste -yhtyeen biografia| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = One Taste| Viitattu = 5.1.2010}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>
* [[Mellakka (yhtye)|Mellakka]], vuosina 1984–1986 toiminut [[punk]]-bändi
* [[Mellakka (yhtye)|Mellakka]], vuosina 1984–1986 toiminut [[punk]]-bändi
* [[Rauman Poikakuoro]], vuonna 1955 perustettu Suomen toiseksi vanhin kuoro
* [[Rauman Poikakuoro]], vuonna 1955 perustettu Suomen toiseksi vanhin kuoro
Rivi 491: Rivi 482:


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Rauma}}
{{Commonscat}}
* [https://www.rauma.fi/ Rauman kaupungin kotisivut]
* [https://www.rauma.fi/ Rauman kaupungin kotisivut]
* [http://www.tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/684.html Tilastokeskus - Rauman avainluvut]
* [http://www.tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/684.html Tilastokeskus – Rauman avainluvut]
* [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/11/08/vanha-rauma Ylen Elävä arkisto: Vanha Rauma]
* [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/11/08/vanha-rauma Ylen Elävä arkisto: Vanha Rauma]
* [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/11/raumaa-kamerakulmasta-1945 Ylen Elävä arkisto: Raumaa kamerakulmasta 1945]
* [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/11/raumaa-kamerakulmasta-1945 Ylen Elävä arkisto: Raumaa kamerakulmasta 1945]
Rivi 502: Rivi 493:
{{Suomen 30 suurinta kuntaa}}
{{Suomen 30 suurinta kuntaa}}
{{Suomen keskiaikaiset kaupungit}}
{{Suomen keskiaikaiset kaupungit}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{Metatieto}}
{{Metatieto}}


Versio 12. toukokuuta 2024 kello 13.13

Tämä artikkeli käsittelee suomalaista kaupunkia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Rauma
Raumo

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°07′45″N, 021°30′20″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Rauman seutukunta
Kuntanumero 684
Hallinnollinen keskus Rauman keskustaajama
Perustettu 1442
Kuntaliitokset Rauman mlk (1993)
Kodisjoki (2007)
Lappi (2009)
Pinta-ala ilman merialueita 510,10 km²
189:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 1 110,12 km²
105:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 496,35 km²
– sisävesi 13,75 km²
– meri 600,02 km²
Väkiluku 38 832
29:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 78,24 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,5 %
– 15–64-v. 59,3 %
– yli 64-v. 26,2 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 91,1 %
– ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 8,6 %
Kunnallisvero 7,90 %
257:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 7,8 % (2018) [6]
Kaupunginjohtaja Esko Poikela[7]
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025[8]
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Kesk.
 • Vas.
 • Vihr.
 • KD
16
10
6
4
3
2
2
www.rauma.fi

Rauma (ruots. Raumo) on vuonna 1442 perustettu Suomen kaupunki eteläisessä Satakunnassa. Rauman kaupungissa asuu noin 39 000 henkilöä ja laajemmin koko seudulla asuu noin 66 000 henkilöä. Asukasluvultaan Rauman on Suomen 29:nneksi suurin kaupunki. Kaupungin pinta-ala on 1 110,12 km², josta 496,35 km² on maata, 13,75 km² sisävesialueita ja 600,02 km² merialueita.[1]

Rauma sijaitsee Selkämeren itärannalla, Euran, Eurajoen, Laitilan ja Pyhärannan ympäröimänä. Kaupunki sijaitsee 49 kilometriä[9] Porista etelään ja 94 kilometriä[9] Turusta pohjoiseen.

Rauma on Suomen kolmanneksi pisimpään toiminut kaupunki Turun ja Porvoon jälkeen (neljänneksi pisimpään, jos Viipuri lasketaan). Rauma on satamakaupunki, minkä ansiosta Rauman murre on saanut vaikutteita etenkin ruotsista ja englannista, mutta myös ranskasta, venäjästä ja virosta. Rauman murre (”giäl”) on lounaismurre, joka eroaa selvästi Turun murteesta.[10] Rauma on yksikielisesti suomenkielinen kunta.

Raumalla on kaksi Unescon maailmanperintökohdetta. Pohjoismaiden suurin yhtenäinen ja hyvin säilynyt vanha puutaloalue Vanha Rauma on elävä ja kaunis kaupungin keskus: täynnä museoita, kauppoja, ravintoloita ja koteja. Toinen kohteista on Lapin Kivikylässä sijaitseva pronssikautinen kalmistoalue Sammallahdenmäki.

Rauma tunnetaan murteestaan, pitsinnypläyksestä, meri- ja metsäteollisuudesta. Rauma sai vuoden kaupunkikeskusta -tunnustuksen 2009[11] ja vuoden pyöräilykunta -tunnustuksen vuonna 2010.[12]

Historia

Keskiajalta peräisin oleva Kalatori 1900-luvun alun kuvassa.
Vanha Rauma kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Rauman kaupunki katsotaan perustetuksi huhtikuun 15. päivänä 1442[13], jolloin Kaarle Knuutinpoika Bonde antoi Kalmarin unionin silloisen kuninkaan Kristofer Baijerilaisen nimissä Rauman porvareille oikeuden harjoittaa kauppaa ja nauttia kaikkia niitä lain ja oikeuden suomia etuja, erioikeuksia ja vapauksia, mitä Turunkin porvareilla oli.[14] Rauma oli jo ennen erioikeuksien myöntämistä ollut alueen kaupallinen ja uskonnollinen keskus. Tältä ajalta on jäljellä alun perin Rauman fransiskaaniluostarin kirkoksi rakennettu Pyhän Ristin kirkko sekä Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot.

Vuonna 1550 kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin kaupungin. Kuninkaan ja hänen neuvonantajiensa mielestä muutama iso kasvukeskus olisi useaa pientä kaupunkia parempi kuningaskunnan kannalta, joten myös raumalaisia porvareita määrättiin muuttamaan Helsinkiin.[14] Osa porvaristosta totteli kuninkaan määräystä, mutta monet jäivät Raumalle; varsinkin kun Helsinkiin muuttivat etupäässä vain miehet. Uppiniskaisia raumalaisia porvareita jahdattiin useita vuosia Rauman ympäristöstä, useimpia sakotettiin ja kaikkein hankalimpia uhattiin kuolemantuomiolla. Tilanne rauhoittui huomattavasti sen jälkeen, kun porvaristo sai paluuluvan vuonna 1557[14].

1500-luvulla kaupunki paloi monta kertaa, mutta siitä huolimatta merenkulku kannatti ja raumalaiset porvarit ja laivurit kävivät kauppaa omien laivojensa kanssa Ruotsissa, Saksassa ja Baltiassa sekä Pohjanmerellä. Vientiin meni puutavaraa ja -astioita ja paluulaivoilla tuotiin suolaa, kankaita ja juomia.[14] 1500-luvun lopulta 1700-luvulle kaupungin kehitys oli pysähdyksissä Ruotsin suurvalta-ajan keskittämispolitiikan takia. Muun muassa ulkomaanpurjehdus oli kielletty 130 vuoden ajan, alkaen vuodesta 1636, jolloin tavaraa sai viedä vain Tukholmaan ja Turkuun.[14] Lisäksi samaan aikaan perustettiin kilpailevia kaupunkeja, kuten Uusikaupunki Rauman eteläpuolelle ja kahdeksan muuta kaupunkia Pohjanmaalle.[14] Viimeisin lähes koko kaupungin tuhonnut palo tapahtui vuonna 1682.

Raumo Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Rauman purjelaivakausi oli parhaimmillaan 1800-luvulla, jolloin sen purjelaivasto oli Suomen suurin. Samalta ajalta on peräisin myös suurin osa Vanhan Rauman puutaloista. 1800-luvun lopulla Rauma investoi mereltä saatuja varoja kehitykseen: kaupungista rakennettiin rautatie Kokemäelle ja kaupunkiin perustettiin museo sekä Opettajaseminaari.

1900-luvulla Rauma muuttui merenkulku- ja koulukaupungista teollisuuskaupungiksi, minkä johdosta siellä ei enää 1950-luvun jälkeen ollut purjelaivoja. Teollisuuden ja väestön kehitys oli nopeaa erityisesti toisen maailmansodan jälkeen.[14] Nopean kasvun seurauksena 1960- ja 1970-luvun vaihteessa lähes koko vanhaa puutaloaluetta uhkasi purkutuomio. Lopulta kuitenkin vain yksi rakennus kauppatorin laidalta ehdittiin purkaa ja tilalle rakentaa uusi tiilitalo. Vanha Rauma lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991.

Raumalle perustettiin vuonna 1821 jo edellisellä vuosisadalla tunnetun terveyslähteen yhteyteen kylpylä, jossa annettiin perinteisiä vesihoitoja. Rauman kylpylä oli suosittu vielä 1830-luvulla, mutta huonokuntoisiksi menneet rakennukset purettiin 1857. Kaivopuistoksi nimetty alue oli pitkään suosittu ulkoilualue, ja terveyslähde mainittiin vielä paikallisessa lehdessä vuonna 1890.[15]

Kartta Rauman kuntaliitoksista.

Rauman maalaiskunnan puolella sijainneet Sampaanala ja Syvärauma kasvoivat kaupungin vetovoimassa esikaupunkialueiksi, ja ne liitettiin maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna 1954.[16] Loputkin maalaiskunnasta yhdistettiin Raumaan vuonna 1993, Kodisjoen liittyessä Raumaan 2007 ja Lapin kunnan 2009.

Fåfängan alueelle oli suunnitteilla kylpylähotelli, jonka suunnitteluvaihe tuli päättyä kesällä 2015.[17] Hanke kuitenkin kariutui vuonna 2019.[18]

Ilmasto

Rauma kuuluu ilmastoltaan eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen. Kasvukausi kestää yleensä 160–175 vuorokautta, vuoden keskilämpötilan ollessa +5 °C. Helmikuu on yleensä kylmin kuukausi (−5 °C) ja heinäkuu lämpimin (+15,5–16,5 °C). Vuoden sademäärä on Raumalla 600 mm.[19]

Merellinen Rauma

Vanha Rauma
Rauman merimuseo

Rauma on rannikkokaupunkina elänyt aina merestä ja käynyt kauppaa meriteitse. Kaupunkiin on tullut vuosisatoja ulkomaisia vaikutteita muiden satamakaupunkien tapaan.

Laivanrakennus Raumalla alkoi jo 1500-luvulla, jolloin kaupunkiin perustettiin ensimmäinen laivaveistämö eli varvi. Purjealuksia rakennettiin Raumalla aina purjelaivakauden loppuun saakka ja 1800-luvulla Raumalla oli jopa Suomen suurin purjelaivasto. Kuuluisin purjelaivoista on Raumalla 1891 rakennettu purjelaiva, kuunarilaiva Uljas, joka poltettiin ja upotettiin juhlallisin menoin kesäkuussa 1950. Alus makaa 40 metrin syvyydessä Rauman edustalla Valkiakarilla.[20] Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen Rauman Korkeakariin perustettiin F.W. Hollming Oy:n telakka valmistamaan sotakorvauslaivoja Neuvostoliitolle. Hollmingin telakka rakensi vuoteen 1952 mennessä yhteensä 34 puurakenteista kuunaria. Sotakorvausten valmistuttua telakka siirtyi valmistamaan moderneja teräsrakenteisia aluksia, joita toimitettiin aina 1970-luvulle saakka pääosin neuvostoliittolaisille tilaajille.[21] Raumalla oli vielä 2020-luvun alussa nähtävissä kolme purjelaivaa: Priki Gerda (uponnut ja purettu 2023), kuunari Kathrina (nykyään Helsingissä ympäri vuoden) ja kaljaasi Marita laivasatamassa, Otanlahden rantapuiston alueella Poroholman lomakeskuksessa, jossa ne palvelevat mm. ravintoloina.[22][23]

Rauman Merimuseo sijaitsee merenkulkuoppilaitoksen vanhassa rakennuksessa. Laivanvarustajan kotimuseo Marela sijaitsee Vanhassa Raumassa. Merimiehen kotimuseo Kirsti sijaitsee Vanhassa Raumassa.[24]

Saaristo

Rauman edustalla oleva saaristo on myös tunnettu turistialue ja kesäinen pienveneiden matkailukohde. Saaristoon on vesibussiyhteys[25] mantereelta, Otanlahden rantapuistosta[26]. Entinen rannikkotykistön linnakesaari Kuuskajaskari toimii nykyään matkailusaarena. Rauman vanhin matkailusaari on Reksaari. Saariston uloimmalla luodolla sijaitsee Kylmäpihlajan majakka.

Satama

Rauman satama oli vuonna 2008 satamassa käyneiden alusten perusteella maan viidenneksi vilkkain 1 657 aluksella[27]. Satamassa on 20 laituripaikkaa, joista peräporttipaikkoja on 7, lo-lo-laituripaikkoja 9, öljy- ja kemikaalilaitureita 3 ja muita 1.[28] Laitureiden yhteispituus on 3 233 metriä. Sataman suurin artikkeli on Raumalla sijaitsevan paperitehtaan ansiosta paperi ja kartonki.[29]

Teollisuus ja kauppa

Rauma on perinteinen laivateollisuuskaupunki. Raumalla sijaitsee potkurilaitteita valmistava Kongsberg Maritime Finland Oy. Satama-alueella toiminut Rauman telakka myytiin maaliskuussa 2014 Rauman kaupungille STX Finlandin lopettaessaan toimintansa telakalla[30]. Rauman kaupunki perusti entisen telakan alueelle raskasteollisuuden alueen, Seaside Industry Park Rauman[31]. Kaupungissa on myös sellu- ja paperiteollisuutta; UPM:n Rauman paperitehdas on Euroopan toiseksi suurin. Fredman Group valmistaa ruoanlaittotuotteita, kuten suodatinpusseja ja leivinpaperia. Forchemin mäntyöljytislaamo on alansa suurin maailmassa. Kaupungissa toimiva Oras on merkittävä eurooppalainen talotekniikan vesikalustetoimittaja.[32] Kaupungissa toimiva Alfa Laval Aalborg Oy suunnittelee ja valmistaa lämmöntalteenottojärjestelmiä ja toimittaa niitä ympäri maailmaa. Raumalla sijaitsee myös maailmanlaajuisesti materiaalinkäsittelyjärjestelmiä toimittava Raumaster Oy. Lisäksi Rauman lähellä, Eurajoella sijaitseva Olkiluodon ydinvoimalaitos työllistää myös raumalaisia teollisuuden alan yrityksiä ja työntekijöitä.

  • Rauman telakka-aluetta.
    Rauman telakka-aluetta.
  • Forchemin mäntyöljytislaamo.
    Forchemin mäntyöljytislaamo.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Rauman väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 42 973
1985
  
 43 564
1990
  
 42 410
1995
  
 42 089
2000
  
 41 001
2005
  
 40 381
2010
  
 39 715
2016
  
 39 614
2020
  
 39 190
Lähde: Tilastokeskus.[33]

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Raumalla oli 39 620 asukasta, joista 36 383 asui taajamissa, 2 894 haja-asutusalueilla ja 343:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Rauman taajama-aste on 92,6 %.[34] Rauman taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[35]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Rauman keskustaajama 33 654
2 Lapin kirkonkylä 1 506
3 Kolla 503
4 Vasarainen 391
5 Kodisjoen kirkonkylä 329

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

Pyhän Ristin kirkko
Rauman helluntaiseurakunta kesäkuussa 2013.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Raumalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[36]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Rauman alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[37] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[38].

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Raumalla toimii Rauman Avainseurakunta.[39]

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Rauman kaupungin nykyisellä alueella.[36]

Vuoteen 2006 Kodisjoen saarnahuonekunta kuului Laitilan seurakuntaan.

Politiikka

Talo Vanhassa Raumassa.

Rauman kaupunginvaltuusto kokoontuu yleensä joka kuukauden viimeisenä maanantaina, vanhan kaupungintalon valtuustosalissa. Rauman kaupunginvaltuustossa on 43 paikkaa.[40] Vuoden 2021 kuntavaalissa annettiin 16 480 hyväksyttyä ääntä, joka vastaa 51,7 prosenttia äänioikeutetuista.[8]

Valtuuston puheenjohtajana toimii Otso Huuska. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Reijo Kallio, toisena varapuheenjohtajana Susanna Ruponen ja kolmantena varapuheenjohtajana Pasi Kailaanmäki.[41]

Puolue Äänimäärä Prosenttimäärä Paikkamäärä Muutos
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 5 706 34,6 16 −2
Kansallinen Kokoomus 3 796 23,0 10 +2
Perussuomalaiset 2 345 14,2 6 +2
Suomen Keskusta 1 606 9,7 4 −1
Vasemmistoliitto 1 156 7,0 3 0
Vihreät 949 5,8 2 −1
Suomen Kristillisdemokraatit 852 5,2 2 0

Kaupunginjohtajat

Kaupunginjohtaja  Toimikausi
Oskar Nero[42] 1923–1937
A. B. Tammivaara[42] 1937–1956
Eelis Oksanen[42] 1956–1978
Uljas Mäkelä[42][43] 1978–1988
Pentti Koivu[42] 1988–2004
Arno Miettinen[42] 2005–2012
Kari Koski 2012–2020[44]
Johanna Luukkonen 2020–[45]2021[46]
Esko Poikela 2022[7]–

Koulutus

1800-luvun lopulta alkanut opettajaksi kouluttautumisen mahdollisuus on tehnyt Rauman tunnetuksi koulukaupunkina. Nykyään Rauman opettajankoulutuslaitos toimii Turun yliopiston alaisena yksikkönä. Opettajankoulutuslaitoksen lisäksi Raumalla toimii 18 peruskoulua, ammattiopisto, musiikkiopisto, kansalaisopisto, lukio ja ammattikorkeakoulu.[47]

Perusopetus

Rauman peruskouluista 13 on keskittynyt peruskoulun alaluokkien (1–6) opetukseen ja kaksi peruskoulun yläluokkien (7–9) opetukseen. Lisäksi peruskoulun jokaisen luokka-asteen (1–9) käsittäviä yhtenäiskouluja on kolme. Rauman peruskouluista kaksi toimii muun kuin Rauman kaupungin hallinnon alaisuudessa: Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston ylläpitämä luokkien 1–9 yhtenäiskoulu ja Rauman freinetkoulu on Rauman Avokas ry:n ylläpitämä freinetpedagogiikkaa soveltava luokkien 1–6 koulu.[48]

Toisen asteen koulutus

Raumalla toisen asteen koulutusta tarjoavat Rauman Lyseon lukio sekä Länsirannikon Koulutus Oy WinNova.

WinNova tarjoaa Raumalla opintoja sosiaali- ja terveysalalla, kauneudenhoitoalalla, matkailualalla, ravintola-alalla, elintarvikealalla, liiketalouden ja kaupan alalla, turvallisuusalalla, tekniikan alalla, logistiikan alalla sekä merenkulkualalla.[49]

Korkea-asteen koulutus

Satakunnan ammattikorkeakoulu tarjoaa Raumalla hoitotyön, liiketalouden, logistiikan, merenkulun, tuotantotalouden ja tekniikan opintoja.[50] Turun yliopistolla on Raumalla opettajankoulutuslaitos, joka tarjoaa varhaiskasvatuksen opettajan, luokanopettajan sekä käsityön aineenopettajan koulutusta.[51]

Tapahtumat ja festivaalit

Rauman kirjasto Kanalin rannassa.
Fåfängan niemi Raumalla.

Rauma Blues

Vuodesta 1986 lähtien kaupungissa on järjestetty Rauma Blues -festivaali aluksi maaliskuussa ja 1990-luvun alusta lähtien heinäkuun loppupuolella. Viime vuosina kaksipäiväisen tapahtuman ajankohta on vakiintunut elokuun puoleen väliin. Tapahtuma keskittyy bluesin, soulin ym. roots-musiikin tarjoamiseen.

RMJ

Vuosina 1999–2007 sekä jälleen vuodesta 2016 lähtien Rauman Otanlahdessa on järjestetty Raumanmeren juhannus, jota markkinoitiin maailman suurimpana juhannusfestivaalina. Vuosina 2008–2009 tapahtuma järjestettiin Porin Kirjurinluodossa, jossa se ei saavuttanut tavoitteitaan. RMJ siirrettiin takaisin Raumalle, Unajan viihdepuistoon, jossa festivaali järjestettiin vuosina 2010–2011. Vuonna 2016 RMJ palasi Otanlahteen ja sitä tullaan järjestämään ainakin muutaman vuoden ajan.[52]

RMJ herätti joka vuosi keskustelua sen mukanaan tuomien haittojen, kuten melun, ilkivallan ja kotirauhanrikkomisten takia. Myös tapahtuman siirto Raumalta Poriin oli pitkään keskustelun aiheena.

Pitsiviikko

Raumalla on järjestetty vuosittain vuodesta 1971 lähtien Rauman Pitsiviikko. Pitsiviikon tarkoituksena on pitää yllä Raumalle oleellista pitsinnypläyskulttuuria ja käsityöläisperinnettä. Erityisesti Vanhan Rauman alueella järjestetään käsityö- ja pitsinäyttelyitä ja lisäksi osa Vanhan Rauman liikkeistä koristelee näyteikkunansa pitsiteemalla. Pitsiviikko huipentuu perjantaisin järjestettävään Mustan pitsin yöhön, jolloin Vanhan Rauman liikkeet ovat auki pidempään ja erilaisia tapahtumia järjestetään yömyöhään. Osana Pitsiviikkoa on alettu 2010-luvulla järjestää myös Kansainvälisiä suurmarkkinoita.

Muut kulttuuritapahtumat

Urheilu

Satakunnan paikalliskamppailu marraskuussa 2019 Kivikylän Areenalla.
Rauman jäähalli, talviharjoitteluhalli ja uimahalli sijaitsevat lähellä toisiaan.

Jääkiekko

Raumalla on Liigaa pelaava Rauman Lukko, jonka kotihalli on Kivikylän Areena. Lukon naisten joukkue pelaa Naisten Liigaa.

Pesäpallo

Naisten Superpesistä pelataan Otanlahden pesäpallostadionilla. Vuonna 1958 perustettu seura tunnetaan nimellä Fera. Nimi juontaa Raumalla aikaisemmin nimillä fera ja feda pelattuun neljän maalin tyyppiseen pallopeliin. Feran edustusjoukkue pelasi Superpesiksessä kaudet 2011–2017 seurayhteistyösopimuksen mukaisesti Rauman Lukon logolla ja väreillä.[53]

Jalkapallo

Rauman pääjalkapallokenttänä toimii Äijänsuon stadion. Pallo-Iiroilla on miesten joukkue kakkosessa ja naisten joukkue ykkösessä.

Muut lajit

Laji Seura Taso
Futsal FC Rauma Futsal-ykkönen
Golf Rauma Golf
Koripallo Kaaron Roima II-divisioona, naiset[54]
Rauma Basket V-divisioona
Lentopallo Narvi-Pallo miesten ja naisten 2-sarja
Rugby Rauma Ice Pack I-divisioona
Salibandy SalBa Salibandy Divari
Suunnistus Rasti-Lukko
Tennis Rauman Verkkopalloseura
Judo Fudoshin Rauma

Rauman judoseura Samurai

Liikenne

Valtatie 8 Rauman kohdalla. Kuva otettu Rauman vesitornista.
Syväraumanlahden pienvenesatama on yksi Suomen suurimmista pienvenesatamista.

Valtatie 12:n alkupisteenä toimii Rauman satama, jonne tie jatkettiin Kairakadun–Kaunisjärventien risteyksestä. Uusi osuus kulkee ensin vanhaa Kairakadun osuutta ja alittaa Rauma–Kokemäki-rautatien ja sen jälkeen jatkuu rautatien varrella Syväraumankadun–Rautatienkadun risteykseen ja siitä Rautatienkatua satamaan asti. Uusi osuus valmistui vuoden 2008 lopulla. Valtatie 8 (E8) kulkee kaupungin läpi ja kaupunkialueella valtatielle pääsee kahdesta eritasoliittymästä. Toisessa näistä liittymistä VT 8 ylittää VT 12:n.

Lähimmät lentoasemat sijaitsevat Porissa ja Turussa.

Rautatieliikenne

Raumalta on raideyhteys Kokemäelle. Yhteydestä käytetään nimitystä Rauman rata. Vaikka radan henkilöliikenne loppui vuonna 1988, niin radalla on edelleen paljon tavaraliikennettä; vuonna 2011 radalla kuljetettiin 2 750 000 tonnia tavaraa[55]. Tampereen suunnasta pääsee junalla Kokemäelle, mistä on kaksi kertaa viikossa junabussi-vuoro Raumalle. Matka-aika Tampereelta junabussi-yhteydellä on kaksi tuntia ja kymmenen minuuttia.

Linja-autoliikenne

Rauman linja-autoaseman toiminnot siirtyivät 17.8.2019 alkaen tilapäisesti Harmaidenveljesten pysäköintialueelle, joka sijaitsee kirkon ja Tallikedon kiertoliittymän välissä. Tilapäisen linja-autoaseman alueelle on rakennettu uusi liittymä Tallikedonkadulta.

Linja-autoasemalla on viisi lähtevän linjaliikenteen laituria, tilausajolaituri, saapuvan liikenteen laituri sekä alue rahdin lastausta ja purkua varten. Myös matkahuollon palvelut siirtyivät alueelle.

Asemalta on päivittäin suoria yhteyksiä Turkuun, Poriin ja Huittisiin. Huittisista pääsee eteenpäin muun muassa Tampereelle ja Helsinkiin. Matka-aika linja-autolla Turkuun on puolitoista tuntia, Poriin tunti ja Tampereelle Huittisten kautta kaksi ja puoli tuntia.

Rauman paikallisliikenne, Rauman Gyyt, on kaupungin kilpailuttama, ja vuodesta 2023 liikennettä on hoitanut LS-Liikennelinjat. Paikallisliikenteen keskuspaikkana toimii Savilanpuisto, jossa on myös Rauman taksiasema.[56]


Etäisyyksiä

Etäisyyksiä Raumalta muille paikkakunnille nopeinta ajoreittiä pitkin:[57]

Media

Raumalla ilmestyvät 5-päiväinen sanomalehti Länsi-Suomi sekä kerran viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti Raumalainen. Lisäksi Raumalla jaetaan kerran viikossa Satakunnan Viikkoa. Kaupungissa toimii radiokanava Radio Ramona sekä nettiradio Radio Dynamo.

Osa-alueet

Kiikartorni

[58]

Rauman kylät

Rauman ystävyyskaupungit

Raumalla on viisi ystävyyskaupunkia:[59]

Rauman kumppanuuskaupunkeja ovat Boynton Beach Yhdysvalloissa ja Zhuhai Kiinassa.[59]

Raumalaisia yhtyeitä

Tunnettuja raumalaisia

Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista raumalaisista

Ruokakulttuuri

Rauman pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lapskoussi, riisistä ja rusinoista keitettävä makea topseilvellinki sekä Rauman piparkakot.[64]

Katso myös

Panoraamakuva Rauman kaupungin yli Rauman vesitornista katsottuna.

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Työllisyyskatsaus 31.5.2018. ELY-keskus. Arkistoitu 15.5.2021. Viitattu 26.6.2018.
  7. ↑ a b Esko Poikela aloittaa kaupunginjohtajana 10.1.2022 16.11.2021. Rauman kaupunki. Viitattu 10.1.2022.
  8. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Rauma Oikeusministeriö. Viitattu 14.11.2021.
  9. ↑ a b Paikkakuntien välimatkoja Suomessa Liikennevirasto. Arkistoitu 20.4.2010. Viitattu 20.3.2010.
  10. ↑ Rauman kieli; Rauma.fi
  11. ↑ Rauma voitti vuoden 2009 keskustapalkinnon 9.12.2009. Kaleva. Viitattu 23.3.2010. [vanhentunut linkki]
  12. ↑ Poljin (pdf) 2/2010. Pyöräilykuntien verkosto ry. Arkistoitu 20.5.2012. Viitattu 23.3.2010.
  13. ↑ Satakunnan Kansa Satakunnan Kansa. Arkistoitu 11.2.2015. Viitattu 11.2.2015.
  14. ↑ a b c d e f g Rauma-Info (Historiaa) Rauman kaupunki. Viitattu 22.3.2010.
  15. ↑ Liisa Suvikumpu: Suomalaiset kylpylät – Kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa, s. 187. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. ISBN 978-952-222-239-8.
  16. ↑ Jussi Iltanen: Urbes Finlandiae, s. 22-23. Genimap Oy, 2004.
  17. ↑ Yle.fi, uutiset 1.9.2014, viitattu 4.9.2014
  18. ↑ Rauman kylpylähotelli ajoi karille – Yrittäjä löi hanskat tiskiin: "Uusi sijainti tiedetään ehkä viikon kuluttua. Pori tarjoutui sijoituspaikaksi" Satakunnan Kansa. 28.1.2019. Viitattu 26.6.2021.
  19. ↑ Rauma: Maisemaselvitys – Koillinen teollisuusalue (s. 15), viitattu 24.9.2013.
  20. ↑ Kari Jalava: Uljas wakkanet.fi. 26.12.2006. Arkistoitu 14.10.2017. Viitattu 23.3.2010.
  21. ↑ Wahlqvist, Sirpa: "Sydämellä rakennetut seililaivat – Sotakorvauskuunareiden rakentaminen ja rakentajat F.W. Hollming Oy:n telakalla Raumalla 1945–1952", s. 278–283. Turun yliopisto, 2011. ISBN 978-951-29-4856-7.
  22. ↑ Purjelaivasatama Raumalla RPR Group. Arkistoitu 30.4.2018. Viitattu 30.4.2018.
  23. ↑ Poroholman lomakeskus Poroholman lomakeskus. Viitattu 30.4.2018.
  24. ↑ Raumalle.fi Raumalle.fi. Arkistoitu 30.4.2018. Viitattu 30.4.2018.
  25. ↑ Rauman vesibussit WCSS. Viitattu 30.4.2018.
  26. ↑ Otanlahden rantapuisto RPR Gorup. Viitattu 30.4.2018. [vanhentunut linkki]
  27. ↑ Vuositilastot 2008 Suomen Satamaliitto. Viitattu 23.3.2010.
  28. ↑ Tekniset tiedot Suomen Satamaliitto. Viitattu 23.3.2010.
  29. ↑ Esittely Rauman Satama. Viitattu 23.3.2010.
  30. ↑ Turun Sanomat ts.fi. 18.3.2014. Arkistoitu 21.1.2015. Viitattu 6.5.2015.
  31. ↑ Rauman kaupunki rauma.fi. 28.4.2015. Viitattu 6.5.2015.
  32. ↑ Oras Group lyhyesti Oras Group. Viitattu 5.3.2017.
  33. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 16.1.2018.
  34. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  35. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  36. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  37. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  38. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 25.1.2012.
  39. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  40. ↑ Kaupunginvaltuusto Rauman kaupunki. Viitattu 14.11.2021.
  41. ↑ Kaupunginvaltuusto rauma-julkaisu-tweb.fi. Viitattu 14.11.2021.
  42. ↑ a b c d e f Rauman kaupunginjohtajat; Raumakuvasto
  43. ↑ Uljas Mäkelä, Eduskunta
  44. ↑ Kari Koski aloitti Rauman johdossa ”pirun hyvällä mielellä”; Länsi-Suomi 3.9.2012
  45. ↑ https://yle.fi/uutiset/3-11224495
  46. ↑ https://www.rauma.fi/ajankohtaista/esko-poikela-valittiin-rauman-kaupunginjohtajaksi/
  47. ↑ Rauma.fi, Kasvatus ja koulutus. Viitattu 7.1.2019
  48. ↑ Rauman perusopetuksen koulut. Viitattu 7.1.2019
  49. ↑ WinNovan koulutustarjonta 2019 winnova.fi. Viitattu 7.1.2019.
  50. ↑ SAMK-kampus Rauma Satakunnan ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.1.2019.
  51. ↑ Opettajankoulutuslaitos Turun yliopisto. Viitattu 7.1.2019.
  52. ↑ Raumanmeren Juhannus 2016 www.facebook.com. Viitattu 31.8.2016.
  53. ↑ Rauman Lukko vahvasti mukaan raumalaiseen naispesikseen 6.9.2010. Fera. Viitattu 20.2.2011. [vanhentunut linkki]
  54. ↑ KaaRo Basket.fi. Arkistoitu 9.11.2011. Viitattu 6.11.2009.
  55. ↑ HL: Tavaraliikenteen kuljetukset vuonna 2011 (pdf) 10.2.2012. Liikennevirasto. Arkistoitu 27.9.2015. Viitattu 12.2.2010.
  56. ↑ Joukkoliikenne Rauman kaupunki. Viitattu 13.2.2024.
  57. ↑ Suomen kartta Fonecta. Viitattu 24.3.2015.
  58. ↑ [1]
  59. ↑ a b Ystävyys- ja kumppanuuskaupungit Rauman kaupunki. Viitattu 2.12.2021.
  60. ↑ Rauman poikasoittokunnan historia Rauman poikasoittokunta. Arkistoitu 9.11.2011. Viitattu 5.1.2010.
  61. ↑ Itkevä tyttö -yhtyeen esittely Itkevä Tyttö. Viitattu 5.1.2010.
  62. ↑ Gay-kuoro Sirpin esittely Gay-kuoro sirppi. Arkistoitu 4.7.2007. Viitattu 5.1.2010.
  63. ↑ One Taste -yhtyeen biografia One Taste. Viitattu 5.1.2010. [vanhentunut linkki]
  64. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 45. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rauma.
Rauman kaupunginosat
Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. joulukuuta 2023)
1. Helsinki 674 500 7. Jyväskylä 147 746 13. Lappeenranta 72 988 19. Porvoo 51 289 25. Lohja 45 645
2. Espoo 314 024 8. Kuopio 124 021 14. Vaasa 68 956 20. Salo 51 100 26. Nurmijärvi 44 785
3. Tampere 255 050 9. Lahti 120 693 15. Hämeenlinna 68 319 21. Kotka 50 500 27. Tuusula 41 338
4. Vantaa 247 443 10. Pori 83 106 16. Seinäjoki 66 160 22. Kokkola 48 295 28. Kirkkonummi 41 154
5. Oulu 214 633 11. Kouvola 78 880 17. Rovaniemi 65 286 23. Hyvinkää 46 901 29. Rauma 38 832
6. Turku 201 863 12. Joensuu 78 062 18. Mikkeli 51 919 24. Järvenpää 46 490 30. Kerava 38 211
Suomen keskiaikaiset kaupungit
Kansainväliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Henkilöt
Muut

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rauma&oldid=22382829”