Ero sivun ”Simo Vuorilehto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Zarex (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
6 297 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
kuolinpaikka kuolinilmoituksen mukaan, kuvatekstin tiivistys
 
(31 välissä olevaa versiota 22 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Vuorilehto (D 1349, 1349-525).jpeg|pienoiskuva|upright|Vuorilehto vuonna 1976.]]
'''Simo Sakari Vuorilehto''' (s. [[8. elokuuta]] [[1930]] [[Savonlinna]]) on [[vuorineuvos]] ja [[Nokia (yritys)|Nokia]]n entinen pääjohtaja. Nokiassa hän toimi kakkosmiehenä 1980-luvulla, ja [[Kari Kairamo]]n kuoltua vuonna [[1988]] hän nousi neljän vuoden ajaksi pääjohtajaksi ennen eläkkeelle jäämistään.
'''Simo Sakari Vuorilehto''' ([[8. elokuuta]] [[1930]] [[Savonlinna]] – [[13. kesäkuuta]] [[2024]]<ref>{{Lehtiviite |Tekijä=Saarinen, Matti<!-- Nokian viestintäjohtaja 1986–1994--> |Otsikko=Muistokirjoitus: Simo Vuorilehto oli merkittävä savonlinnalaislähtöinen teollisuusjohtaja |Julkaisu=Itä-Savo |Ajankohta=20.6.2024 |Sivut=32}}</ref> [[Helsinki]]<ref>Simo Vuorilehdon kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 30.6.2024, s. B21.</ref>) oli suomalainen [[vuorineuvos]] ja [[Nokia (yritys)|Nokian]] pääjohtaja. Nokiassa hän toimi kakkosmiehenä 1980-luvulla, ja [[Kari Kairamo]]n kuoltua vuonna 1988 hän nousi neljän vuoden ajaksi pääjohtajaksi ennen eläkkeelle jäämistään.

Hän kuului [[European Round Table of Industrialists|ERT:n]] (”Euroopan teollisuusjohtajien pyöreä pöytä”) jäsenistöön vuosina 1989–1992.


==Ura kriisiyhtiö Nokiassa==
==Ura kriisiyhtiö Nokiassa==
Lähdekirjallisuudessa Simo Vuorilehto mielletään hyvin erilaiseksi johtajaksi kuin edeltäjänsä Kairamo. Häntä pidetään vanhan polven teollisuusjohtajana, joka ei uskonut kulutuselektroniikan nousuun. Nokian ajauduttua kriisin partaalle 1980-luvun lopussa rupesi Vuorilehto kuitenkin toteuttamaan laajaa saneerausohjelmaa, jonka seurauksena Nokia irtautui kumiteollisuudesta, televisioista ja tietokoneista.
Lähdekirjallisuudessa Simo Vuorilehto mielletään hyvin erilaiseksi johtajaksi kuin edeltäjänsä Kairamo. Häntä pidetään vanhan polven teollisuusjohtajana, joka ei uskonut kulutuselektroniikan nousuun. Suomen valtio oli myynyt Televan osake-enemmistön Nokialle 1980-luvulla. Nokian ajauduttua kriisin partaalle 1980-luvun lopussa rupesi Vuorilehto kuitenkin toteuttamaan laajaa saneerausohjelmaa, jonka seurauksena Nokia irtautui kumiteollisuudesta, televisioista ja tietokoneista.


Nokiaan Kairamo oli jättänyt jälkeensä myös johtajakriisin, joka huipentui keväällä [[1990]], kun yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, [[Suomen Yhdyspankki|SYP]]in [[Mika Tiivola]] nosti toimitusjohtajaksi [[vävy]]nsä [[Kalle Isokallio]]n. Kerrotaan, että Vuorilehto ja Isokallio olivat ainaiset kinastelukumppanit. Vuorilehto määräsi Isokallion laittamaan elektroniikkaliiketoiminnot myyntiin. Nokian hallituksessa kuitenkin ymmärrettiin, ettei Isokallio voisi jatkaa Vuorilehdon asemassa tämän jäätyä eläkkeelle. Siten Vuorilehdon korvasi vuonna [[1992]] [[Jorma Ollila]].
Nokiaan Kairamo oli jättänyt jälkeensä myös johtajakriisin, joka huipentui keväällä 1990, kun yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, [[Suomen Yhdyspankki|SYP]]in [[Mika Tiivola]] nosti toimitusjohtajaksi [[vävy]]nsä [[Kalle Isokallio]]n. Kerrotaan, että Vuorilehto ja Isokallio olivat ainaiset kinastelukumppanit. Vuorilehto nimitti vuonna 1990 [[Olli-Pekka Kallasvuo]]n rahoitusjohtajaksi ja johtokunnan jäseneksi.


Nokian hallituksessa oli 1980-luvun lopussa pahoja ristiriitoja: Antti Lagerroosilla ja kulutuselektroniikan johtaja Jacques Noelsilla ei ollut yhteistä näkemystä yrityksen tulevaisuudesta seurauksella, että Nokian pörssikurssi laski voimakkaasti ja televisioteollisuus taantui. [[Antti Lagerroos]]in ja pääjohtajana toimineen Vuorilehdon välille syntyi riitaa. Silloinen rahoitusjohtaja [[Jorma Ollila]] yritti rauhoitella sijoittajia, kun SYP:n [[Mika Tiivola]] ja [[Kansallis-Osake-Pankki|KOP:n]] [[Jaakko Lassila]] kiistelevät valta-asemastaan. Vuorilehto määräsi Isokallion panemaan elektroniikkaliiketoiminnot myyntiin. Nokian hallituksessa kuitenkin ymmärrettiin, ettei Isokallio voisi jatkaa Vuorilehdon asemassa tämän jäätyä eläkkeelle. Vuorilehto ei kuitenkaan saavuttanut alaistensa ja yrityksen hallintoneuvoston luottamusta seurauksella, että johtaja, Vuorilehdon pahin kiistakumppani, [[Kalle Isokallio]], joka oli vasta 43-vuotias, ostettiin eläkkeelle ja Nokian kaksoisjohto purettiin.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Lukkari, Jukka | Julkaisu = Tekniikka&Talous | Ajankohta = 31.10.2008 | Nimeke = Nokian kohtalon vuosi 1988 | Arkisto = https://web.archive.org/web/20081103064202/http://www.tekniikkatalous.fi/ict/article151879.ece | Arkistoitu = 3.11.2008}}</ref> Sittemmin Vuorilehdon korvasi vuonna 1992 [[Jorma Ollila]], kun Vuorilehto siirtyi eläkkeelle 61-vuotiaana.
==Lähteitä==
⚫
*Häikiö, Martti. 2001. ''Nokia Oyj:n historia''. Tekijä, Nokia Oyj ja Edita Oyj.


Vuorilehto oli Suomen suurituloisimpia eläkkeensaajia. Hänen eläkkeensä vuonna 2010 oli 28&nbsp;538 euroa kuukaudessa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Pietiläinen, Tuomo | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 16.1.2012 | Nimeke = Lisäeläkkeitä yhteisistä varoista | Osoite = https://www.hs.fi/talous/art-2000004851194.html | Viitattu = 16.1.2012}}</ref>
⚫
{{DEFAULTSORT:Vuorilehto, Simo}}

==Lähteet==
⚫
* Häikiö, Martti. 2001. ''Nokia Oyj:n historia''. Tekijä, Nokia Oyj ja Edita Oyj.

===Viitteet===
{{Viitteet}}

{{Edeltäjä-seuraaja
| Logo =
| Edeltäjä = [[Kari Kairamo]]
| Seuraaja = [[Kalle Isokallio]]
| Titteli = [[Nokia (yritys)|Nokian]] toimitusjohtaja
| Kommentti = 1984–1990
}}
{{edeltäjä-seuraaja
| Logo =
| Edeltäjä = [[Kari Kairamo]]
| Seuraaja = [[Jorma Ollila]]
| Titteli = [[Nokia (yritys)|Nokian]] pääjohtaja
| Kommentti = 1988–1992
}}
{{auktoriteettitunnisteet}}
⚫
{{AAKKOSTUS:Vuorilehto, Simo}}
[[Luokka:Suomalaiset elinkeinoelämän vaikuttajat]]
[[Luokka:Suomalaiset elinkeinoelämän vaikuttajat]]
[[Luokka:Vuorineuvokset]]
[[Luokka:Vuorineuvokset]]
[[Luokka:Nokian henkilöstö]]
[[Luokka:Nokian henkilöstö]]
[[Luokka:Vuonna 1930 syntyneet]]

[[Luokka:Vuonna 2024 kuolleet]]
[[en:Simo Vuorilehto]]

Nykyinen versio 30. kesäkuuta 2024 kello 10.37

Vuorilehto vuonna 1976.

Simo Sakari Vuorilehto (8. elokuuta 1930 Savonlinna – 13. kesäkuuta 2024[1] Helsinki[2]) oli suomalainen vuorineuvos ja Nokian pääjohtaja. Nokiassa hän toimi kakkosmiehenä 1980-luvulla, ja Kari Kairamon kuoltua vuonna 1988 hän nousi neljän vuoden ajaksi pääjohtajaksi ennen eläkkeelle jäämistään.

Hän kuului ERT:n (”Euroopan teollisuusjohtajien pyöreä pöytä”) jäsenistöön vuosina 1989–1992.

Ura kriisiyhtiö Nokiassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähdekirjallisuudessa Simo Vuorilehto mielletään hyvin erilaiseksi johtajaksi kuin edeltäjänsä Kairamo. Häntä pidetään vanhan polven teollisuusjohtajana, joka ei uskonut kulutuselektroniikan nousuun. Suomen valtio oli myynyt Televan osake-enemmistön Nokialle 1980-luvulla. Nokian ajauduttua kriisin partaalle 1980-luvun lopussa rupesi Vuorilehto kuitenkin toteuttamaan laajaa saneerausohjelmaa, jonka seurauksena Nokia irtautui kumiteollisuudesta, televisioista ja tietokoneista.

Nokiaan Kairamo oli jättänyt jälkeensä myös johtajakriisin, joka huipentui keväällä 1990, kun yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, SYPin Mika Tiivola nosti toimitusjohtajaksi vävynsä Kalle Isokallion. Kerrotaan, että Vuorilehto ja Isokallio olivat ainaiset kinastelukumppanit. Vuorilehto nimitti vuonna 1990 Olli-Pekka Kallasvuon rahoitusjohtajaksi ja johtokunnan jäseneksi.

Nokian hallituksessa oli 1980-luvun lopussa pahoja ristiriitoja: Antti Lagerroosilla ja kulutuselektroniikan johtaja Jacques Noelsilla ei ollut yhteistä näkemystä yrityksen tulevaisuudesta seurauksella, että Nokian pörssikurssi laski voimakkaasti ja televisioteollisuus taantui. Antti Lagerroosin ja pääjohtajana toimineen Vuorilehdon välille syntyi riitaa. Silloinen rahoitusjohtaja Jorma Ollila yritti rauhoitella sijoittajia, kun SYP:n Mika Tiivola ja KOP:n Jaakko Lassila kiistelevät valta-asemastaan. Vuorilehto määräsi Isokallion panemaan elektroniikkaliiketoiminnot myyntiin. Nokian hallituksessa kuitenkin ymmärrettiin, ettei Isokallio voisi jatkaa Vuorilehdon asemassa tämän jäätyä eläkkeelle. Vuorilehto ei kuitenkaan saavuttanut alaistensa ja yrityksen hallintoneuvoston luottamusta seurauksella, että johtaja, Vuorilehdon pahin kiistakumppani, Kalle Isokallio, joka oli vasta 43-vuotias, ostettiin eläkkeelle ja Nokian kaksoisjohto purettiin.[3] Sittemmin Vuorilehdon korvasi vuonna 1992 Jorma Ollila, kun Vuorilehto siirtyi eläkkeelle 61-vuotiaana.

Vuorilehto oli Suomen suurituloisimpia eläkkeensaajia. Hänen eläkkeensä vuonna 2010 oli 28 538 euroa kuukaudessa.[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Häikiö, Martti. 2001. Nokia Oyj:n historia. Tekijä, Nokia Oyj ja Edita Oyj.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Saarinen, Matti: Muistokirjoitus: Simo Vuorilehto oli merkittävä savonlinnalaislähtöinen teollisuusjohtaja. Itä-Savo, 20.6.2024, s. 32.
  2. ↑ Simo Vuorilehdon kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 30.6.2024, s. B21.
  3. ↑ Lukkari, Jukka: Nokian kohtalon vuosi 1988 Tekniikka&Talous. 31.10.2008. Arkistoitu 3.11.2008.
  4. ↑ Pietiläinen, Tuomo: Lisäeläkkeitä yhteisistä varoista Helsingin Sanomat. 16.1.2012. Viitattu 16.1.2012.
Edeltäjä:
Kari Kairamo 		Nokian toimitusjohtaja
1984–1990 		Seuraaja:
Kalle Isokallio
Edeltäjä:
Kari Kairamo 		Nokian pääjohtaja
1988–1992 		Seuraaja:
Jorma Ollila
Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt Muokkaa Wikidatassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Simo_Vuorilehto&oldid=22482964”