Ero sivun ”Hannover (suku)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [odottaa arviointia] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
(27 välissä olevaa versiota 17 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{lähteetön}} |
|||
⚫ | |||
[[Tiedosto:Royal Hanover Inescutcheon.svg|thumb|220px|Suvun vaakuna]] |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | '''Hannover |
||
⚫ | |||
⚫ | '''Hannover''' ({{k-en|Hanover}}) on historiallisesta [[Welfit|Welfien]] suvusta polveutuva [[saksa]]lainen hallitsijasuku, joka hallitsi lähinnä Luoteis-Saksassa vaihtelevia maa-alueita vuoteen 1918 saakka. Suvun nimi tulee [[Hannover]]in kaupungista, jonka [[Braunschweig-Lüneburgin herttuakunta|Braunschweig-Lüneburgin]] herttua [[Yrjö (Braunschweig-Lüneburg)|Yrjö]] (1582–1641) valitsi herttuakuntansa hallituskaupungiksi vuonna 1636. Herttuakunta korotettiin [[Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta|Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunnaksi]] vuonna 1692, jolloin sitä alettiin epävirallisesti nimittää pääkaupungin mukaan myös Hannoverin vaaliruhtinaskunnaksi. Vuonna 1814 se muutettiin [[Hannoverin kuningaskunta|Hannoverin kuningaskunnaksi]]. |
||
Hannoverin vaaliruhtinas [[Yrjö I (Iso-Britannia)|Yrjö I |
Vuonna 1676 [[Gottfried Leibniz]] tuli Hannoverin herttuan palvelukseen hovi- ja kanslianeuvokseksi. Leibniz palveli Hannoverin herttuoita neljäkymmentä vuotta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Grimberg, Carl|Nimeke=Kansojen historia. Osa 14. Aurinkokuninkaan aikakausi|Vuosi=1982|Sivu=56|Julkaisija=WSOY|Isbn=951-0--09742-x}}</ref> Hannoverin vaaliruhtinas [[Yrjö I (Iso-Britannia)|Yrjö I:n]] myötä suku nousi vuonna 1714 myös [[Ison-Britannian kuningaskunta|Ison-Britannian]] valtaistuimelle syrjäyttäen [[Stuart (suku)|Stuart]]-suvun. Yrjön perintöoikeus Ison-Britannian valtaistuimeen tuli siitä, että hänen äitinsä vaaliruhtinatar [[Hannoverin Sofia|Sofia]] oli Englannin, Skotlannin ja Irlannin kuninkaan [[Jaakko VI|Jaakko VI:n]] tyttärentytär. Seurauksena oli Ison-Britannian ja Hannoverin vuoteen 1837 asti kestänyt [[personaaliunioni]]. Unioni purkautui lapsettoman [[Vilhelm IV (Iso-Britannia)|Vilhelm IV:n]] kuollessa, sillä Hannoverissa ja Britanniassa sovellettiin erilaista [[kruununperimysjärjestys]]tä. |
||
Ison-Britannian kruunun peri Vilhelm IV:n veljentytär [[Viktoria (Iso-Britannia)|Viktoria]] (1819–1901), joka jäi samalla myös |
Ison-Britannian kruunun peri Vilhelm IV:n veljentytär [[Viktoria (Iso-Britannia)|Viktoria]] (1819–1901), joka jäi samalla myös maansa viimeiseksi Hannover-sukuiseksi hallitsijaksi. [[Saksi-Coburg-Gotha (hallitsijasuku)|Saksi-Coburg-Gothan]] prinssi [[Albert (Viktorian puoliso)|Albertin]] kanssa solmimansa avioliiton seurauksena kuningatar Viktorian jälkeläiset kuuluvat tämän aviomiehen sukuun. Tosin [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana kuningas [[Yrjö V (Iso-Britannia)|Yrjö V]] vaihtoi liian saksalaiselta kalskahtavan sukunimensä brittiläisemmäksi [[Windsor (suku)|Windsoriksi]], joka on edelleen kuningassuvun virallinen nimi. |
||
Hannoverissa voimassa olleen lainsäädännön mukaan nainen ei voinut periä maan valtaistuinta, joten Vilhelm IV:n kuoltua kruunu siirtyi edesmenneen kuninkaan seuraavaksi nuoremmalle elossa olevalle veljelle, prinssi [[Ernst August I (Hannover)|Ernst Augustille]] (1771–1851). Hänen poikansa, Hannoverin kuningas [[Yrjö V (Hannover)|Yrjö V]] (1819–1878), menetti kruununsa vuonna 1866 epäonnisen [[Saksan–Itävallan-sota|Saksan–Itävallan-sodan]] seurauksena ja |
Hannoverissa voimassa olleen lainsäädännön mukaan nainen ei voinut periä maan valtaistuinta, joten Vilhelm IV:n kuoltua kruunu siirtyi edesmenneen kuninkaan seuraavaksi nuoremmalle elossa olevalle veljelle, prinssi [[Ernst August I (Hannover)|Ernst Augustille]] (1771–1851). Hänen poikansa, Hannoverin kuningas [[Yrjö V (Hannover)|Yrjö V]] (1819–1878), menetti kruununsa vuonna 1866 epäonnisen [[Saksan–Itävallan-sota|Saksan–Itävallan-sodan]] seurauksena ja koko kuningaskunta liitettiin [[Preussi]]in. Suku palasi vielä saksalaiselle valtaistuimelle lyhyeksi ajaksi vuonna 1913, jolloin Yrjö V:n pojanpoika [[Ernst August (Braunschweig)|Ernst August III]] (1887–1953) sai Saksan keisari [[Vilhelm II (Saksa)|Vilhelm II:lta]] [[Braunschweigin herttuakunta|Braunschweigin herttuakunnan]] eräänlaiseksi myötäjäislahjaksi avioiduttuaan keisarin tyttären, prinsessa Viktoria Luisen (1892–1980) kanssa. Jo viisi vuotta myöhemmin [[Saksan vallankumous (1918)|vallankumous]] pakotti Ernst Augustin luopumaan kruunustaan muiden Saksan ruhtinaiden tapaan. |
||
[[ |
Prinssi [[Ernst August von Hannover]] (s. 1954), [[Monacon prinsessa Caroline]]n (s. 1957) entinen aviomies, on Braunschweigin viimeisen herttuaparin pojanpoika ja Hannover-suvun tämänhetkinen päämies. |
||
==Hannover-suvun hallitsijat |
==Hannover-suvun hallitsijat== |
||
===Ison-Britannia=== |
|||
===[[Ison-Britannian kuningaskunta|Ison-Britannian kuningaskunnan]] hallitsijat=== |
|||
* [[Yrjö I (Iso-Britannia)|Yrjö I]] ( |
* [[Yrjö I (Iso-Britannia)|Yrjö I]] (1714–1727) |
||
* [[Yrjö II (Iso-Britannia)|Yrjö II]] ( |
* [[Yrjö II (Iso-Britannia)|Yrjö II]] (1727–1760), edellisen poika |
||
* [[Yrjö III (Iso-Britannia)|Yrjö III]] ( |
* [[Yrjö III (Iso-Britannia)|Yrjö III]] (1760–1820), edellisen pojanpoika |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
===Hannover=== |
|||
===Ison-Britannian ja Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijat=== |
|||
*[[Ernst August (Hannoverin vaaliruhtinas)|Ernst August]] (1692–1698) |
|||
* Yrjö III ([[1801]]–[[1820]]) |
|||
*Yrjö I (1698–1727), sama kuin Ison-Britannian kuningas |
|||
⚫ | |||
*Yrjö II (1727–1760) sama kuin Ison-Britannian kuningas |
|||
⚫ | |||
*Yrjö III (1760–1807 ja 1814–1820), sama kuin Ison-Britannian kuningas |
|||
⚫ | |||
*Yrjö IV (1820–1830), sama kuin Ison-Britannian kuningas |
|||
*Vilhem IV (1830–1837), sama kuin Ison-Britannian kuningas |
|||
*[[Ernst August (Hannoverin kuningas)|Ernst August]] (1837–1851), edellisen veli |
|||
*[[Yrjö V (Hannover)|Yrjö V]] (1851–1866), edellisen poika |
|||
== Lähteet == |
|||
{{Viitteet}} |
|||
{{Edeltäjä-seuraaja |
|||
| Logo = |
|||
| Edeltäjä = [[Stuart (suku)|Stuart]] |
|||
| Titteli = [[Luettelo Englannin kuninkaista|Englannin hallitsijasuvut]] |
|||
| Kommentti = 1714 – 1901 |
|||
| Seuraaja = [[Saksi-Coburg-Gotha (hallitsijasuku)|Saksi-Coburg-Gotha]] |
|||
}} |
|||
{{Tynkä/Historia}} |
{{Tynkä/Historia}} |
||
⚫ | |||
[[Luokka:Britannian hallitsijasuvut]] |
|||
[[ |
[[Luokka:Hannover|Suku]] |
||
⚫ | |||
[[ar:بيت هانوفر]] |
|||
[[bs:Hannover (dinastija)]] |
|||
[[bg:Хановерска династия]] |
|||
[[ca:Dinastia Hannover]] |
|||
[[cs:Hannoverská dynastie]] |
|||
[[da:Huset Hannover]] |
|||
[[de:Haus Hannover]] |
|||
[[et:Hannoveri dünastia]] |
|||
[[en:House of Hanover]] |
|||
[[es:Casa de Hannover]] |
|||
[[eo:Hanovro (dinastio)]] |
|||
[[fa:دودمان هانوور]] |
|||
[[fr:Maison de Hanovre]] |
|||
[[gd:Taigh Rìoghail Hanobhair]] |
|||
[[ko:하노버 왕가]] |
|||
[[hr:Dinastija Hannover]] |
|||
[[it:Hannover (casato)]] |
|||
[[he:בית הנובר]] |
|||
[[lv:Hannoveres dinastija]] |
|||
[[nl:Huis Hannover]] |
|||
[[ja:ハノーヴァー朝]] |
|||
[[no:Huset Hannover]] |
|||
[[nn:Fyrstehuset Hannover]] |
|||
[[pt:Casa de Hanôver]] |
|||
[[ro:Casa de Hanovra]] |
|||
[[ru:Ганноверская династия]] |
|||
[[sco:Hoose o Hanover]] |
|||
[[simple:House of Hanover]] |
|||
[[sv:Huset Hannover]] |
|||
[[th:ราชวงศ์ฮาโนเวอร์]] |
|||
[[vi:Nhà Hanover]] |
|||
[[tr:Hannover Hanedanı]] |
|||
[[uk:Ганноверська династія]] |
|||
[[zh:汉诺威王朝]] |
Nykyinen versio 26. elokuuta 2024 kello 11.52
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Hannover (engl. Hanover) on historiallisesta Welfien suvusta polveutuva saksalainen hallitsijasuku, joka hallitsi lähinnä Luoteis-Saksassa vaihtelevia maa-alueita vuoteen 1918 saakka. Suvun nimi tulee Hannoverin kaupungista, jonka Braunschweig-Lüneburgin herttua Yrjö (1582–1641) valitsi herttuakuntansa hallituskaupungiksi vuonna 1636. Herttuakunta korotettiin Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunnaksi vuonna 1692, jolloin sitä alettiin epävirallisesti nimittää pääkaupungin mukaan myös Hannoverin vaaliruhtinaskunnaksi. Vuonna 1814 se muutettiin Hannoverin kuningaskunnaksi.
Vuonna 1676 Gottfried Leibniz tuli Hannoverin herttuan palvelukseen hovi- ja kanslianeuvokseksi. Leibniz palveli Hannoverin herttuoita neljäkymmentä vuotta.[1] Hannoverin vaaliruhtinas Yrjö I:n myötä suku nousi vuonna 1714 myös Ison-Britannian valtaistuimelle syrjäyttäen Stuart-suvun. Yrjön perintöoikeus Ison-Britannian valtaistuimeen tuli siitä, että hänen äitinsä vaaliruhtinatar Sofia oli Englannin, Skotlannin ja Irlannin kuninkaan Jaakko VI:n tyttärentytär. Seurauksena oli Ison-Britannian ja Hannoverin vuoteen 1837 asti kestänyt personaaliunioni. Unioni purkautui lapsettoman Vilhelm IV:n kuollessa, sillä Hannoverissa ja Britanniassa sovellettiin erilaista kruununperimysjärjestystä.
Ison-Britannian kruunun peri Vilhelm IV:n veljentytär Viktoria (1819–1901), joka jäi samalla myös maansa viimeiseksi Hannover-sukuiseksi hallitsijaksi. Saksi-Coburg-Gothan prinssi Albertin kanssa solmimansa avioliiton seurauksena kuningatar Viktorian jälkeläiset kuuluvat tämän aviomiehen sukuun. Tosin ensimmäisen maailmansodan aikana kuningas Yrjö V vaihtoi liian saksalaiselta kalskahtavan sukunimensä brittiläisemmäksi Windsoriksi, joka on edelleen kuningassuvun virallinen nimi.
Hannoverissa voimassa olleen lainsäädännön mukaan nainen ei voinut periä maan valtaistuinta, joten Vilhelm IV:n kuoltua kruunu siirtyi edesmenneen kuninkaan seuraavaksi nuoremmalle elossa olevalle veljelle, prinssi Ernst Augustille (1771–1851). Hänen poikansa, Hannoverin kuningas Yrjö V (1819–1878), menetti kruununsa vuonna 1866 epäonnisen Saksan–Itävallan-sodan seurauksena ja koko kuningaskunta liitettiin Preussiin. Suku palasi vielä saksalaiselle valtaistuimelle lyhyeksi ajaksi vuonna 1913, jolloin Yrjö V:n pojanpoika Ernst August III (1887–1953) sai Saksan keisari Vilhelm II:lta Braunschweigin herttuakunnan eräänlaiseksi myötäjäislahjaksi avioiduttuaan keisarin tyttären, prinsessa Viktoria Luisen (1892–1980) kanssa. Jo viisi vuotta myöhemmin vallankumous pakotti Ernst Augustin luopumaan kruunustaan muiden Saksan ruhtinaiden tapaan.
Prinssi Ernst August von Hannover (s. 1954), Monacon prinsessa Carolinen (s. 1957) entinen aviomies, on Braunschweigin viimeisen herttuaparin pojanpoika ja Hannover-suvun tämänhetkinen päämies.
Hannover-suvun hallitsijat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ison-Britannia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yrjö I (1714–1727)
- Yrjö II (1727–1760), edellisen poika
- Yrjö III (1760–1820), edellisen pojanpoika
- Yrjö IV (1820–1830), edellisen poika
- Vilhelm IV (1830–1837), edellisen veli
- Viktoria (1837–1901), edellisen veljentytär
Hannover
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ernst August (1692–1698)
- Yrjö I (1698–1727), sama kuin Ison-Britannian kuningas
- Yrjö II (1727–1760) sama kuin Ison-Britannian kuningas
- Yrjö III (1760–1807 ja 1814–1820), sama kuin Ison-Britannian kuningas
- Yrjö IV (1820–1830), sama kuin Ison-Britannian kuningas
- Vilhem IV (1830–1837), sama kuin Ison-Britannian kuningas
- Ernst August (1837–1851), edellisen veli
- Yrjö V (1851–1866), edellisen poika
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 14. Aurinkokuninkaan aikakausi, s. 56. WSOY, 1982. ISBN 951-0--09742-x.
Edeltäjä: Stuart |
Englannin hallitsijasuvut 1714 – 1901 |
Seuraaja: Saksi-Coburg-Gotha |