Ero sivun ”Simo Vuorilehto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 2: Rivi 2:


==Ura kriisiyhtiö Nokiassa==
==Ura kriisiyhtiö Nokiassa==
Lähdekirjallisuudessa Simo Vuorilehto mielletään hyvin erilaiseksi johtajaksi kuin edeltäjänsä Kairamo. Häntä pidetään vanhan polven teollisuusjohtajana, joka ei uskonut kulutuselektroniikan nousuun. Nokian ajauduttua kriisin partaalle 1980-luvun lopussa rupesi Vuorilehto kuitenkin toteuttamaan laajaa saneerausohjelmaa, jonka seurauksena Nokia irtautui kumiteollisuudesta, televisioista ja tietokoneista.
Lähdekirjallisuudessa Simo Vuorilehto mielletään hyvin erilaiseksi johtajaksi kuin edeltäjänsä Kairamo. Häntä pidetään vanhan polven teollisuusjohtajana, joka ei uskonut kulutuselektroniikan nousuun. Suomen valtio oli myynyt Televan osake-enemmistön Nokialle 1980 luvulla. Nokian ajauduttua kriisin partaalle 1980-luvun lopussa rupesi Vuorilehto kuitenkin toteuttamaan laajaa saneerausohjelmaa, jonka seurauksena Nokia irtautui kumiteollisuudesta, televisioista ja tietokoneista.


Nokiaan Kairamo oli jättänyt jälkeensä myös johtajakriisin, joka huipentui keväällä [[1990]], kun yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, [[Suomen Yhdyspankki|SYP]]in [[Mika Tiivola]] nosti toimitusjohtajaksi [[vävy]]nsä [[Kalle Isokallio]]n. Kerrotaan, että Vuorilehto ja Isokallio olivat ainaiset kinastelukumppanit.
Nokiaan Kairamo oli jättänyt jälkeensä myös johtajakriisin, joka huipentui keväällä [[1990]], kun yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, [[Suomen Yhdyspankki|SYP]]in [[Mika Tiivola]] nosti toimitusjohtajaksi [[vävy]]nsä [[Kalle Isokallio]]n. Kerrotaan, että Vuorilehto ja Isokallio olivat ainaiset kinastelukumppanit. Vuorilehto nimitti vuonna 1990 [[Olli-Pekka Kallasvuo]]n rahoitusjohtajaksi ja johtokunnan jäseneksi.


Nokian hallituksessa on 1980-luvun lopussa pahoja ristiriitoja: Antti Lagerroosilla ja kulutuselektroniikan johtaja Jacques Noelsilla ei ollut yhteistä näkemystä yrityksen tulevaisuudesta seurauksella, että Nokian pörssikurssi laski voimakkaasti ja televisioteollisuus taantui. Silloinen rahoitusjohtaja [[Jorma Ollila]] yritti rauhoitella sijoittajia, kun [[SYP]]:n [[Mika Tiivola]] ja [[KOP]]:n [[Jaakko Lassila]] kiistelevät valta-asemastaan. Vuorilehto määräsi Isokallion panemaan elektroniikkaliiketoiminnot myyntiin. Nokian hallituksessa kuitenkin ymmärrettiin, ettei Isokallio voisi jatkaa Vuorilehdon asemassa tämän jäätyä eläkkeelle. Vuorilehto ei kuitenkaan saavuta alaistensa ja yrityksen hallintoneuvoston luottamusta seurauksella, että johtaja, Vuorilehdon pahin kiistakumppani, [[Kalle Isokallio]], joka on vasta 43-vuotias, ostetaan eläkkeelle.<ref>Lukkari, Jukka. Tekniikka ja talous. 31.10.2008. Nokian kohtalon vuosi 1988. [http://www.tekniikkatalous.fi/ict/article151879.ece]</ref> Sittemmin Vuorilehdon korvasi vuonna [[1992]] [[Jorma Ollila]] kun Vuorilehto siirtyi eläkkeelle 61-vuotiaana.
Nokian hallituksessa on 1980-luvun lopussa pahoja ristiriitoja: Antti Lagerroosilla ja kulutuselektroniikan johtaja Jacques Noelsilla ei ollut yhteistä näkemystä yrityksen tulevaisuudesta seurauksella, että Nokian pörssikurssi laski voimakkaasti ja televisioteollisuus taantui. [[Antti Lagerroos]]in ja pääjohtajana toimineen Vuorilehdon välille syntyi riittaa. Silloinen rahoitusjohtaja [[Jorma Ollila]] yritti rauhoitella sijoittajia, kun [[SYP]]:n [[Mika Tiivola]] ja [[KOP]]:n [[Jaakko Lassila]] kiistelevät valta-asemastaan. Vuorilehto määräsi Isokallion panemaan elektroniikkaliiketoiminnot myyntiin. Nokian hallituksessa kuitenkin ymmärrettiin, ettei Isokallio voisi jatkaa Vuorilehdon asemassa tämän jäätyä eläkkeelle. Vuorilehto ei kuitenkaan saavuttanut alaistensa ja yrityksen hallintoneuvoston luottamusta seurauksella, että johtaja, Vuorilehdon pahin kiistakumppani, [[Kalle Isokallio]], joka oli vasta 43-vuotias, ostetiin eläkkeelle ja Nokian kaksoisjohto purettiin.<ref>Lukkari, Jukka. Tekniikka ja talous. 31.10.2008. Nokian kohtalon vuosi 1988. [http://www.tekniikkatalous.fi/ict/article151879.ece]</ref> Sittemmin Vuorilehdon korvasi vuonna [[1992]] [[Jorma Ollila]] kun Vuorilehto siirtyi eläkkeelle 61-vuotiaana.


Vuorilehto on suomen suurituloisimpia eläkkeensaajia. Hänen kuukausieläkkeensä vuonna 2010 oli 28&nbsp;538 euroa kuukaudesa.<ref>Pietiläinen, Tuomo. Helsingin Sanomat 16.1.2012. Lisäeläkkeitä yhteisistä varoista. [http://www.hs.fi/verkkolehti/talous/artikkeli/Lis%C3%A4el%C3%A4kkeit%C3%A4+yhteisist%C3%A4+varoista/1135270198362] viitattu 16.1.2012.</ref>
Vuorilehto on suomen suurituloisimpia eläkkeensaajia. Hänen kuukausieläkkeensä vuonna 2010 oli 28&nbsp;538 euroa kuukaudesa.<ref>Pietiläinen, Tuomo. Helsingin Sanomat 16.1.2012. Lisäeläkkeitä yhteisistä varoista. [http://www.hs.fi/verkkolehti/talous/artikkeli/Lis%C3%A4el%C3%A4kkeit%C3%A4+yhteisist%C3%A4+varoista/1135270198362] viitattu 16.1.2012.</ref>

Versio 16. tammikuuta 2012 kello 15.28

Simo Sakari Vuorilehto (s. 8. elokuuta 1930 Savonlinna) on vuorineuvos ja Nokian entinen pääjohtaja. Nokiassa hän toimi kakkosmiehenä 1980-luvulla, ja Kari Kairamon kuoltua vuonna 1988 hän nousi neljän vuoden ajaksi pääjohtajaksi ennen eläkkeelle jäämistään.

Ura kriisiyhtiö Nokiassa

Lähdekirjallisuudessa Simo Vuorilehto mielletään hyvin erilaiseksi johtajaksi kuin edeltäjänsä Kairamo. Häntä pidetään vanhan polven teollisuusjohtajana, joka ei uskonut kulutuselektroniikan nousuun. Suomen valtio oli myynyt Televan osake-enemmistön Nokialle 1980 luvulla. Nokian ajauduttua kriisin partaalle 1980-luvun lopussa rupesi Vuorilehto kuitenkin toteuttamaan laajaa saneerausohjelmaa, jonka seurauksena Nokia irtautui kumiteollisuudesta, televisioista ja tietokoneista.

Nokiaan Kairamo oli jättänyt jälkeensä myös johtajakriisin, joka huipentui keväällä 1990, kun yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, SYPin Mika Tiivola nosti toimitusjohtajaksi vävynsä Kalle Isokallion. Kerrotaan, että Vuorilehto ja Isokallio olivat ainaiset kinastelukumppanit. Vuorilehto nimitti vuonna 1990 Olli-Pekka Kallasvuon rahoitusjohtajaksi ja johtokunnan jäseneksi.

Nokian hallituksessa on 1980-luvun lopussa pahoja ristiriitoja: Antti Lagerroosilla ja kulutuselektroniikan johtaja Jacques Noelsilla ei ollut yhteistä näkemystä yrityksen tulevaisuudesta seurauksella, että Nokian pörssikurssi laski voimakkaasti ja televisioteollisuus taantui. Antti Lagerroosin ja pääjohtajana toimineen Vuorilehdon välille syntyi riittaa. Silloinen rahoitusjohtaja Jorma Ollila yritti rauhoitella sijoittajia, kun SYP:n Mika Tiivola ja KOP:n Jaakko Lassila kiistelevät valta-asemastaan. Vuorilehto määräsi Isokallion panemaan elektroniikkaliiketoiminnot myyntiin. Nokian hallituksessa kuitenkin ymmärrettiin, ettei Isokallio voisi jatkaa Vuorilehdon asemassa tämän jäätyä eläkkeelle. Vuorilehto ei kuitenkaan saavuttanut alaistensa ja yrityksen hallintoneuvoston luottamusta seurauksella, että johtaja, Vuorilehdon pahin kiistakumppani, Kalle Isokallio, joka oli vasta 43-vuotias, ostetiin eläkkeelle ja Nokian kaksoisjohto purettiin.[1] Sittemmin Vuorilehdon korvasi vuonna 1992 Jorma Ollila kun Vuorilehto siirtyi eläkkeelle 61-vuotiaana.

Vuorilehto on suomen suurituloisimpia eläkkeensaajia. Hänen kuukausieläkkeensä vuonna 2010 oli 28 538 euroa kuukaudesa.[2]

Lähteet

  • Häikiö, Martti. 2001. Nokia Oyj:n historia. Tekijä, Nokia Oyj ja Edita Oyj.

Viitteet

  1. Lukkari, Jukka. Tekniikka ja talous. 31.10.2008. Nokian kohtalon vuosi 1988. [1]
  2. Pietiläinen, Tuomo. Helsingin Sanomat 16.1.2012. Lisäeläkkeitä yhteisistä varoista. [2] viitattu 16.1.2012.


Edeltäjä:
Kari Kairamo
Nokian toimitusjohtaja
19841990
Seuraaja:
Kalle Isokallio
Edeltäjä:
Kari Kairamo
Nokian johtokunnan puheenjohtaja, pääjohtaja
1988-1992
Seuraaja:
Jorma Ollila