Ero sivun ”7,62×51 mm NATO” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:NATO 7.62x51.jpg|thumb|250px|7,62×51 mm patruunoita ja vertailun vuoksi AA-kokoinen paristo.]] |
[[Tiedosto:NATO 7.62x51.jpg|thumb|250px|7,62×51 mm patruunoita ja vertailun vuoksi AA-kokoinen paristo.]] |
||
'''7,62×51 mm NATO''' tai tuumamitoilla ilmaistuna .308 Win. on eräs [[kivääri|kivääreissä]] käytettävä [[patruuna]]. Sen |
'''7,62×51 mm NATO''' tai tuumamitoilla ilmaistuna .308 Win. on eräs [[kivääri|kivääreissä]] käytettävä [[patruuna]]. Sen nimellis[[kaliiperi]] on 7,62 mm ja hylsyn pituus 51 mm. Patruuna kehitettiin [[1940-luku|1940]]–[[1950-luku|1950]]-lukujen taitteessa uudeksi [[Pohjois-Atlantin liitto|NATOn]] jalkaväen standardipatruunaksi, mistä johtuu myös sen yhteydessä käytettävä lyhenne. |
||
Patruuna otettiin palveluskäyttöön Yhdysvalloissa vuonna [[1957]] [[M14]]-automaattikiväärissä ja [[M60]]-konekiväärissä. Euroopassa menestynein 7,62×51 mm patruunaa käyttävä kivääri oli [[Fabrique Nationale de Herstal]] -tehtaan [[FN FAL]]. |
Patruuna otettiin palveluskäyttöön Yhdysvalloissa vuonna [[1957]] [[M14]]-automaattikiväärissä ja [[M60]]-konekiväärissä. Euroopassa menestynein 7,62×51 mm patruunaa käyttävä kivääri oli [[Fabrique Nationale de Herstal]] -tehtaan [[FN FAL]]. |
Versio 15. kesäkuuta 2012 kello 19.49
7,62×51 mm NATO tai tuumamitoilla ilmaistuna .308 Win. on eräs kivääreissä käytettävä patruuna. Sen nimelliskaliiperi on 7,62 mm ja hylsyn pituus 51 mm. Patruuna kehitettiin 1940–1950-lukujen taitteessa uudeksi NATOn jalkaväen standardipatruunaksi, mistä johtuu myös sen yhteydessä käytettävä lyhenne.
Patruuna otettiin palveluskäyttöön Yhdysvalloissa vuonna 1957 M14-automaattikiväärissä ja M60-konekiväärissä. Euroopassa menestynein 7,62×51 mm patruunaa käyttävä kivääri oli Fabrique Nationale de Herstal -tehtaan FN FAL.
Kun Suomessa pohdittiin 1950-luvulla uuden jalkaväkiaseistuksen hankintaa, valinta tehtiin länsimaisen NATO-kaliiperin ja neuvostoliittolaisen lyhyemmän patruunan välillä. Todettiin, että ampumaetäisyydet peitteisessä suomalaisessa maastossa jäisivät väistämättä lyhyiksi, minkä seurauksena pidemmästä patruunasta ei olisi hyötyä. 7,62×51 mm:n patruunan aiheuttama rekyyli on voimakas hankaloittaen ampumista.[1] Neuvostoliittolainen AK-47-rynnäkkökivääri oli todettu testeissä äärimmäisen toimintavarmaksi ja se valittiin suomalaisen rynnäkkökivääri esikuvaksi. Tämä johti Suomen 7,62×39 mm:n patruunan käyttäjäksi.
Lähinnä 7,62×51 mm:n patruunan kielteisistä ominaisuuksista johtuen sille kehitettiin seuraajaksi 5,56×45 mm NATO -patruuna, joka on noin puolet kevyempi. Tämä vähentää huomattavasti sekä huollon että yksittäisen taistelijan rasitusta.
Lähteet
- ↑ Harri Pietarinen: Ensimmäinen banaaniase uitettiin Suomeen Ruotuväki. 4.3.2004. Viitattu 9.2.2009.