Ero sivun ”Kantoni” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p väliotsikon koko |
p kh |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kantonilla''' tarkoitetaan hallintoaluetta tai osavaltioita. Suomessa se on tunnetuin [[Sveitsi|Sveitsiä]] koskevana ilmaisuna. |
'''Kantonilla''' tarkoitetaan hallintoaluetta tai osavaltioita. Suomessa se on tunnetuin [[Sveitsi|Sveitsiä]] koskevana ilmaisuna. |
||
Jokaisella Sveitsin 26 kantonilla on oma [[perustuslaki]]nsa ja omat |
Jokaisella Sveitsin 26 kantonilla on oma [[perustuslaki]]nsa ja omat lainsäädäntö- ja toimeenpano- ja tuomioelimensä. Kaikissa kantoneissa on yksikamarinen [[parlamentti]], jonka nimi vaihtelee kantoneittain. |
||
Kaikki se, mikä ei valaliiton perustuslain mukaan kuulu valaliiton toimivallan alaisuuteen kuuluu kantonin tasolla päätettäviin asioihin. Näitä ovat esimerkiksi valtiollinen järjestäytyminen, osin [[terveydenhoito]], [[poliisi|poliisilaitos]], [[verotus]] ja [[koulu]]laitos. |
Kaikki se, mikä ei valaliiton perustuslain mukaan kuulu valaliiton toimivallan alaisuuteen, kuuluu kantonin tasolla päätettäviin asioihin. Näitä ovat esimerkiksi valtiollinen järjestäytyminen, osin [[terveydenhoito]], [[poliisi|poliisilaitos]], [[verotus]] ja [[koulu]]laitos. Liittovaltion ja kantonin kompetenssit ovat osittain ristiriidassa keskenään, mikä aiheuttaa sekaannuksia. Kantonit voivat jakaa päätösvaltaa sisäisesti eri tavoin edelleen alemmille hallinnon tasoille. |
||
Kahta kantonia ([[Glarus (kantoni)|Glarus]] ja [[Appenzell Innerrhoden]]) lukuun ottamatta asioista päätetään kansanäänestyksillä. Näissä kantoneissa asioista päätetään ulkona järjestettävissä kansalaiskokouksissa. |
Kahta kantonia ([[Glarus (kantoni)|Glarus]] ja [[Appenzell Innerrhoden]]) lukuun ottamatta asioista päätetään kansanäänestyksillä. Näissä kantoneissa asioista päätetään ulkona järjestettävissä kansalaiskokouksissa. |
Versio 26. heinäkuuta 2012 kello 20.27
Kantonilla tarkoitetaan hallintoaluetta tai osavaltioita. Suomessa se on tunnetuin Sveitsiä koskevana ilmaisuna.
Jokaisella Sveitsin 26 kantonilla on oma perustuslakinsa ja omat lainsäädäntö- ja toimeenpano- ja tuomioelimensä. Kaikissa kantoneissa on yksikamarinen parlamentti, jonka nimi vaihtelee kantoneittain.
Kaikki se, mikä ei valaliiton perustuslain mukaan kuulu valaliiton toimivallan alaisuuteen, kuuluu kantonin tasolla päätettäviin asioihin. Näitä ovat esimerkiksi valtiollinen järjestäytyminen, osin terveydenhoito, poliisilaitos, verotus ja koululaitos. Liittovaltion ja kantonin kompetenssit ovat osittain ristiriidassa keskenään, mikä aiheuttaa sekaannuksia. Kantonit voivat jakaa päätösvaltaa sisäisesti eri tavoin edelleen alemmille hallinnon tasoille.
Kahta kantonia (Glarus ja Appenzell Innerrhoden) lukuun ottamatta asioista päätetään kansanäänestyksillä. Näissä kantoneissa asioista päätetään ulkona järjestettävissä kansalaiskokouksissa.
Sveitsin kantonit
Vaakuna | Lyhenne | Kantoni | Perustamisvuosi | Pääkaupunki | Väkiluku [1] | Pinta-ala | Väestötiheys | Kuntien lukumäärä | Viralliset kielet |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
ZH | Zürich | 1351 | Zürich | 1 368 822 | 1 729 | 792 | 171 | saksa | |
BE | Bern | 1353 | Bern | 978 248 | 5 959 | 164 | 395 | saksa, ranska | |
LU | Luzern | 1332 | Luzern | 376 395 | 1 493 | 252 | 96 | saksa | |
UR | Uri | 1291 | Altdorf | 35 301 | 1 077 | 33 | 20 | saksa | |
SZ | Schwyz | 1291 | Schwyz | 146 285 | 908 | 161 | 30 | saksa | |
OW | Obwalden (Obwald) | 1291 | Sarnen | 35 492 | 491 | 72 | 7 | saksa | |
NW | Nidwalden (Nidwald) | 1291 | Stans | 40 922 | 276 | 148 | 11 | saksa | |
GL | Glarus | 1352 | Glarus | 38 568 | 685 | 56 | 25 | saksa | |
ZG | Zug | 1352 | Zug | 112 237 | 239 | 470 | 11 | saksa | |
FR | Fribourg | 1481 | Fribourg | 277 824 | 1 671 | 141 | 166 | ranska, saksa | |
SO | Solothurn | 1481 | Solothurn | 254 758 | 791 | 322 | 125 | saksa | |
BS | Basel-Stadt | 1501 (osa Baselia ennen vuotta 1833) | Basel | 189 431 | 37 | 5 120 | 3 | saksa | |
BL | Basel-Landschaft | 1501 (osa Baselia ennen vuotta 1833) | Liestal | 273 887 | 518 | 529 | 86 | saksa | |
SH | Schaffhausen | 1501 | Schaffhausen | 76 345 | 298 | 256 | 32 | saksa | |
AR | Appenzell Ausserrhoden | 1513 (osa Appenzelliä ennen vuotta 1597) | Herisau / Trogen | 52 938 | 243 | 218 | 20 | saksa | |
AI | Appenzell Innerrhoden | 1513 (osa Appenzellia ennen vuotta 1597) | Appenzell | 15 655 | 173 | 90 | 6 | saksa | |
SG | Sankt Gallen | 1803 | St. Gallen | 477 746 | 2 026 | 236 | 88 | saksa | |
GR | Graubünden | 1803 | Chur | 192 702 | 7 105 | 27 | 203 | saksa, retoromaani, italia | |
AG | Aargau | 1803 | Aarau | 608 299 | 1 404 | 433 | 229 | saksa | |
TG | Thurgau | 1803 | Frauenfeld / Weinfelden | 247 781 | 991 | 250 | 80 | saksa | |
TI | Ticino | 1803 | Bellinzona | 339 946 | 2 812 | 121 | 190 | italia | |
VD | Vaud | 1803 | Lausanne | 711 818 | 3 212 | 222 | 376 | ranska | |
VS | Valais | 1815 | Sion | 311 985 | 5 224 | 60 | 143 | ranska, saksa | |
NE | Neuchâtel | 1815 | Neuchâtel | 171 904 | 803 | 214 | 62 | ranska | |
GE | Geneve | 1815 | Geneve | 458 559 | 282 | 1 626 | 45 | ranska | |
JU | Jura | 1979 (aikaisemmin osa Bernia) | Delémont | 70 164 | 838 | 84 | 83 | ranska | |
CH | Sveitsi | Bern | 7 864 012 | 41 285 | 190 | 2 715 | saksa, ranska, italia, retoromaani |
Myös muualla
Bosnia ja Hertsegovinan federaatio, toinen Bosnia ja Hertsegovinan valtion poliittisista entiteeteistä jakautuu 10 kantoniin, joita ovat Una-Sanan, Posavinan, Tuzlan, Zenica-Dobojn, Bosnian-Podrinjen, Keski-Bosnian, Herzegovina-Neretvan, Länsi-Herzegovinan, Sarajevon ja Herzeg-Bosnian kantonit. Federaation kantonien asema on hyvin itsenäinen, niillä on omat lainsäädäntö- ja hallintoelimet.
Ranskassa ja Belgiassa kantoni on pienen hallintoalueen nimitys.
Viitteet
- ↑ Bilanz der ständigen Wohnbevölkerung (Total) nach Bezirken und Gemeinden. (Excel) 9.12.2011. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 10.12.2010. (saksaksi)