Upseeri

Yhdysvaltojen armeijan ylimpiä upseereita toisen maailmansodan ajalta.

Upseeri on armeijan tai muun sotilaallisesti organisoituneen järjestön päällystöön kuuluva johtaja. Suomen Puolustusvoimissa upseerien sotilasarvoja ovat vänrikki/aliluutnantti ja tätä ylemmät sotilasarvot aina kenraaliin/amiraaliin asti. Upseerit voidaan lisäksi jakaa nuorempiin upseereihin vänrikistä kapteeniin asti, esiupseereihin majurista everstiin asti sekä kenraaleihin. Näiden luokkien lisäksi on olemassa historiallinen yliluutnantin ja kapteenin sisältävä yliupseerin käsite. Joskus nuorempia upseereita kutsutaan myös komppaniaupseereiksi.

Suomessa on tällä hetkellä neljänlaisia upseereita.

Ensinnäkin Maanpuolustuskorkeakoulussa, Kadettikoulussa (perustutkinto-osasto)upseerin korkeakoulututkinnon, sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon suorittaneet ns. aktiivi- tai kadettiupseerit.

Toiseksi erikoisupseerit, jotka ovat saaneet reserviupseerin koulutuksen ja suorittaneet siviilissä korkeakoulututkinnon ja saavat puolustusvoimissa tarvittavaa täydennyskoulutusta.

Kolmanneksi [Opistoupseerit]] (entiset toimiupseerit), jotka ovat suorittaneet opistotason tutkinnon Päällystöopistossa tai Maanpuolustusopistossa.

Neljänneksi reserviupseerit, jotka ovat saaneet varusmiespalveluksen aikana reserviupseerin koulutuksen.

Itsenäisyyden alkuaikoina oli paljon eritaustaisia upseeriryhmiä: Vanhan Suomen väen upseerit, Venäjän armeijan upseerit, kadettiupseerit, reservin upseerit, jääkäriupseerit ja muut Saksassa tai muissa länsimaissa koulutuksensa saaneet upseerit.

Asema

Upseerin tehtävä on johtaa hallinnon asettamien tehtävien toteuttamista. Upseerilla on toimivalta päättää mm. sotilaallisten voimakeinojen käytöstä tehtävien suorittamiseksi.

Upseerit koulutetaan johtajiksi, päälliköiksi ja komentajaksi, joihin harjaannutaan eri normaali- ja poikkeusolojen esimiestehtävissä.

Sotilasorganisaatiossa upseerit käyttävät ylintä käskyvaltaa ja heidän käskyjään toteuttavat aliupseerit ja miehistö.

Upseerit ovat aina aliupseerien esimiehiä ja aliupseerit miehistön esimiehiä.

Kaikissa maissa upseerikunnan yhtenäinen koulutus ja yhteinen arvoperusta antavat upseereille voimakkaan yhteishengen ja keskinäisen toveruuden.

Koulutus

Tavallisesti upseerit opiskelevat sotatiedettä korkeakouluissa tai sotilasakatemioissa. Pitkästä koulutuksesta johtuen upseereilta edellytetään sitoumusta palvella armeijassa. Erikoisupseerit ovat saaneet koulutuksensa pääosin siviilissä ja työskentelevät koulutustaan vastaavissa tehtävissä.

Suomen puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen upseerien koulutuksesta vastaa Maanpuolustuskorkeakoulu, jossa voi suorittaa perustutkintoina sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot sekä jatkotutkintoina yleisesikuntaupseerin ja tohtorin tutkinnot. Sotatieteiden kandidaattitutkinnon suoritus kestää noin kolme vuotta ja se antaa kelpoisuuden nuoremman upseerin määräaikaiseen virkaan. Tämän jälkeen seuraa työelämäjakso nuoremman upseerin virassa luutnantin sotilasarvossa, joka kestää noin neljä vuotta. Työelämäjakson jälkeen seuraa sotatieteiden maisterin opinnot. Sotatieteiden maisterit ylennetään yliluutnanteiksi.

Vuosina 2001–2006 oli mahdollista suorittaa Maanpuolustuskorkeakoulussa myös ensimmäisen vuoden opinnot, joiden suorittaminen antoi kelpoisuuden reserviupseerin määräaikaiseen virkaan. Kyseinen koulutus eriytettiin muusta upseerikoulutuksesta omaksi kokonaisuudekseen, joka eroaa rakenteeltaan ensimmäisen vuoden opinnoista kadettikurssilla. Opinnot suorittaneet palvelevat joukko-osastoissa vänrikkeinä.

Aiemmin upseerin tutkinto suoritettiin kolmessa vuodessa. Upseerin tutkinnon jälkeen seuraavan tason tehtäviin antoi valmiudet kapteenikurssi ja edelleen esiupseerin tehtäviin esiupseerikurssi ja yleisesikuntaupseerin tehtäviin Sotakorkeakoulussa suoritettava yleisesikuntaupseerin tutkinto.

Nykyään upseeri komennetaan noin kymmenen vuoden palveluksen jälkeen esiupseerikurssille Maanpuolustuskorkeakouluun. Kurssin jälkeen voi pyrkiä yleisesikuntaupseerin tutkintoon. Tämä on edellytyksenä everstiluutnanttia korkeampiin sotilasarvoihin etenemiseen. Korkeimpiin tehtäviin suunnitellut upseerit suorittavat ylemmän päällystön kurssin ja ylimmän johdon kurssin, jotka valmistavat sotilaslääni- ja valtakunnallisen tason komentajatehtäviin. Yleisesikuntaupseerin tutkintoon ja ylemmän johdon kursseille valitaan myös erikoisupseereita tehtävänsä perusteella. Maanpuolustuskorkeakoulussa voi suorittaa sotatieteiden tohtorin tutkinnon.

Puolustusvoimat kouluttaa varusmiehistä noin 10 % reserviupseereiksi. He vastaavat sodan aikana nuoremman upseerin tehtävistä perusyksiköissä sekä esikunnissa. Näiden upseerien koulutus tapahtuu Reserviupseerikoulussa sekä erillisillä reserviupseerikursseilla. Täydennyskoulutus tapahtuu kertausharjoituksissa. Tietojaan ja taitojaan voi syventää myös Maanpuolustuskoulutus ry:n ja Reserviupseeriliiton järjestämillä kursseilla. Vanhemmat reserviupseerit voidaan ylentää everstiluutnantin arvoon poikkeusolojen tehtävän ja osaamisen perusteella.

Upseerien arvot Suomen puolustusvoimissa

Maavoimien ja ilmavoimien sotilasarvot:

• Kenraali
• Kenraaliluutnantti
• Kenraalimajuri
• Prikaatikenraali
• Eversti
• Everstiluutnantti
• Majuri
• Kapteeni
• Yliluutnantti
• Luutnantti
• Vänrikki

Merivoimien sotilasarvot:

• Amiraali
• Vara-amiraali
• Kontra-amiraali
• Lippueamiraali
• Kommodori
• Komentaja
• Komentajakapteeni
• Kapteeniluutnantti
• Yliluutnantti
• Luutnantti
• Aliluutnantti

Aiheesta muualla

• Upseerikoulutus MPKK:ssa
• Upseerin ammatinkuvaus (Ammattinetti)