Ero sivun ”Mikrokontrolleri” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 23: Rivi 23:
* [[AVR|Atmel AVR]]
* [[AVR|Atmel AVR]]
* [[ARM]] − suosittu myös [[matkapuhelin]]laitteissa<ref name="armmobile">http://www.arm.com/markets/mobile_solutions/armpp/835.html</ref>
* [[ARM]] − suosittu myös [[matkapuhelin]]laitteissa<ref name="armmobile">http://www.arm.com/markets/mobile_solutions/armpp/835.html</ref>
* [[Freescale]] (ex. [[Motorola]] Semiconductor) [[Motorola 68300|68300]]-sarja
* [[Freescale Semiconductor]] (ex. [[Motorola]] Semiconductor) [[Motorola 68300|68300]]-sarja
** 8-bittiset
** 8-bittiset
** 16-bittiset
** 16-bittiset

Versio 24. tammikuuta 2017 kello 07.57

Mikro-ohjain

Mikro-ohjain eli mikrokontrolleri (MCU) on mikropiiri eli IC-piiri, jossa on mikroprosessori ja joitain muisti- ja liityntälohkoja. Mikro-ohjaimia käytetään sulautetuissa järjestelmissä, eli melkeinpä kaikissa taskulamppua monimutkaisemmissa elektroniikkalaitteissa. Esimerkiksi television, pesukoneen, mikroaaltouunin ja digitaalisen lämpömittarin ohjaustoiminnot ovat usein mikro-ohjaimella toteutettuja.

Mikro-ohjaimessa on yleensä suorittimen lisäksi jotain seuraavista:

  • ohjelmamuistia
  • datamuistia
  • I/O-nastoja.

Lisäksi joissakin malleissa voi olla:

  • A/D-muunnin
  • keskeytysohjain
  • ajastinpiiri
  • reaaliaikakello
  • väylälogiikkaa (RS232, I²C, ...)
  • vahtikoira-piiri (engl. watchdog timer), joka pitää huolen siitä, että ohjelma jumiutuessaan käynnistetään uudelleen.

Kyseessä on siis pieni tietokone, joka ei välttämättä tarvitse muuta kuin virtalähteen toimiakseen. Mikro-ohjaimen sisältävän laitteen piirilevy on helpompi, edullisempi ja nopeampi valmistaa kuin samat toiminnot logiikkapiirien avulla toteuttavan laitteen piirilevy. Mikro-ohjainta käyttämällä voidaan siis laskea laitteen hintaa, ja lisäksi tulee mahdolliseksi tehdä muutoksia laitteen toimintaan jälkikäteen muuttamalla pelkästään mikro-ohjaimeen ladattavaa ohjelmaa. Tämä on suuri etu elektroniikkateollisuudelle, mutta myös elektroniikan harrastajalle. Erilaiset mikro-ohjaimet ovatkin keränneet ympärilleen suuren joukon harrastajarakentelijoita.

Eri valmistajien mikro-ohjaimia

  • TI MSP430 − erityisesti pienen tehonkulutuksen sovelluksiin suunniteltu 16-bittinen mikro-ohjainperhe.
  • Microchip PIC − harrastelijoiden suosima mikro-ohjainperhe, johon löytyy runsaasti materiaalia Internetistä.
  • Atmel AVR
  • ARM − suosittu myös matkapuhelinlaitteissa[1]
  • Freescale Semiconductor (ex. Motorola Semiconductor) 68300-sarja
    • 8-bittiset
    • 16-bittiset
    • 32-bittiset
      • PowerQuicc - PowerPC-ytimiin perustuvat tietoliikenneorientoituneet mikrokontrollerit
  • Intel 8051 - Intel ei enää jatka sen tuotantoa. Tämä arkkitehtuuri on saatavilla monilta muilta valmistajilta, esimerkiksi Infineonilta, Hitachilta ja Atmelilta, myös integroituna muihin piireihin.

Valmiita kehitysvälinepaketteja

Mikro-ohjainsovellusten kehitykseen sopivia, valmiita kehitysvälinepaketteja on saatavilla useita, kuten Picaxe, joka soveltuu muun muassa opetuskäyttöön johtuen mahdollisuudesta ohjelmointiin tietokoneella sarjakaapelin välityksellä.[2]

Viitteet

Aiheesta muualla

Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.