Ero sivun ”7,62×51 mm NATO” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ruotuväki-linkki oli hapantunut, vaihdoin arkistolinkkiin. Käyttäjä:Japsu tässä liian laiskana kirjautumaan sisään
Valtlai (keskustelu | muokkaukset)
p kh.
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:NATO 7.62x51.jpg|thumb|250px|7,62×51 mm patruunoita ja vertailun vuoksi AA-kokoinen paristo.]]
[[Tiedosto:NATO 7.62x51.jpg|thumb|250px|7,62×51 mm patruunoita ja vertailun vuoksi AA-kokoinen paristo.]]
'''7,62×51 mm NATO''' on Winchesterin sotilaskäyttöön kehittämä [[kivääri|kiväärin]] [[patruuna]]. Sen [[kaliiperi|nimelliskaliiperi]] on 7,62 mm ja hylsyn pituus 51 mm. Patruuna kehitettiin [[1940-luku|1940]]–[[1950-luku|1950]]-lukujen taitteessa uudeksi [[Pohjois-Atlantin liitto|NATOn]] jalkaväen standardipatruunaksi, mistä johtuu myös sen yhteydessä käytettävä lyhenne.
'''7,62×51 mm NATO''' on Winchesterin sotilaskäyttöön kehittämä [[kivääri|kiväärin]] [[patruuna]]. Sen [[kaliiperi|nimelliskaliiperi]] on 7,62 mm ja hylsyn pituus 51 mm. Patruuna kehitettiin [[1940-luku|1940]]–[[1950-luku|1950]]-lukujen taitteessa uudeksi [[Nato]]n jalkaväen standardipatruunaksi, mistä johtuu myös sen yhteydessä käytettävä lyhenne.


Patruuna otettiin palveluskäyttöön Yhdysvalloissa vuonna [[1957]] [[M14]]-automaattikiväärissä ja [[M60]]-konekiväärissä. Euroopassa menestynein 7,62×51 mm patruunaa käyttävä kivääri oli [[Fabrique Nationale de Herstal]] -tehtaan [[FN FAL]].
Patruuna otettiin palveluskäyttöön Yhdysvalloissa vuonna [[1957]] [[M14]]-automaattikiväärissä ja [[M60]]-konekiväärissä. Euroopassa menestynein 7,62×51 mm patruunaa käyttävä kivääri oli [[Fabrique Nationale de Herstal]] -tehtaan [[FN FAL]].


Kun Suomessa pohdittiin 1950-luvulla uuden jalkaväkiaseistuksen hankintaa, valinta tehtiin länsimaisen NATO-kaliiperin ja neuvostoliittolaisen lyhyemmän patruunan välillä. Todettiin, että ampumaetäisyydet peitteisessä suomalaisessa maastossa jäisivät väistämättä lyhyiksi, minkä seurauksena pidemmästä patruunasta ei olisi hyötyä. 7,62×51 mm:n patruunan aiheuttama rekyyli on voimakas hankaloittaen ampumista sarjatulella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20100601013042/http://www.mil.fi/ruotuvaki/index.dsp?action=read_page&pid=22&aid=269| Nimeke = Ensimmäinen banaaniase uitettiin Suomeen | Tekijä = Harri Pietarinen| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Ruotuväki| Ajankohta = 4.3.2004| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 9.2.2009| Kieli = }}</ref> Neuvostoliittolainen [[AK-47]]-rynnäkkökivääri oli todettu testeissä äärimmäisen toimintavarmaksi ja se valittiin suomalaisen rynnäkkökiväärin esikuvaksi. Tämä johti Suomen [[7,62×39 mm]]:n patruunan käyttäjäksi.
Kun Suomessa pohdittiin 1950-luvulla uuden jalkaväkiaseistuksen hankintaa, valinta tehtiin länsimaisen Nato-kaliiperin ja neuvostoliittolaisen lyhyemmän patruunan välillä. Todettiin, että ampumaetäisyydet peitteisessä suomalaisessa maastossa jäisivät väistämättä lyhyiksi, minkä seurauksena pidemmästä patruunasta ei olisi hyötyä. 7,62×51 mm:n patruunan aiheuttama rekyyli on voimakas hankaloittaen ampumista sarjatulella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20100601013042/http://www.mil.fi/ruotuvaki/index.dsp?action=read_page&pid=22&aid=269| Nimeke = Ensimmäinen banaaniase uitettiin Suomeen | Tekijä = Harri Pietarinen| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Ruotuväki| Ajankohta = 4.3.2004| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 9.2.2009| Kieli = }}</ref> Neuvostoliittolainen [[AK-47]]-rynnäkkökivääri oli todettu testeissä äärimmäisen toimintavarmaksi ja se valittiin suomalaisen rynnäkkökiväärin esikuvaksi. Tämä johti Suomen [[7,62×39 mm]]:n patruunan käyttäjäksi.


Lähinnä 7,62×51 mm:n patruunan kielteisistä ominaisuuksista johtuen sille kehitettiin seuraajaksi [[5,56×45 mm NATO]] -patruuna, joka on noin puolet kevyempi. Tämä vähentää huomattavasti sekä huollon että yksittäisen taistelijan rasitusta.
Lähinnä 7,62×51 mm:n patruunan kielteisistä ominaisuuksista johtuen sille kehitettiin seuraajaksi [[5,56×45 mm NATO]] -patruuna, joka on noin puolet kevyempi. Tämä vähentää huomattavasti sekä huollon että yksittäisen taistelijan rasitusta.


7,62×51 mm NATO on lähes identtinen kuin kaupallinen '''.308 Winchester''' (.308win) patruuna joka kehitettiin Winchesterin toimesta samoihin aikoihin, mutta eroaa rakenteellisesti hieman mm. panoksen kaulan pituuden, seinämien paksuuden sekä käytettyjen paineiden puolesta <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.303british.com/id36.html|nimeke=7.62x51mm NATO or 308 Winchester? What's the Difference?|julkaisu=www.303british.com|viitattu=2021-02-18}}</ref>. NATO -panos on kaulaltaan pidempi sekä sen seinämät ovat paksummat. Eroja selittää mm. se, että 7,62×51 mm NATO suunniteltiin toimimaan samalla niin pulttilukkoisissa kivääreissä kuin täysin automaattisissa konekivääreissä, huomattavan vaativissa olosuhteissa.
7,62×51 mm NATO on lähes identtinen kuin kaupallinen '''.308 Winchester''' (.308win) patruuna joka kehitettiin Winchesterin toimesta samoihin aikoihin, mutta eroaa rakenteellisesti hieman mm. panoksen kaulan pituuden, seinämien paksuuden sekä käytettyjen paineiden puolesta <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.303british.com/id36.html|nimeke=7.62x51mm NATO or 308 Winchester? What's the Difference?|julkaisu=www.303british.com|viitattu=2021-02-18}}</ref>. NATO-panos on kaulaltaan pidempi sekä sen seinämät ovat paksummat. Eroja selittää mm. se, että 7,62×51 mm NATO suunniteltiin toimimaan samalla niin pulttilukkoisissa kivääreissä kuin täysin automaattisissa konekivääreissä, huomattavan vaativissa olosuhteissa.


Yleistyksenä voidaan sanoa että lähes kaikissa .308win kaliiberin aseissa voidaan käyttää 7,62×51 mm NATO panoksia, mutta toisinpäin käytettynä panos saattaa aiheuttaa vaaratilanteen koskan .308win patruunoissa käytetään hieman suurempia maksimipaineita (n. 8000PSI <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ammoland.com/2020/10/7-62-nato-vs-308-winchester-ammo-whats-the-difference/|nimeke=7.62 NATO vs .308 Winchester Ammo, What’s The Difference?|tekijä=Tom McHale|julkaisu=AmmoLand.com|ajankohta=2020-10-12|viitattu=2021-02-18|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>) eikä panos välttämättä sovi panospesään täydellisesti joka voi johtaa, harvinaisessa tapauksessa, ohuempiseinäisen panoksen halkeamiseen..
Yleistyksenä voidaan sanoa että lähes kaikissa .308win kaliiberin aseissa voidaan käyttää 7,62×51 mm NATO panoksia, mutta toisinpäin käytettynä panos saattaa aiheuttaa vaaratilanteen koskan .308win patruunoissa käytetään hieman suurempia maksimipaineita (n. 8000PSI <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ammoland.com/2020/10/7-62-nato-vs-308-winchester-ammo-whats-the-difference/|nimeke=7.62 NATO vs .308 Winchester Ammo, What’s The Difference?|tekijä=Tom McHale|julkaisu=AmmoLand.com|ajankohta=2020-10-12|viitattu=2021-02-18|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>) eikä panos välttämättä sovi panospesään täydellisesti joka voi johtaa, harvinaisessa tapauksessa, ohuempiseinäisen panoksen halkeamiseen..

Versio 10. huhtikuuta 2022 kello 15.42

7,62×51 mm patruunoita ja vertailun vuoksi AA-kokoinen paristo.

7,62×51 mm NATO on Winchesterin sotilaskäyttöön kehittämä kiväärin patruuna. Sen nimelliskaliiperi on 7,62 mm ja hylsyn pituus 51 mm. Patruuna kehitettiin 19401950-lukujen taitteessa uudeksi Naton jalkaväen standardipatruunaksi, mistä johtuu myös sen yhteydessä käytettävä lyhenne.

Patruuna otettiin palveluskäyttöön Yhdysvalloissa vuonna 1957 M14-automaattikiväärissä ja M60-konekiväärissä. Euroopassa menestynein 7,62×51 mm patruunaa käyttävä kivääri oli Fabrique Nationale de Herstal -tehtaan FN FAL.

Kun Suomessa pohdittiin 1950-luvulla uuden jalkaväkiaseistuksen hankintaa, valinta tehtiin länsimaisen Nato-kaliiperin ja neuvostoliittolaisen lyhyemmän patruunan välillä. Todettiin, että ampumaetäisyydet peitteisessä suomalaisessa maastossa jäisivät väistämättä lyhyiksi, minkä seurauksena pidemmästä patruunasta ei olisi hyötyä. 7,62×51 mm:n patruunan aiheuttama rekyyli on voimakas hankaloittaen ampumista sarjatulella.[1] Neuvostoliittolainen AK-47-rynnäkkökivääri oli todettu testeissä äärimmäisen toimintavarmaksi ja se valittiin suomalaisen rynnäkkökiväärin esikuvaksi. Tämä johti Suomen 7,62×39 mm:n patruunan käyttäjäksi.

Lähinnä 7,62×51 mm:n patruunan kielteisistä ominaisuuksista johtuen sille kehitettiin seuraajaksi 5,56×45 mm NATO -patruuna, joka on noin puolet kevyempi. Tämä vähentää huomattavasti sekä huollon että yksittäisen taistelijan rasitusta.

7,62×51 mm NATO on lähes identtinen kuin kaupallinen .308 Winchester (.308win) patruuna joka kehitettiin Winchesterin toimesta samoihin aikoihin, mutta eroaa rakenteellisesti hieman mm. panoksen kaulan pituuden, seinämien paksuuden sekä käytettyjen paineiden puolesta [2]. NATO-panos on kaulaltaan pidempi sekä sen seinämät ovat paksummat. Eroja selittää mm. se, että 7,62×51 mm NATO suunniteltiin toimimaan samalla niin pulttilukkoisissa kivääreissä kuin täysin automaattisissa konekivääreissä, huomattavan vaativissa olosuhteissa.

Yleistyksenä voidaan sanoa että lähes kaikissa .308win kaliiberin aseissa voidaan käyttää 7,62×51 mm NATO panoksia, mutta toisinpäin käytettynä panos saattaa aiheuttaa vaaratilanteen koskan .308win patruunoissa käytetään hieman suurempia maksimipaineita (n. 8000PSI [3]) eikä panos välttämättä sovi panospesään täydellisesti joka voi johtaa, harvinaisessa tapauksessa, ohuempiseinäisen panoksen halkeamiseen..

Lähteet

  1. Harri Pietarinen: Ensimmäinen banaaniase uitettiin Suomeen Ruotuväki. 4.3.2004. Viitattu 9.2.2009.
  2. 7.62x51mm NATO or 308 Winchester? What's the Difference? www.303british.com. Viitattu 18.2.2021.
  3. Tom McHale: 7.62 NATO vs .308 Winchester Ammo, What’s The Difference? AmmoLand.com. 12.10.2020. Viitattu 18.2.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Tämä aseisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.