Ero sivun ”Hyvinkään maalaiskunta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
Hyvinkään mlk:n suurin maatila oli [[Kytäjän kartano]], jonka tilukset kattoivat koko kunnan länsiosan ja joka oli Pohjoismaiden laajin yksityinen maatila. Muita huomattavia maatiloja olivat Ahdenkallion kartano, Helletorppa ja Sykäri sekä Kytäjän kartanosta erotetut Karlbergin, Palkkisillan ja Suopellon ulkotilat. |
Hyvinkään mlk:n suurin maatila oli [[Kytäjän kartano]], jonka tilukset kattoivat koko kunnan länsiosan ja joka oli Pohjoismaiden laajin yksityinen maatila. Muita huomattavia maatiloja olivat Ahdenkallion kartano, Helletorppa ja Sykäri sekä Kytäjän kartanosta erotetut Karlbergin, Palkkisillan ja Suopellon ulkotilat. |
||
Krissin tilalla Hyvinkäänkylässä aloitti vuonna [[1930]] toimintansa [[agrologi|agrologeja]] kouluttanut, [[Hannes Gebhard]]in aloitteesta perustettu ''Pienviljelysneuvojaopisto'', joka toimi sittemmin nimillä ''Hyvinkään maatalousopisto'' (1967−1992) ja ''Uudenmaan maaseutuopisto'' (1993−2005). Opiston perinteisiin kuuluivat 1990- |
Krissin tilalla Hyvinkäänkylässä aloitti vuonna [[1930]] toimintansa [[agrologi|agrologeja]] kouluttanut, [[Hannes Gebhard]]in aloitteesta perustettu ''Pienviljelysneuvojaopisto'', joka toimi sittemmin nimillä ''Hyvinkään maatalousopisto'' (1967−1992) ja ''Uudenmaan maaseutuopisto'' (1993−2005). Opiston perinteisiin kuuluivat 1990-luvun lopulle saakka oppilaiden vuosittain järjestämät Pilliniemen [[juhannus]]juhlat. Agrologien koulutus opistossa päättyi 2000-luvun taitteessa. Oppilaitos kuuluu nykyisin Hyria-yhtymään. |
||
== Henkikirjakylät == |
== Henkikirjakylät == |
||
Versio 23. helmikuuta 2011 kello 19.10
| Hyvinkään maalaiskunta Hyvinge landskommun |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Hyvinkää |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Lääni | Uudenmaan lääni |
| Maakunta | Uusimaa |
| Kuntanumero | 107 |
| Perustettu [1] | 1916 |
| – emäpitäjä |
Nurmijärvi Hausjärvi |
| Liitetty | 1969 |
| – liitoskunnat |
Hyvinkää Hyvinkään maalaiskunta |
| – syntynyt kunta | Hyvinkää |
| Pinta-ala |
km² [1] (1963) |
| – maa | 289,9 km² |
| Väkiluku |
6 902 [1] (1963) |
| – väestötiheys | 23,81 as./km² |
Hyvinkään maalaiskunta (ruots. Hyvinge landskommun) oli Uudellamaalla sijainnut Suomen kunta. Se yhdistyi 1. tammikuuta 1969 Hyvinkään kaupungin kanssa.
Hyvinkään mlk:n naapurikunnat olivat Hyvinkään kaupunki sekä Hausjärvi, Loppi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Riihimäki, Tuusula ja Vihti. Suurimmat asutuskeskittymät olivat Hyvinkäänkylä, Ridasjärvi, Palopuro ja Kaukas.
Hyvinkään mlk:n vaakunan suunnitteli Olof Eriksson ja se vahvistettiin vuonna 1953. [2]
Hyvinkään mlk:n suurin maatila oli Kytäjän kartano, jonka tilukset kattoivat koko kunnan länsiosan ja joka oli Pohjoismaiden laajin yksityinen maatila. Muita huomattavia maatiloja olivat Ahdenkallion kartano, Helletorppa ja Sykäri sekä Kytäjän kartanosta erotetut Karlbergin, Palkkisillan ja Suopellon ulkotilat.
Krissin tilalla Hyvinkäänkylässä aloitti vuonna 1930 toimintansa agrologeja kouluttanut, Hannes Gebhardin aloitteesta perustettu Pienviljelysneuvojaopisto, joka toimi sittemmin nimillä Hyvinkään maatalousopisto (1967−1992) ja Uudenmaan maaseutuopisto (1993−2005). Opiston perinteisiin kuuluivat 1990-luvun lopulle saakka oppilaiden vuosittain järjestämät Pilliniemen juhannusjuhlat. Agrologien koulutus opistossa päättyi 2000-luvun taitteessa. Oppilaitos kuuluu nykyisin Hyria-yhtymään.
Henkikirjakylät
Erkylä, Hyvinkäänkylä, Kytäjärvi, Nukari, Pengarkoski, Ridasjärvi, Selänoja
Katso myös
Viitteet
- ↑ a b c Tilastotietoja Suomen kunnista toti.eu.com. Viitattu 27. tammikuuta 2008.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 137. Otava 1967, Helsinki.