Kantoni

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 10. joulukuuta 2011 kello 10.30 käyttäjän Huhdanjo (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kantonilla tarkoitetaan hallintoaluetta tai osavaltioita. Suomessa se on tunnetuin Sveitsiä koskevana ilmaisuna.

Jokaisella Sveitsin 26 kantonilla on oma perustuslakinsa ja omat lakiasäätävät ja -toimeenpanevat sekä tuomioelimensä. Kaikissa kantoneissa on yksikamarinen parlamentti, jonka nimi vaihtelee kantoneittain.

Kaikki se, mikä ei valaliiton perustuslain mukaan kuulu valaliiton toimivallan alaisuuteen kuuluu kantonin tasolla päätettäviin asioihin. Näitä ovat esimerkiksi valtiollinen järjestäytyminen, osin terveydenhoito, poliisilaitos, verotus ja koululaitos. Osin liittovaltion ja kantonin kompetenssit ovat ristiriidassa keskenään, mikä aiheuttaa sekaannuksia. Edelleen kantonit voivat jakaa sisäisesti päätösvaltaa alemmille hallinnon tasoille eri tavoin.

Kahta kantonia (Glarus ja Appenzell Innerrhoden) lukuun ottamatta asioista päätetään kansanäänestyksillä. Näissä kantoneissa asioista päätetään ulkona järjestettävissä kansalaiskokouksissa.

Sveitsin kantonit

Vaakuna Lyhenne Kantoni Perustamisvuosi Pääkaupunki Väkiluku [1] Pinta-ala Väestötiheys Kuntien lukumäärä Viralliset kielet
ZH Zürich 1351 Zürich 1 368 822 1 729 792 171 saksa
BE Bern 1353 Bern 978 248 5 959 164 395 saksa, ranska
LU Luzern 1332 Luzern 376 395 1 493 252 96 saksa
UR Uri 1291 Altdorf 35 301 1 077 33 20 saksa
SZ Schwyz 1291 Schwyz 146 285 908 161 30 saksa
Flag of Obwalden OW Obwalden (Obwald) 1291 Sarnen 35 492 491 72 7 saksa
NW Nidwalden (Nidwald) 1291 Stans 40 922 276 148 11 saksa
GL Glarus 1352 Glarus 38 568 685 56 25 saksa
ZG Zug 1352 Zug 112 237 239 470 11 saksa
FR Fribourg 1481 Fribourg 277 824 1 671 141 166 ranska, saksa
SO Solothurn 1481 Solothurn 254 758 791 322 125 saksa
BS Basel-Stadt 1501 (osa Baselia ennen vuotta 1833) Basel 189 431 37 5 120 3 saksa
BL Basel-Landschaft 1501 (osa Baselia ennen vuotta 1833) Liestal 273 887 518 529 86 saksa
SH Schaffhausen 1501 Schaffhausen 76 345 298 256 32 saksa
AR Appenzell Ausserrhoden 1513 (osa Appenzelliä ennen vuotta 1597) Herisau / Trogen 52 938 243 218 20 saksa
AI Appenzell Innerrhoden 1513 (osa Appenzellia ennen vuotta 1597) Appenzell 15 655 173 90 6 saksa
SG Sankt Gallen 1803 St. Gallen 477 746 2 026 236 88 saksa
GR Graubünden 1803 Chur 192 702 7 105 27 203 saksa, retoromaani, italia
AG Aargau 1803 Aarau 608 299 1 404 433 229 saksa
TG Thurgau 1803 Frauenfeld / Weinfelden 247 781 991 250 80 saksa
TI Ticino 1803 Bellinzona 339 946 2 812 121 190 italia
VD Vaud 1803 Lausanne 711 818 3 212 222 376 ranska
VS Valais 1815 Sion 311 985 5 224 60 143 ranska, saksa
NE Neuchâtel 1815 Neuchâtel 171 904 803 214 62 ranska
GE Geneve 1815 Geneve 458 559 282 1 626 45 ranska
JU Jura 1979 (aikaisemmin osa Bernia) Delémont 70 164 838 84 83 ranska
CH Sveitsi   Bern 7 864 012 41 285 190 2 715 saksa, ranska, italia, retoromaani

Myös muualla

Bosnia ja Hertsegovinan federaatio, toinen Bosnia ja Hertsegovinan valtion poliittisista entiteeteistä jakautuu 10 kantoniin, joita ovat Una-Sanan, Posavinan, Tuzlan, Zenica-Dobojn, Bosnian-Podrinjen, Keski-Bosnian, Herzegovina-Neretvan, Länsi-Herzegovinan, Sarajevon ja Herzeg-Bosnian kantonit. Federaation kantonien asema on hyvin itsenäinen, niillä on omat lainsäädäntö- ja hallintoelimet.

Ranskassa ja Belgiassa kantoni on pienen hallintoalueen nimitys.

Viitteet

  1. Bilanz der ständigen Wohnbevölkerung (Total) nach Bezirken und Gemeinden. (Excel) 9.12.2011. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 10.12.2010. (saksaksi)
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.