Vega
Malline:Tämä sivu on mukana Viikon kilpailussa 2013-34
| Vega | |
|---|---|
 |
|
| Nimen alkuperä | Arabian kielen sana waqi, putoava |
| Bayerin designaatio | Alfa Lyrae, Alpha Lyrae, α Lyrae, α Lyr, Alp Lyr, Alf Lyr |
| Flamsteedin designaatio | 3 Lyrae |
| HD-designaatio | HD 172167[1] |
| Muut designaatiot | GJ 721, HR 7001, BD +38°3238, PLX 4293.00, LTT 15486, SAO 67174, HIP 91262, HIC 91262.[1] |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Näennäinen kirkkaus |
V 0,03 vaiht 0,02–0,07 33,6 minuutin jaksossa mv |
| Absoluuttinen kirkkaus | 0,58 Mv |
| Valovoima | 51–55 Lo Aurinkoa aurinkoa |
| Spektriluokka | A0 V[2] |
| Väri-indeksi | B-V 0,00 U-B -0,01 |
| Lämpötila |
9 600–9 700 |
| Massa | 2,157 ± 0,017[3] M☉ |
| Säde | >3,1 R☉ |
| Muuttujatyyppi | Mahdollisesti Delta Scuti[4] |
| Pyörimisnopeus | 12.5 tuntia |
| Metallipitoisuus | 0,0090 ± 0,0006[3] |
| Ikä | 455 ± 13[3] |
| Elinkelpoinen vyöhyke | 7,1 AU |
| Astrometriset ominaisuudet | |
| Tähdistö | Lyyra |
| Rektaskensio (J2000) | 18h 36m 56,33635s[1] |
| Deklinaatio (J2000) | +38° 47' 01,2802"[1] |
| Etäisyys | 7,76 pc[2] |
| Parallaksi | 128,930 millikaarisekuntia mas |
| Säteisnopeus | -13,5 km/s |
| Ominaisliike |
RA: 201,02 mas/v dekl.: 287,46 mas/v mas/v |
|
Näkyy leveysasteiden 90° N
ja 52° S välillä. |
|
Vega (Wega, α Lyr, Alfa Lyrae) on Lyyran tähdistön päätähti. Tämä kirkas sinertävänvalkea tähti on melko lähellä meitä, 25,3 valovuoden päässä. Vega on 3. kirkkain meille Suomeen näkyvä tähti, vain Arcturus ja Sirius ovat kirkkaampia. Vega on niin sanotun Kesäkolmion kärkitähti. Kesäkolmioon kuuluvat myös Joutsenen Deneb ja Kotkan Altair. Vega on myös viidenneksi kirkkain tähti. Suomessa Vega on sirkumpolaarinen eli se on aina horisontin yläpuolella. Vegaan on viitattu mm. elokuvassa Ensimmäinen yhteys.
Kuvaus
Spektriluokaltaan Vega on luokkaa A0V ja sijoittuu HR-diagrammissa pääsarjaan. Vegan elinikä on vain 10% Auringon eliniästä eli noin miljardi vuotta. Vega on Aurinkoa lyhytikäisempi, koska se on aurinkoa massiivisempi. Aurinkoa massiivisempien tähtien keskustassa lämpötila ja tiheys nousevat suuremmaksi ja ne polttavat vetypolttoainetta fuusioissa Aurinkoa huomattavasti nopeammin, hyvin kiivaasti.lähde? Vega on mahdollisesti Delta Scuti -tyypin muuttuva tähti.[4]
Noin 12 000 vuoden kuluttua Vegasta tulee uusi pohjantähti, kun Maan prekessio eli akselin kiertyminen ajan mukana liikuttaa pohjoisnapaa taivaalla[5]. Vega määriteltiin alussa luokan 0,00 tähdeksi, mutta korjatun magnitudimäärityksen mukaan tähden kirkkaus on 0,03. Vega oli ensimmäinen valokuvattu tähti vuonna 1853, myös ensimmäinen valokuvattu spektri vuonna 1872 otettiin Vegasta. Vega oli ensimmäisiä tähtiä joiden parallaksi mitattiin. Struve mittasi sen 1837 ja julkaisi 1840. Parallaksista saadaan laskettua tähden etäisyys.
Sinertävänvalkean Vegan väriä kuvaava luku väri-indeksi B-V on 0,00 ja tähteä käytetään väri-indeksimittareiden säätämiseen. Vega säteilee näkyvän valon alueella 350–850 nanometrin alueella 2 000–4 000 janskyä, mikä korkeintaan kaksinkertainen poikkeama eri valon aaltoalueilla on tähdelle tasainen. Eniten valoa tulee spektrin keskimmäisessä, vihreässä alueessa, vähiten punaisessa ja violetissa.
Pölykiekko
1983 infrapuna-alueella taivasta kuvannut IRAS-satelliitti havaitsi Vegalta ylimääräistä infrapunasäteilyä. Säteilyn arveltiin olevan peräisin tähteä kiertävästä pölykiekosta.[2]
Vuonna 2005 julkaistun, Spitzerin keräämään aineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan Vegan pölykiekon säde on 24 μm aaltopituudella mitattuna 330 AU, 70 μm mitattuna 543 AU ja 160 μm mitattuna 815 AU.[2]
Vegan renkaan hiukkasten elinikä on laskujen mukaan vain alle 1000 vuotta.[2]
Planeettakuntaspekulaatiot
Erään arvion mukaan Vegalla olisi kahden Jupiterin massainen planeetta 50–60 AU:n päässä keskustähdestä. Uudempi arvio viittaa alle 30 Jupiterin massaiseen planeettaan 30 AU:n päässä Vegasta. Kolmas arvio tuottaa 90–100 AU:n päähän alle Jupiterin massaisen ja 50–60 AU:n päähän hyvin suuren planeetan. Erään mallin mukaan Neptunusta ja Jupiteria muistuttavat planeetat olisivat vuorovaikuttaneet ja siirtyneet radoillaan. Alkujaan 5 AU:n päässä oleva Jupiteria muistuttanut planeetta olisi painovoimallaan siirtänyt 40 AU:n päässä olevaa Neptunuksen massaista planeettaa 56 miljoonassa vuodessa 80 AU:n päähän keskuskappaleestaan. Siirtyminen olisi johtunut planeetan vuorovaikutuksesta kaasu- ja pölykiekon kanssa sekä planeettojen keskinäisestä vuorovaikutuksesta.
Joitain sekalaisia tietoja Vegasta
- Tähden kirkkaus vaihtelee välillä -0,02–0,07 jaksolla 33,6 minuuttia.
- Pyörimisnopeus 12,5 päivää, joka on 93% siitä nopeudesta, jolla keskipakoisvoima alkaisi singota kaasua ulos
Lähteet
- Karttunen, Hannu et all.: Tähtitieteen perusteet. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry, 2010. ISBN 978-952-5329-82-7.
Viitteet
- ↑ a b c d NAME VEGA -- Variable Star of delta Sct type SIMBAD. 23.8.2013. Viitattu 23.8.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d e K. Y. L. Su, et al.: The Vega Debris Disk: A Surprise from Spitzer. The Astrophysical Journal, 2005, 628. vsk, s. 487-500. doi:10.1086/430819. arXiv:astro-ph/0504086. Viitattu 23.8.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c Jinmi Yoon, Deane M. Peterson, Robert L. Kurucz ja Robert J. Zagarello: A New View of Vega's Composition, Mass, and Age. The Astrophysical Journal, 2010, 708. vsk, nro 71. doi:10.1088/0004-637X/708/1/71. (englanniksi)
- ↑ a b Fernie, J. D.: On the variability of VEGA. Astronomical Society of the Pacific, Publications, 06/1981, 93. vsk, s. 333-337. Bibcode 1981PASP...93..333F. doi:10.1086/130834. (englanniksi)
- ↑ Karttunen et al, s. 46
Aiheesta muualla
Malline:Link FA Malline:Link GA Malline:Link FA Malline:Link GA Malline:Link GA Malline:Link GA