Srebrenica

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 9. joulukuuta 2008 kello 19.07 käyttäjän Fghjk (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Kaupunkiartikkeli tämä pitäis olla eikä sotartikkeli.
Etninen puhdistus
Taisteluita
Srebrenican sijainti Bosnia ja Hertsegovinassa.

Srebrenica (serbikirjoituksella Сребреница) on kaupunki Bosnia ja Hertsegovinan itäosassa. Se on pieni vuoristokaupunki, jossa on suolakaivos sekä muuta kaivostoimintaa ja kylpylä. Nimi tarkoittaa hopeakaivosta. Vuonna 1991 Srebrenicassa oli 5754 asukasta, joista 64% ilmoitti olevansa Bosnian muslimeita, 29% serbejä, 5,3% "jugoslaaveja", 1% muita ja 0,7% kroaatteja.

Bosnian sodassa Srebrenican muslimit olivat serbien saartamina, ja 7. heinäkuuta 1995 serbit iskivät kaupunkiin Ratko Mladićin johdolla tappaen noin 8000lähde? muslimia, enimmäkseen miehiä ja poikia.

Serbien hyökkäys Srebrenicaan

Serbit piirittivät Srebrenican heti Bosnian sodan alussa kesällä 1992. Kaupungin puolustus oli kuitenkin sangen vahva pistäen hanttiin piirittäville serbeille ja jopa laajentaen hallitsemaansa aluetta. Keväällä 1993 serbien vastahyökkäys kuitenkin käänsi voimasuhteet lopullisesti serbeille edulliseksi. Kaupungista tuli YK:n julistama suoja-alue huhtikuussa 1993. Tällöin serbit etenivät kahden kilometrin päähän kaupungin reunasta ja olivat valloittamaisillaan kaupungin. Muslimit antautuivat ja luovuttivat aseensa, mutta YK esti serbien marssimisen kaupunkiin. Ihmisiä tallautui Srebrenicassa kuoliaiksi, kun he yrittivät huhtikuun 15. päivän tienoilla 1993 hypätä poistuviin YK:n ajoneuvoihin. Srebrenican suojaksi olisi useiden arvioiden mukaan tarvittu 30 000 sotilasta, joita YK:n pääsihteeri jäsenmailta pyysikin YK:n käyttöön, mutta määrällisesti rauhanturvaajia Srebrenicaan saatiin vain muutama tuhat.[1] Kaupungissa oli tuohon aikaan piiritettynä noin 40 000 ihmistä. Srebrenican juomavesi- ja elintarviketilanne oli vuonna 1993 huonompi kuin missään muussa saarretussa Bosnia ja Hertsegovinan kaupungissa. Sinne saapui pakolaisia kesällä 1993, kun serbit valtasivat Cerskan.

Bosnian muslimit tekivät sotilaallisia iskuja (tosin nämä olivat serbisiviilien kohdistuvaa teurastusta) YK:n julistamalta suoja-alueelta öisin lähistön kyliin, surmaten 50-60 serbiä. Näitä vastaavia kylä murhia serbian vastaan on tehty useasti. Näin hollantilaiset ovat varoittaneet muslimeja lähtevänsä kotiin, ellei muslimit lopeta etnisten murhien jatkamista. Hollantilaiset lähtivät pois kun tilalle tuli serbijoukkoja jotka janosivat kostoa. [2] Serbit puolestaan eivät yleensä päästäneet avustuskuljetuksia läpi ja tulittivat kaupunkia kranaatinheittimin. Kaupungissa ei ollut riittävästi ruokaa ja muita tarvikkeita. Liikkumiskielto rajoitti ihmisten toimia. Hollantilaista rauhanturvapataljoonaa arvosteltiin tehtäväänsä sopimattomaksi. Se olikin henkilöstöpulan vaivaama ja lähes kokonaan vailla raskasta aseistusta. Nykypäivänä hollantilaiset yrittävät korjata viheitään painostamalla Serbiaa Ratko Mladicia pidättämistä.

Kun bosniakit yrittivät vapauttaa Sarajevon 15. kesäkuuta 1995,(HUOM! sarajevoa ei koskaan vallattu vaan piiritetty serbijoukkoineen), serbit aloittivat kostoksi hyökkäyksen 8. heinäkuuta saarrettua Srebrenican kaupunkia vastaan tehtyään ensin parin päivän tulivalmistelun. Hyökkäyksen alkaessa kuoli heti yksi rauhanturvaaja tosin Srebrenican muslimien surmaamana. Tämä kiristi YK:n rauhanturvaajien ja suoja-alueella olevien muslimitaistelijoiden välejä. Serbien hyökkäystä on arveltu kostoksi muslimien tekemästä iskusta useampaan Srebrenican läheiseen serbikylään, jossa kuoli ainakin yli 50-60 henkeä. Srebrenica saatettiin luovuttaa tarkoituksella serbeille vaihtokauppana rauhasta.

Srebrenican verilöylyn sotilasoperaatiot heinäkuussa 1995 (iso kartta)

Kun serbit valtasivat kaupungin, vangiksi otetut taisteluikäiset miehet teloitettiin ja erotettiin. Muslimeja kuljetettiin busseilla yhtenäiselle muslimialueelle, ja osa alkoi kävellä kohti Tuzlaa. Osa muslimimiehistä livahti Zepaan, jonka serbit myös pian valtasivat. Erään arvion mukaan serbit teloittivat 3000 ihmistä ja 4000 kuoli pakomatkalla metsissä. Joukkohaudoista on löytynyt ainakin 2000 muslimia.

Syksyllä 2005 Bosnian serbihallituksen asettama komissio totesi, että noin 25 000 Bosnian serbiä osallistui verilöylyyn suoraan tai epäsuorasti. Suoraan osallisia oli noin 19 500,(ottaen huomioon että nämä luvut eivät ole todettua) joihin lukeutuu muun muassa Bosnian serbiarmeijan sotilaita sekä puolustus- ja sisäministeriön henkilökuntaa. Bosnialla luvut yltyvät samaan ellei jopa ylikin.

Katso myös

  • Skorpionit, Srebrenican joukkomurhaan osaa ottanut puolisotilaallinen järjestö.

Lähteet

Yleiset lähteet

  • Pekka Visuri: Kosovon sota. Gaudeamus, 2000. ISBN 951-662-801-X.
  • Marita Vihervuori: Tervetuloa helvettiin: välähdyksiä Jugoslavian perintösodasta
  • Roy Gutman: Kansanmurhan todistaja
  • Yrjö Lautela ja Jyrki Palo: Jugoslavia - kansakunta, jota ei ollut

Lähdeviitteet

  1. ↑ Pekka Visuri.: Kosovon sota. Gaudeamus, 2000. ISBN 951-662-801-X. sivut 43-44
  2. ↑ Pekka Visuri.: Kosovon sota. Gaudeamus, 2000. ISBN 951-662-801-X. sivu 44

Aiheesta muualla

Bosnia ja Hertsegovina
Bosnia ja Hertsegovinan kaupungit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Srebrenica&oldid=5941200”