syöttäjä
Suomi
Substantiivi
syöttäjä (10)
- henkilö, joka syöttää
Ääntäminen
- IPA: /ˈsyø̯t̪ːæjæ/
- tavutus: syöt‧tä‧jä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | syöttäjä | syöttäjät |
| genetiivi | syöttäjän | syöttäjien (syöttäjäin) |
| partitiivi | syöttäjää | syöttäjiä |
| akkusatiivi | syöttäjä; syöttäjän |
syöttäjät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | syöttäjässä | syöttäjissä |
| elatiivi | syöttäjästä | syöttäjistä |
| illatiivi | syöttäjään | syöttäjiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | syöttäjällä | syöttäjillä |
| ablatiivi | syöttäjältä | syöttäjiltä |
| allatiivi | syöttäjälle | syöttäjille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | syöttäjänä | syöttäjinä |
| translatiivi | syöttäjäksi | syöttäjiksi |
| abessiivi | syöttäjättä | syöttäjittä |
| instruktiivi | - | syöttäjin |
| komitatiivi | - | syöttäjine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | syöttäjä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
Liittyvät sanat
Aiheesta muualla
- syöttäjä Kielitoimiston sanakirjassa