Siirry sisältöön

tuumia

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

tuumia (61) (taivutus[luo])

  1. miettiä, ajatella
    Mitä tuumit suunnitelmasta?

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈt̪uːmiɑˣ/
  • tavutus: tuu‧mi‧a

Etymologia

[muokkaa]

slaavilainen laina[1]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • tuumia Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

[muokkaa]

tuumia

  1. (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta tuuma

Viitteet

[muokkaa]
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 366. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.