Jump to content

User:Jukpelto/sandbox/Alustaosuuskunta

From Wikipedia, the free encyclopedia

Alustaosuuskunta

Alustaosuuskunta on osuuskunta, joka käyttää digitaalista protokollaa, verkkosivua tai mobiilisovellusta hyödykkeiden ja palvelujen myymiseksi. Osuuskuntamuotoisena yrityksenä alustaosuuskunta on demokraattinen yritys, jonka omistajia ovat osuuskunnan jäsenet. Alustaosuuskunta on vaihtoehto sijoittajavetoiselle yritykselle, jonka omistus, rahoitus ja sisäinen päätöksenteko nojaavat yksityiseen pääomaan ja ulkopuolisten intresseihin.

Alustaosuuskunnassa omistajat ovat samoja tahoja, jotka myös hyödyntävät osuuskunnan tuottamaa sähköistä alustapalvelua. Alustalla voidaan esimerkiksi välittää työkeikkoja, myydä tai vaihtaa hyödykkeitä, tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja tai rakentaa sosiaalista verkostoa. Yksityisyrityksen sijaan alustaosuuskunta on yhteisyritys.

Alustaosuuskuntien kehittäjät ovat osa alustaosuuskuntaliikettä, joka on syntynyt kritiikkinä yksityisyritysten hallitsemalle jakamistaloudelle. Kritiikin mukaan “yksityinen jakamistalous” on johtanut jakamistalouden tilanteeseen, jossa yksityisyritykset omivat taloudellisen hyödyn ylläpitämiltään sähköisiltä alustoilta, joilla ihmiset jakavat tietoa ja vaihtavat palveluita suoraan toistensa kanssa. Alustaosuuskuntaliikkeen tavoitteena on sähköisten alustojen yhteisomistus sekä omistajien välinen tasa-arvoinen ja demokraattinen päätöksenteko alustoilla syntyvän taloudellisen arvon ja sosiaalisen pääoman jakamisesta ja käyttämisestä. Alustaosuuskuntaliike kritisoi myös laajemmin digitalisaatioon ja internet-perustaiseen talouteen sisältyviä epätasa-arvoisia rakenteita ja valtasuhteita.

Alustaosuuskuntaliike poikkeaa perinteisestä osuuskuntaliikkeestä siinä, että se kehittää uusia liiketoimintamahdollisuuksia sähköisillä alustoilla sekä korostaa yhteisresurssien (commons) tuotantoa sekä toiminnan lähtökohtana että sen tavoitteena.

Alustaosuukuntaliike perustuu tietoverkon ja älyteknologioiden avaamille mahdollisuuksille rakentaa ihmisten välisiä suoria yhteistyö- ja vaihtosuhteita ilman välikäsiä ja välittäjiä. Alustaosuuskuntaliike on nähtävä laajemmin osana commonsien, eli yhteisresurssien, yhteisvaurauden ja erilaisten muiden “yhteisten” puolustamiseen ja ajamiseen sitoutuneita liikkeitä. Alustaosuuskuntaliike tavoittelee vapaaseen ja yhdenvertaiseen osallistumiseen sekä hajautettuihin vertaisverkkoihin perustuvaa demokraattista taloutta. Kaupallisten motiivien sijaan tällainen talous perustuisi vertaistuotannolle.

Typologia

[edit]

Alustaosuuskuntien kuvaamiseksi ei ole vakiintunutta tyypittelyä, mutta yksi mahdollisuus on käyttää tyypittelyyn samaa toimialakohtaista jaottelua kuin muuhunkin liiketoimintaan. Alustaosuuskuntia voidaan jaotella näin esimerkiksi liikennöinnin, työvoiman välityksen, journalismin, musiikkialan, luovien alojen, elokuva-alan, kodinhoidon, valokuvauksen, tietotyön ja markkinoinnin aloille. Alustaosuuskuntia voi syntyä periaatteessa mille alalle tahansa.[1]

Alustaosuuskuntakeskustelun yksi keskeisistä nimistä, Trebor Scholz, on tyypitellyt alustaosuuskuntia niiden toimintatavan suhteen. Scholzin mukaan alustaosuuskunnat voidaan jakaa kuuteen tyyppiin, jotka ovat 1. työn, tavaroiden ja palvelusten markkinapaikat, 2. kaupunki- tai kuntaomisteiset palveluntuottajat, 3. ammattiyhdistysten hallinnoimat työllistävät yritykset, 4. keikkatalouden työntekijöiden itsehallinnolliset yhteisyritykset, 5. tietokoneprotokollan varaan perustetut vertaistuotannon verkostot sekä 6. itsenäisten tuottajien yhteenliittymät (itsensä työllistäjät ja yrittäjät).[2]

Esimerkkejä

[edit]

Monet alustaosuuskunnat toimivat samoilla aloilla ja toimintamalleilla kuin yleisemmin tunnetut vastaavat sovellukset ja verkkopalvelut. Esimerkiksi Uberia vastaavia taksisovelluksia, joilla käyttäjät voivat tilata matkoja ja paikantaa lähimmän kuljettajan, on useita.[3] [4]Laaja lista erilaisia alustaosuuskunntia löytyy Platform Cooperativism -sivustolta.

Stocksy United on alustaosuuskunta Victoriasta, Brittiläisestä Kolumbiasta. Stocksy on “tarkasti valikoitu kokoelma rojaltivapaita valokuvia ja video-otoksia, jotka ovat kauniita, erottuvia ja helposti käytettävissä. Stoksyn kotisivut kertovat sen toiminta-ajatuksen seuraavasti: “Me uskomme luovaan yhteistyöhön, reiluun voitonjakoon ja yhteisomistukseen, jossa jokaisen ääni tulee kuulluksi”.

Muotoilun on sanottu tekevän kunniaa kaikkien alustaosuuskuntien toiminta-ajatukselle. Vuonna 2015 Stocksyn liikevaihto oli 7,9 miljoonaa dollaria. Se tuplasi liikevaihtonsa edellisvuodesta ja maksoi 200 000 dollaria ylijäämän palautusta jäsenilleen.

Fairmondo (http://fairmondo.de/) on online-markkinapaikka eettisille tuotteille ja palveluille. Se on lähtöisin Saksasta, mutta aivan viime aikoina se on laajentanut myös Isoon-Britanniaan. Jäseneksi liittyminen Fairmondoon on avointa kaikille, vähimmäisosuuden hinta on rajattu kohtuulliseksi ja jäsenistö hallinnoi alustaa ääni per jäsen -periaatteella. Kyse on osuuskunnallisesta vaihtoehdosta Amazonille ja Ebaylle.

Up & Go on digitaalinen markkinapaikka kotipalveluja tuottaville ammattilaisille. Palvelun käyttäjät voivat sopia kotipalveluista, kuten siivouksesta, koiran ulkoiluttamisesta, käsitöistä ja vastaavista työntekijäomisteisten ja reiluja ehtoja noudattavien yritysten kanssa. Alusta pyrkii rakentamaan kriittistä jäsenmassaa, joka tarvitaan elinvoimaisen osuuskuntarakenteen luomiseksi. Up & Go on useiden yhteisöllisten organisaatioiden, teknologian kehittäjien, hyväntekijärahoittajien ja työosuuskuntien yhteenliittymä. Sen taustalla ovat Center for Family Life in Sunset Park yhdessä Colab Cooperativen, Robin Hood -säätiön, New York City Worker Cooperativesin ja Barklays Bankin kanssa.

Loconomics on työntekijäomisteinen yhdysvaltalainen mobiilisti toimiva verkkomarkkinapaikka. Palvelussa käyttäjät voivat etsiä keikkatyövoimaa pieniin arjen askareisiin, kuten lasten- ja lemmikkien hoitoon. Palvelu ei peri välityspalkkiota, vaan kuukausittaista jäsenmaksua, jota vastaan jäsen saa oikeuden äänestää ehdokkaita osuuskunnan hallintoon tai voi asettua ehdolle itse. Liittyminen on avointa kaikille.

Green Taxi Cooperative on suurin taksiyritys Denverin alueella. Sen perustaja on ammattiliitto Communications Workers of America Local 7777. Osuuskunnan jäsenyys maksaa 2000 dollaria. Tämä on vain murto-osan siitä, minkä tavanomaiset alan yritykset veloittavat kuljettajiltaan. Green Taxi Cooperativen liiketoiminta perustuu mobiilisovellukselle, jolla kuljettajat ottavat vastaan kyytejä, ja se kilpaileekin suoraan Uberin ja Lyftin kaltaisten työvoiman hintaa polkemaan pyrkivien yritysten kanssa. Silti marraskuussa 2016 Green Taxi Cooperativen raportoitiin hallitsevan jopa 37% markkinaosuutta Denverin taksikyydeistä.

Midata on osuuskunnallisesti omistettu Zurichilainen alustaosuuskunta, jonka tarkoituksena on toimia jäsentensä terveystietojen jakopaikkana. Avoimelle koodille perustuva ohjelmisto antaa jäsenilleen mahdollisuuden jakaa terveystietojaan lääkäreiden, ystävien ja tutkijoiden kanssa. Midata tekee data-analyyseja ja visualisaatioita ja se sisältää terveysdatan tulkintaan tarvittavia työkaluja. Jäsenet voivat antaa suostumuksensa datan käyttöön lääketieteellisessä tutkimuksessa ja kliinisissä kokeissa.

Alustaosuuskuntaliike

[edit]

Alustaosuuskuntaliike on käsitteellinen kehys ja yhteiskunnallinen liike, jonka tarkoituksena on kehittää alustaosuuskuntia kaikkialle maailmaan. Se edustaa vastakkaista näkemystä sellaiselle tekno-optimismille, jossa teknologia nähdään itsessään ratkaisuksi sosiaalisiin ongelmiin. Liike puhuu ennemminkin arvositoumusten puolesta, kuten globaalien commonsien rakentamisesta, ammattiliittojen tukemisesta sekä sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden edistämisestä, edellytyksenä tasa-arvoista ja reilua yhteisötaloutta edistävien teknologioiden kehittämiselle. Alustaosuuskuntaliike tukee osuuskunnallisesti omistettuja yrityksiä sekä sellaisia valtavirran yrityksiä, jotka tuovat reiluja työehtoja digitaalisen työn maailmaan.

Alustaosuuskunnat ovat osuuskuntia, jotka ovat työntekijöidensä, asiakkaidensa, käyttäjiensä tai muiden avaintahojen demokraattisesti hallinnoimia. Alustaosuuskuntaliikkeeseen voidaan laskea myös muita yrityksiä ja yhteiskunnallisia aloitteita, jotka tukevat alustaosuuskuntien kehitystä. On esitetty, että laajimmillaan kuka tahansa henkilö tai mikä tahansa liiketoiminnan muoto, joka edistää alustaosuuskuntien menestymistä, voidaan laskea osaksi alustaosuuskuntaliikettä, sillä alustaosuuskuntien kehitys “vaatii toisenlaista ekosysteemiä … joka sisältää rahoituksen, lain, hallintokäytäntöjen ja kulttuurin tarvittavat muodot ... tukemaan demokraattisten online-yritysten kehitystä”.

Käsitteen historia

[edit]

Käsitteen “alustaosuuskuntaliike” esitteli New Yorkin New Schoolin professori Trebor Scholz vuonna 2014 artikkelissaan “Alustaosuuskuntaliike vs. jakamistalous”. Artikkelissa Scholz kritisoi valtavirran jakamistalouden alustoja ja peräänkuulutti demokraattisesti hallittuja vaihtoehtoja, joiden tarkoituksena on “antaa työntekijöille mahdollisuus vaihtaa työtään ilman välikäsien valtaa asiaan”.

Scholzin avauksen jälkeen toimittaja Nathan Schneider julkaisi artikkelin “Omistaminen on uusi jakaminen”, joka esitteli useita esimerkkejä alustoista, joissa käytetään osuuskuntaa digitaaliseen kaupankäyntiin sekä hajautettuihin verkkoperustaisiin rahoitusmalleihin, joiden tarkoituksena on luoda vaihtoehto teknologia-alalle tyypilliselle riskipääomaan perustuvalle rahoitusmallille.

Tärkeitä edelläkävijöitä alustaosuuskuntakeskustelussa ovat olleet myös Janelle Orsin, juristi Kestävän talouden lakiasiainkeskuksesta, sekä Kristy Millandin, Amazonin Mechanical Turk -palvelun organisaattori. Orsi peräänkuulutti jo ennen alustaosuuskuntakäsitteen syntyä jakamistalouden teknologiayrityksiltä omistuksen ja voittojen jakamista palvelujen käyttäjien kanssa. Milland puolestaan avasi keskustelun työntekijäomisteisista vaihtoehdoista konferenssissa Digital Labor: Sweatshops, Picket Lines, Barricades vuonna 2014.

Alustaosuuskuntakeskustelun yhdeksi lähtökohdaksi voidaan mainita myös vuonna 2012 julkaistu italialaisen osuuskuntajärjestö Legacoopin manifestin Cooperative Commons, joka peräänkuulutti osuuskuntaliikkeen kokemuksen hyödyntämistä uusien online-alustojen perustamisessa.

Läpimurtoteksti keskustelussa oli vuonna 2015 Scholzin julkaisema Platform Cooperativism: Challenging the Corporate Sharing Economy, joka käännettiin viidelle kielelle ja joka nosti alustaosuuskuntakäsitteen kansainväliseen tietoisuuteen. Vuonna 2016 Scholz julkaisi tekstin Uberworked and Underpaid: How Workers Are Disrupting the Digital Economy, joka kehitteli käsitettä edelleen. TÄHÄN RLF:N JULKAISU Scholz ja Schneider ovat julkaisseet myös kirjan Ours to Hack and to Own: The Rise of Platform Cooperativism, a New Vision for the Future of Work and a Fairer Internet.

Alustaosuuskuntaliikkeen kritiikki jakamistaloutta kohtaan koskee sitä, että jakamistaloudessa työntekijöistä tehdään itsensä työllistäjiä, joilta puuttuvat työsuhteeseen kuuluva sosiaaliturva ja etuudet sekä mahdollisuus liittyä ammattiliittoon ja käydä siten kollektiivista palkkaneuvottelua. Jakamistalouden digitaaliset alustat sisältävät myös työntekijöiden suoriutumista mittaavia algoritmeja, joiden käyttöön ja perusteisiin työntekijöillä itsellään ei ole valtaa.

References

[edit]
  1. ^ Scholz, Trebor. "The Prospects of Platform Cooperativism". Slideshare. Retrieved 25 Jan 2018.
  2. ^ Scholz, Trebor (2016). Platform Cooperativism. Challenging the Corporate Sharing Economy. Rosa Luxemburg Stiftung, New York Office. pp. 14–21.
  3. ^ "Profile of People's Ride: a co-operative, driver-owned alternative to Uber". Boing Boing. Retrieved 25 Jan 2018.
  4. ^ Schneider, Nathan (Sep 7, 2016). "Denver Taxi Drivers Are Turning Uber's Disruption on Its Head". The Nation. Retrieved Jan 25, 2018.
[edit]