kerrostalo

Suomi

Kerrostaloja

Substantiivi

kerrostalo (1)

1. tavallisesti kaksi- tai useampikerroksinen rakennus, joka ei ole pientalo; joskus myös yksikerroksinen rakennus, jonka huoneistoihin kulku on järjestetty omien sisäänkäyntien sijasta keskitetysti porraskäytävästä

Ääntäminen

• IPA: /ˈkerːosˌt̪ɑlo/
• tavutus: ker‧ros‧ta‧lo

Huomautukset

• Suomessa kerrostalo ei käsitteenä ole juridisesti määritelty, vaan sanan merkitys on muovautunut yleisen kielenkäytön perusteella.

Etymologia

yhdyssana sanoista kerros ja talo

Käännökset

1. tavallisesti kaksi- tai useampikerroksinen rakennus, joka ei ole pientalo

englanti: high-rise, block of flats, apartment building espanja: bloque de viviendas m. ruotsi: flervåningshus, höghus

saksa: Etagenhaus, Apartmenthaus, Appartementhaus, Hochhaus turkki: apartman venäjä: многоквартирный дом

Liittyvät sanat

• tornitalo
• pilvenpiirtäjä

Osakäsitteet

• huoneisto, asunto

Vastakohdat

• pientalo

Yhdyssanat

• kerrostaloasunto
• kerrostalokaksio
• kerrostalokolmio
• kerrostaloyksiö
• pienkerrostalo

Aiheesta muualla

• kerrostalo Kielitoimiston sanakirjassa