kiusata

Suomi

Verbi

kiusata (73) (taivutus[luo])

1. olla ilkeä toiselle, esim. nimitellä tai satuttaa fyysisesti

   Pekka, ei saa kiusata Maijaa!

2. vaivata mieltä, saada epäröimään

   Asia kiusasi häntä pitkän aikaa.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkiu̯sɑt̪ɑˣ/
• tavutus: kiu‧sa‧ta

Etymologia

germaaninen laina, vrt. gootin 𐌺𐌹𐌿𐍃𐌰𐌽

Käännökset

1. olla ilkeä toiselle, esim. nimitellä tai satuttaa fyysisesti

englanti: bully, distress, harass ido: dezolar, jenar, tormentar japani: いじめる, (lempeästi) からかう ranska: martyriser, harceler

ruotsi: anfäkta, besvära, reta saksa: schinden turkki: eziyet etmek

Liittyvät sanat

kiusa, kiusaaminen, kiusattu, kiusaus, syrjiä

Johdokset

• substantiivit: kiusaaja
• verbit: kiusoitella

Yhdyssanat

• koulukiusattu, työpaikkakiusattu

Aiheesta muualla

• kiusata Kielitoimiston sanakirjassa
• kiusata Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkelit 487, 694 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa