lupaa
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]lupaa
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta lupa
Verbi
[muokkaa]lupaa
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä luvata
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä luvata
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä luvata
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä luvata