siepata

Suomi

Verbi

siepata (73-B) (taivutus[luo])

1. ottaa henkilö haltuunsa vastoin hänen tahtoaan, kaapata

   Tyttö siepattiin päiväkodin pihasta.

2. ottaa nopeasti käteensä, napata
3. (puhekieltä) ~ (part.) harmittaa

   Se jätkä kyllä sieppaa mua.

Ääntäminen

• IPA: /ˈsie̯pɑt̪ɑˣ/
• tavutus: sie‧pa‧ta

Käännökset

1. ottaa henkilö haltuunsa vastoin hänen tahtoaan

englanti: to steal, kidnap ranska: voler, (puhekieltä) piquer

turkki: kaçırmak

2. ottaa nopeasti käteensä

englanti: to snatch

3. harmittaa

ranska: énerver, (puhekieltä) gonfler

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: sieppaaja, sieppaus, sieppari

Aiheesta muualla

• siepata Kielitoimiston sanakirjassa
• siepata Tieteen termipankissa