tapella

Suomi

Verbi

tapella (67-B) (taivutus[luo])

1. käyttää väkivaltaa toisiaan vastaan (tyypillisesti ilman aseita)

   Jarno ja Kari tappelevat pihalla!

2. riidellä

   Hänen kanssaan saa aina tapella kaikista pikkuasioista.

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ɑpelːɑˣ/
• tavutus: ta‧pel‧la

Etymologia

frekventatiivijohdos verbistä tappaa, joka on alun perin merkinnyt mm. ’lyödä’

Käännökset

1. käyttää väkivaltaa toisiaan vastaan

englanti: fight espanja: pelear, luchar hollanti: vechten

liivi: taplõ ranska: se bagarrer, se battre ruotsi: strida, kämpa

2. riidellä

Ks. riidellä

Liittyvät sanat

• taistella
• lyödä, potkaista

Johdokset

• substantiivit: tappelu, tappelus

Aiheesta muualla

• tapella Kielitoimiston sanakirjassa