vakituinen

Suomi

Adjektiivi

vakituinen

1. koko ajan voimassa oleva, pysyvä

   vakituinen työpaikka

   vakituinen työsuhde

   vakituinen asunto

2. (asevoimista) joka koostuu palkatuista sotilaista ja on koko ajan valmiudessa

   vakituinen armeija

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑkiˌt̪ui̯nen/
• tavutus: va‧ki‧tui‧nen

Käännökset

1. koko ajan voimassa oleva, pysyvä

englanti: standing ranska: permanent

ruotsi: stadigvarande, ordinarie, ständig venäjä: постоянный

Liittyvät sanat

• vakinainen

Vastakohdat

• väliaikainen, määräaikainen, tilapäinen

Johdokset

• adverbit: vakituisesti

Aiheesta muualla

• vakituinen Kielitoimiston sanakirjassa