(Original PDF) Sensation and Perception 10th Edition by E. Bruce Goldstein

(Original PDF) Sensation and
Perception 10th Edition by E. Bruce

Goldstein
Visit to download the full and correct content document:
https://ebooksecure.com/download/original-pdf-sensation-and-perception-10th-edition
-by-e-bruce-goldstein/
Inhalt
ChAPTer 1 ChAPTer 2
Introduction to Perception 3 The Beginning of the Perceptual

Process 21
Why Read This Book? 4

The Perceptual Process 5
Starting at the Beginning 21
But What About “Sensation”? 5
Distal and Proximal Stimuli (Steps 1 and 2) 6
Light, the Eye, and the Visual Receptors 22
Receptor Processes (Step 3) 7 Light: The Stimulus for Vision 22

Neural Processing (Step 4) 7 The Eye 22
Behavioral Responses (Steps 5–7) 8 deMonSTrATion | Becoming Aware of the Blind Spot 24
Knowledge 9 deMonSTrATion | Filling In the Blind Spot 25
deMonSTrATion | Perceiving a Picture 9 Focusing Light Onto the Receptors 25
Studying the Perceptual Process 10 deMonSTrATion | Becoming Aware of What Is in Focus 26
The Two “Stimulus” Relationships (A and B) 11 Receptors and Perception 27
The Physiology–Perception Relationship (C) 12 Transforming Light Energy Into Electrical Energy 27
Cognitive Influences on Perception 12 Adapting to the Dark 28
TeST YoUrSeLF 1.1 13 MeThod | Measuring the Dark Adaptation Curve 28
Measuring Perception 13 Spectral Sensitivity 31
Gustav Fechner Introduces Methods to Measure MeThod | Measuring a Spectral Sensitivity Curve 31
Thresholds 13 TeST YoUrSeLF 2.1 33
MeThod | Method of Limits 14 Electrical Signals in Neurons 33
Five Questions About the Perceptual World 15 Recording Electrical Signals in Neurons 34
MeThod | Magnitude Estimation 15 MeThod | The Setup for Recording From a Single Neuron 34
Something to Consider: Why Is the Difference Between Basic Properties of Action Potentials 34
Physical and Perceptual Important? 17 Chemical Basis of Action Potentials 36
TeST YoUrSeLF 1.2 18 Transmitting Information Across a Gap 37
Think AboUT iT 19 Neural Convergence and Perception 39
keY TerMS 19 Convergence Causes the Rods to Be More Sensitive Than
the Cones 39
Lack of Convergence Causes the Cones to Have Better Acuity
Than the Rods 41
deMonSTrATion | Foveal Versus Peripheral Acuity 41
Something to Consider: Early Events Are Powerful 42
Developmental Dimension: Infant Visual Acuity 43
vi
Copyright 2017 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. Due to electronic rights, some third party content may be suppressed from the eBook and/or eChapter(s).
Editorial review has deemed that any suppressed content does not materially affect the overall learning experience. Cengage Learning reserves the right to remove additional content at any time if subsequent rights restrictions require it.
MeThod | Preferential Looking 44
ChAPTer 4
TeST YoUrSeLF 2.2 45
Think AboUT iT 46
keY TerMS 47
Cortical Organization 73
ChAPTer 3
Neural Processing 49
Spatial Organization in the Visual Cortex 74

The Neural Map on the Striate Cortex (Area V1) 74
MeThod | Brain Imaging 75
deMonSTrATion | Cortical Magnification of Your Finger 76
The Cortex Is Organized in Columns 76
Inhibitory Processes in the Retina 50
How Do Orientation-Sensitive Neurons Respond to a
Lateral Inhibition in the Limulus 50 Scene? 78
Using Lateral Inhibition to Explain Perception 51 TeST YoUrSeLF 4.1 79
Problems with the Lateral Inhibition Explanations of the
Chevreul Illusion and the Hermann Grid 54
Pathways for What, Where, and How 79

Streams for Information About What and Where 79
MeThod | Brain Ablation 79
Processing From Retina to Visual Cortex
Streams for Information About What and How 81
and Beyond 55
MeThod | Double Dissociations in Neuropsychology 81
Responding of Single Fibers in the Optic Nerve 56
Hubel and Wiesel’s Rationale for Studying Receptive Modularity 83
Fields 58 Face Neurons in the Monkey’s IT Cortex 83
MeThod | Presenting Stimuli to Determine Receptive

The Fusiform Face Area in Humans 83
Fields 58 Areas for Places and Bodies in Humans 84
Receptive Fields of Neurons in the Visual Cortex 60 Distributed Representation 84
Do Feature Detectors Play a Role in Two Experiments That Demonstrate Distributed

Perception? 62 Representation 84
Distributed Representation of Multidimensional
Selective Adaptation 62
Stimuli 86
MeThod | Psychophysical Measurement of the Effect
of Selective Adaptation to Orientation 62 Where Perception Meets Memory 86
Selective Rearing 63 Something to Consider: The Mind–Body Problem 88

Higher-Level Neurons 65 Developmental Dimension: Experience and Neural
Responding 89
Sensory Coding 65
Experiences Can Shape Neural Firing 89
Something to Consider: “Flexible” Receptive Fields 68 The Expertise Hypothesis 89
TeST YoUrSeLF 3.2 69 TeST YoUrSeLF 4.2 90
Think AboUT iT 70 Think AboUT iT 90
keY TerMS 70 keY TerMS 91
Contents vii
ChAPTer 5 What Directs Our Attention? 127
Visual Salience 127
Perceiving Objects and Scenes 93 deMonSTrATion | Attentional Capture 127
Cognitive Factors 128
What Are the Benefits of Attention? 130
Attention Speeds Responding 130
MeThod | Precueing 130
Attention Can Influence Appearance 132
Attention Can Influence Physiological Responding 133
deMonSTrATion | Perceptual Puzzles in a Scene 93
Attention and Experiencing a Coherent World 136
Why Is It So Difficult to Design a Perceiving Why Is Binding Necessary? 136
Machine? 96 Feature Integration Theory 136
The Stimulus on the Receptors Is Ambiguous 96 deMonSTrATion | Searching for Conjunctions 138
Objects Can Be Hidden or Blurred 97
What Happens When We Don’t Attend? 138
Objects Look Different From Different Viewpoints 97
Inattentional Blindness 138
Perceptual Organization 98
Change Blindness 139
The Gestalt Approach to Perceptual Grouping 98 deMonSTrATion | Change Detection 139
Gestalt Principles of Perceptual Organization 100 Is Attention Necessary for Perceiving Scenes? 140
Perceptual Segregation 102
Distraction 141
deMonSTrATion | Finding Faces in a Landscape 105
Distraction and Task Characteristics 141
Attention and Perceptual Load 142
Perceiving Scenes and Objects in Scenes 106
Something to Consider: Distracted Driving 143
Perceiving the Gist of a Scene 107
MeThod | Using a Mask to Achieve Brief Stimulus
Developmental Dimension: Attention and Perceptual Completion 144
Presentations 107 MeThod | Habituation 145
Regularities in the Environment: Information for Perceiving 108 TeST YoUrSeLF 6.2 146
deMonSTrATion | Visualizing Scenes and Objects 109 Think AboUT iT 147
The Role of Inference in Perception 111 keY TerMS 147
Connecting Neural Activity and Object/Scene
Perception 113 ChAPTer 7
Brain Responses to Perceiving Faces and Places
Spotlight on the Parahippocampal Place Area
113
113
Taking Action 149
Neural Mind Reading 114
MeThod | Neural Mind Reading 114
Something to Consider: Are Faces Special? 116
Developmental Dimension: Infant Face Perception 119
Think AboUT iT 120
keY TerMS 122 The Ecological Approach to Perception 149
The Moving Observer Creates Information in the
ChAPTer 6 Environment 150
Self-Produced Information 151
Visual Attention 125 The Senses Do Not Work in Isolation 152
deMonSTrATion | Keeping Your Balance 152
Staying on Course: Walking and Driving 153
Walking 153
Driving a Car 154
Wayfinding 155
The Importance of Landmarks 155
The Brain’s “GPS” 157
Scanning a Scene 126 Individual Differences in Wayfinding 159
deMonSTrATion | Looking for a Face in the Crowd 126 TeST YoUrSeLF 7.1 160
viii Contents
Acting on Objects 160 Something to Consider: Motion Responses to Still Pictures 189
Affordances: What Objects Are Used For 160 Developmental Dimension: Biological Motion Perception
The Physiology of Reaching and Grasping 161 in Newborns 191
Observing Other People’s Actions 163 TeST YoUrSeLF 8.2 192
Mirroring Others’ Actions in the Brain 163 Think AboUT iT 192
Predicting People’s Intentions 164 keY TerMS 193
Something to Consider: Action-Based Accounts of Perception 166
Developmental Dimension: Imitating Actions 167
ChAPTer 9
Think AboUT iT 169
keY TerMS 169
Perceiving Color 195
ChAPTer 8
Perceiving Motion 171
Functions of Color Perception 196

Color and Light 196
Reflectance and Transmission 197
Color Mixing 198
Perceptual Dimensions of Color 200
Functions of Motion Perception 171 TeST YoUrSeLF 9.1 201
Motion Provides Information About Objects 171 The Trichromatic Theory of Color Vision 201
Motion Attracts Attention 173 Color-Matching Evidence for Trichromatic Theory 202
Motion Helps Us Understand Events in Our MeThod | Color Matching 202
Environment 173 Physiological Evidence for Trichromatic Theory 203
Life Without Motion Perception 174 Are Three Receptor Mechanisms Necessary for Color
Studying Motion Perception 174 Vision? 204
When Do We Perceive Motion? 174 Opponent-Process Theory of Color Vision 206
Comparing Real and Apparent Motion 175
Hering’s Phenomenological Evidence for Opponent-Process
What We Want to Explain 176 Theory 206
Motion Perception: Information in the Hurvich and Jameson’s Psychophysical Measurements of the
Environment 176 Opponent Mechanisms 207
Motion Perception: Retina/Eye Information 177 deMonSTrATion | Afterimages 207
The Reichardt Detector 178 MeThod | Hue Cancellation 207
Corollary Discharge Theory 179 Physiological Evidence for Opponent-Process Theory 209
deMonSTrATion | Eliminating the Image Displacement Signal How Opponent Responding Can Be Created by Three Types
With an Afterimage 180 of Receptors 209
deMonSTrATion | Seeing Motion by Pushing on Your Color in the Cortex 210
Eyelid 180 Is There a Single Color Center in the Cortex? 210
TeST YoUrSeLF 8.1 182 Types of Opponent Neurons in the Cortex 211
Motion Perception and the Brain 182 Color Deficiency 212
The Movement Area of the Brain 182 Monochromatism 212
Effects of Lesioning, Deactivating, and Stimulating 183 Dichromatism 212
MeThod | Transcranial Magnetic Stimulation (TMS) 183 TeST YoUrSeLF 9.2 213
MeThod | Microstimulation 184 Color in a Dynamic World 214
Motion from a Single Neuron’s Point of View 184 Color Constancy 214
deMonSTrATion | Movement of a Bar Across an deMonSTrATion | Adapting to Red 215
Aperture 185 deMonSTrATion | Color and the Surroundings 216
Motion and the Human Body 186 Lightness Constancy 217
Apparent Motion of the Body 186 deMonSTrATion | The Penumbra and Lightness
Motion of Point-Light Walkers 187 Perception 219
Contents ix
deMonSTrATion | Perceiving Lightness at a Corner 219
ChAP Ter 11
Something to Consider: Color Is a Creation of the Nervous
System 219 Hearing 259
Developmental Dimension: Infant Color Vision 222
Think AboUT iT 223
keY TerMS 224
ChAPTer 10
Perceiving Depth and Size 227 The Perceptual Process for Hearing 260
Physical Aspects of Sound 260
Sound as Pressure Changes 260
Pure Tones 261
MeThod | Using Decibels to Shrink Large Ranges
of Pressures 262
Complex Tones and Frequency Spectra 263
Perceptual Aspects of Sound 264
Perceiving Depth 227
Thresholds and Loudness 264
Oculomotor Cues 228 Pitch 266
deMonSTrATion | Feelings in Your Eyes 229 Timbre 267
Monocular Cues 229 TeST YoUrSeLF 11.1 267
Pictorial Cues 229 From Pressure Changes to Electricity 268
Motion-Produced Cues 232 The Outer Ear 268
deMonSTrATion | Deletion and Accretion 233 The Middle Ear 268
Binocular Depth Information 233 The Inner Ear 269
deMonSTrATion | Two Eyes: Two Viewpoints 233 How Frequency Is Represented in the Auditory
Seeing Depth With Two Eyes 234 Nerve 272
Binocular Disparity 235 Békésy Discovers How the Basilar Membrane
Disparity (Geometrical) Creates Stereopsis (Perceptual) 239 Vibrates 272
The Correspondence Problem 240 The Cochlea Functions as a Filter 273
The Physiology of Binocular Depth Perception 242 MeThod | Neural Frequency Tuning Curves 274
TeST YoUrSeLF 10.1 243 Returning to the Outer Hair Cells: The Cochlear
Amplifier 274
Perceiving Size 243
The Holway and Boring Experiment 244
Size Constancy 246 The Physiology of Pitch Perception 276
deMonSTrATion | Perceiving Size at a Distance 247

Place and Pitch 276
Temporal Information and Pitch 277
deMonSTrATion | Size–Distance Scaling and
Place and Pitch (Again) 277
Emmert’s Law 247
Problems Remaining to Be Solved 278
Illusions of Depth and Size 248
The Pathway to the Brain 278
The Müller-Lyer Illusion 248 Pitch and the Brain 279
deMonSTrATion | The Müller-Lyer Illusion With Books 250
Hearing Loss 281
The Ponzo Illusion 250
Presbycusis 281
The Ames Room 251
Noise-Induced Hearing Loss 282
The Moon Illusion 252
Hidden Hearing Loss 282
Something to Consider: Depth Information Across Species 253
Something to Consider: Cochlear Implants 283
Developmental Dimension: Infant Depth Perception 254
Developmental Dimension: Infant Hearing 284
Binocular Disparity 254
Thresholds and the Audibility Curve 284
Pictorial Cues 255
Recognizing Their Mother’s Voice 284
MeThod | Preferential Reaching 256
Think AboUT iT 285
Think AboUT iT 257
keY TerMS 285
keY TerMS 257
x Contents
ChAPTer 12 ChAPTer 13
Hearing II: Location Speech Perception 317
and Organization 289
The Speech Stimulus 317

The Acoustic Signal 318
Location Basic Units of Speech 319
Auditory Localization 290 The Variability of the Acoustic Signal 320
Binaural Cues for Sound Localization 290 Variability From Context 320
Monaural Cue for Localization 292 Variability From Different Speakers 321
The Physiology of Auditory Perceiving Phonemes 322
Localization 294 Categorical Perception 322
The Jeffress Neural Coincidence Model 294 Information Provided by the Face 322
Broad ITD Tuning Curves in Mammals 295 Information From Our Knowledge of Language 324
Cortical Mechanisms of Localization 296 TeST YoUrSeLF 13.1 324
Hearing Inside Rooms 298 Perceiving Words and Sentences 325
Perceiving Two Sounds That Reach the Ears at Different Perceiving Words in Sentences 325
Times 299 deMonSTrATion | Perceiving Degraded Sentences 325
Architectural Acoustics 299 Perceiving Breaks Between Sequences of Words 325
TeST YoUrSeLF 12.1 301 deMonSTrATion | Organizing Strings of Sounds 326
Organization Perceiving Degraded Speech 327
Speech Perception and the Brain 328
The Auditory Scene: Separating Sound
Sources 301 Something to Consider: Speech Perception and Action 331
Location 302 Developmental Dimension: Infant Speech Perception 332

Onset Time 302 The Categorical Perception of Phonemes 332
Timbre and Pitch 302 Learning the Sounds of a Language 333
Auditory Continuity 304 TeST YoUrSeLF 13.2 334
Experience 304 Think AboUT iT 334
Musical Organization: Melody 304 keY TerMS 335
What Is Melody? 305
Phrases 305
Grouping 305 ChAPTer 14
Tonality 306
MeThod | Event-Related Potential in Language 307 The Cutaneous Senses 337
Expectation 308
Musical Organization: Rhythm 309
What Is Rhythm? 309
The Beat 309
Meter 310
MeThod | Head-Turning Preference Procedure 310
Something to Consider: Connections Between Hearing
and Vision 312 Perception by the Skin and Hands
Hearing and Vision: Perceptions 312 Overview of the Cutaneous System 338
Hearing and Vision: Physiology 312 The Skin 338
TeST YoUrSeLF 12.2 314 Mechanoreceptors 338
Think AboUT iT 314 Pathways From Skin to Cortex 340
keY TerMS 315 The Somatosensory Cortex 340
Contents xi
The Plasticity of Cortical Body Maps 342 Individual Differences in Taste 367
Perceiving Details 342 TeST YoUrSeLF 15.1 368
MeThod | Measuring Tactile Acuity 343
Olfaction and Flavor
Receptor Mechanisms for Tactile Acuity 343
deMonSTrATion | Comparing Two-Point The Functions of Olfaction 368
Thresholds 344 Olfactory Abilities 369
Cortical Mechanisms for Tactile Acuity 344 Detecting Odors 369
Perceiving Vibration and Texture 344 MeThod | Measuring the Detection Threshold 369
Vibration of the Skin 345 Discriminating Between Odors 370
Surface Texture 345 Identifying Odors 370
deMonSTrATion | Perceiving Texture With deMonSTrATion | Naming and Odor
a Pen 347 Identification 370
Perceiving Objects 347 Individual Differences in Olfaction 370
deMonSTrATion | Identifying Objects 347 Analyzing Odorants: The Mucosa and
Identifying Objects by Haptic Exploration 348 Olfactory Bulb 371
The Cortical Physiology of Tactile Object Perception 348 The Puzzle of Olfactory Quality 371
TeST YoUrSeLF 14.1 351 The Olfactory Mucosa 372
How Olfactory Receptor Neurons Respond
Pain Perception to Odorants 373
The Gate Control Model of Pain 351 MeThod | Calcium Imaging 373
Top-Down Processes 353 The Search for Order in the Olfactory Bulb 374
Expectation 353 MeThod | Optical Imaging 374
Attention 353 MeThod | The 2-Deoxyglucose Technique 375
Emotions 354 Representing Odors in the Cortex 375
The Brain and Pain 354 How Odorants Are Represented in the
Brain Areas 355 Piriform Cortex 376
Chemicals and the Brain 355 How Odor Objects Are Represented 376
Observing Pain in Others 357 TeST YoUrSeLF 15.2 378
Something to Consider: Social Pain and Physical

The Perception of Flavor 378
Pain 357 deMonSTrATion | “Tasting” With and Without

the Nose 378
Think AboUT iT 359
Taste and Olfaction Meet in the Mouth
keY TerMS 359
and Nose 378
Taste and Olfaction Meet in the Nervous System 379
Flavor Is Influenced by Cognitive Factors 380
Flavor Is Influenced by Food Intake: Sensory-Specific
ChAPTer 15
Satiety 380
The Chemical Senses 361 Something to Consider: The Proust Effect: Memories, Emotions,
and Smell 381
Developmental Dimension: Infant Chemical Sensitivity 382
Think AboUT iT 383
keY TerMS 383
Taste 362 APPendiX

Taste Quality
Basic Taste Qualities 362
362
A Methods of Adjustment
Connections Between Taste Quality and a Substance’s and Constant Stimuli 384
Effect 362
The Neural Code for Taste Quality 363 B The Difference Threshold 385
Structure of the Taste System
Population Coding 364
363 C Magnitude Estimation and the
Specificity Coding 365 Power Function 386
xii Contents
D The Signal Detection Probability Distributions 391
The Criterion 391
Approach 388 The Effect of Sensitivity on the ROC Curve 392
A Signal Detection Experiment 388

The Basic Experiment 389 Glossary 394
Payoffs 389
References 413
What Does the ROC Curve Tell Us? 390
Signal Detection Theory 391 Name Index 438
Signal and Noise 391 Subject Index 445
Contents xiii
Demonstrations
Perceiving a Picture 9 Afterimages 207

Becoming Aware of the Blind Spot 24 Adapting to Red 215
Filling In the Blind Spot 25 Color and the Surroundings 216
Becoming Aware of What Is in Focus 26 The Penumbra and Lightness Perception 219
Foveal Versus Peripheral Acuity 41 Perceiving Lightness at a Corner 219
Cortical Magnification of Your Finger 76 Feelings in Your Eyes 229
Perceptual Puzzles in a Scene 93 Deletion and Accretion 233
Finding Faces in a Landscape 105 Two Eyes: Two Viewpoints 233
Visualizing Scenes and Objects 109 Perceiving Size at a Distance 247
Looking for a Face in the Crowd 126 Size–Distance Scaling and Emmert’s Law 247
Attentional Capture 127 The Müller-Lyer Illusion With Books 250
Searching for Conjunctions 138 Perceiving Degraded Sentences 325
Change Detection 139 Organizing Strings of Sounds 326
Keeping Your Balance 152 Comparing Two-Point Thresholds 344
Eliminating the Image Displacement Signal With an Perceiving Texture With a Pen 347
Afterimage 180 Identifying Objects 347
Seeing Motion by Pushing on Your Eyelid 180 Naming and Odor Identification 370
Movement of a Bar Across an Aperture 185 “Tasting” With and Without the Nose 378
xiv
Methods
Method of Limits 14 Habituation 145

Magnitude Estimation 15 Transcranial Magnetic Stimulation (TMS) 183
Measuring the Dark Adaptation Curve 28 Microstimulation 184
Measuring a Spectral Sensitivity Curve 31 Color Matching 202
The Setup for Recording From a Single Neuron 34 Hue Cancellation 207
Preferential Looking 44 Preferential Reaching 256
Presenting Stimuli to Determine Receptive Fields 58 Using Decibels to Shrink Large Ranges of Pressures 262
Psychophysical Measurement of the Effect of Selective Neural Frequency Tuning Curves 274
Adaptation to Orientation 62 Event-Related Potential in Language 307
Brain Imaging 75 Head-Turning Preference Procedure 310
Brain Ablation 79 Measuring Tactile Acuity 343
Double Dissociations in Neuropsychology 81 Measuring the Detection Threshold 369
Using a Mask to Achieve Brief Stimulus Presentations 107 Calcium Imaging 373
Neural Mind Reading 114 Optical Imaging 374
Precueing 130 The 2-Deoxyglucose Technique 375
xv
Preface
by Bruce Goldstein
W hen I first began working on this book in 1976,

Hubel and Wiesel were studying feature detectors
in the striate cortex and were five years away from
receiving their Nobel Prize; one of the hottest new discover-
ies in perception was that the response properties of neurons
Eigenschaften
■ Demonstrations. Demonstrations have been a popular fea-
ture of this book for many editions. They are integrated
in young kittens could be influenced by experience; and lit- into the flow of the text and are easy enough to be carried
tle was known about the mechanisms responsible for odor out with little trouble, thereby maximizing the probabil-
perception. Today, specialized areas in the visual cortex have ity that students will do them. See list on page xiv.
been mapped using brain imaging; neurons have been identi- ■ Methods. It is important not only to present the facts of
fied throughout the cortex that respond to complex visual perception, but also to make students aware of how these
stimuli; and researchers are exploring not only the mecha- facts were obtained. Highlighted Methods sections, which
nisms for perceiving objects but also mechanisms linking our are integrated into the ongoing discussion, emphasize
perception of objects to how we physically interact with them. the importance of methods, and the highlighting makes
Additionally, the idea that experience can shape both percep- it easier to refer back to them when referenced later in the
tion and neural responding has been widely embraced and book. See list on page xv.
expanded beyond young kittens to include adult humans, ■ Something to Consider. This end-of-chapter feature
and genetic methods and neural recording have revealed spe- offers the opportunity to consider especially interest-
cialized olfactory receptors and cortical mechanisms of smell ing phenomena and new findings. Some examples:
and taste. Why Is the Difference Between Physical and Perceptual
But some things haven’t changed. Teachers still stand in Important? (Chapter 1); Distracted Driving (Chapter 6);
front of classrooms to teach students about perception, and Connections Between Hearing and Vision (Chapter 12);
students still read textbooks that reinforce what they are The Proust Effect (Chapter 15).
learning in the classroom. Another thing that hasn’t changed ■ Developmental Dimensions. The Developmental
is that teachers prefer texts that are easy for students to read, Dimension feature, which was introduced in the ninth
that present both classic studies and up-to-date research, edition, has proven to be popular and so has been
and that present both the facts of perception and overarch- continued and slightly expanded in this edition. This
ing themes and principles. feature, which appears at the end of chapters, focuses on
When I began teaching perception, I looked at the text- perception in infants and young children.
books that were available and was disappointed, because none ■ Test Yourself. Test Yourself questions appear in the
of them seemed to be written for students. They presented middle and at the end of each chapter. These questions
“the facts,” but not in a way that seemed very interesting or are broad enough that students have to unpack the
inviting. I therefore wrote the first edition of Sensation and questions themselves, thereby making students more
Perception, which came out in 1980, with the idea of involving active participants in their studying.
students in their study of perception by presenting the mate- ■ Think About It. The Think About It section at the end
rial as a story. The story is a fascinating one, because it is a of each chapter poses questions that require students to
narrative of one discovery following from another, a scientific apply what they have learned and that take them beyond
“whodunit” in which the goal is to uncover the hidden mech- the material in the chapter.
anisms responsible for our ability to perceive. ■ Full-Color Illustrations. Perception, of all subjects,
Though my goal in writing this book has been to tell a should be illustrated in color, so I was especially pleased
story, this is, after all, a textbook designed for teaching. So when in 2007 the seventh edition became “full-color.”
in addition to presenting the story of perceptual research, What pleases me about the illustrations is not only how
this book also contains a number of features, most of which beautiful the color looks, but how well it serves pedagogy.
appeared in the ninth edition, that are designed to highlight There are more than 500 figures in this edition, including
specific material and to help students learn. 85 new to this edition.
xvi
■ MindTap for Sensation and Perception engages Perceptual Principles (Chapters 1–4)
and empowers students to produce their best work—
consistently. For those courses that include MindTap, the ■ New discussion emphasizing the difference between
textbook is supplemented with videos, activities, apps, physical and perceptual
and much more. MindTap creates a unique learning path ■ New research that questions the lateral inhibition
that fosters increased comprehension and efficiency. explanation of the Chevreul and Hermann grid illusions
(Geier & Hudach, 2010)
For students: ■ Distributed mapping of visual categories across the
■ MindTap delivers real-world relevance with activi- cortex (Huth et al., 2012)
ties and assignments that help students build critical Visual Qualities (Chapters 5–10: Object and Scene;
thinking and analytic skills that will transfer to other Attention, Action, Motion, Color, Depth, and Size)
courses and their professional lives.
■ MindTap helps students stay organized and efficient ■ Bayesian inference and object perception (Geisler, 2011;
with a single destination that reflects what’s important Tanenbaum et al., 2011)
to the instructor, along with the tools students need to ■ Lateralization of FFA response to faces (Meng et al., 2012)
master the content. ■ Parahippocampal Place Area responds to sense of 3D
■ MindTap empowers and motivates students with infor- space (Mullally & Maguire, 2011)
mation that shows where they stand at all times—both ■ Attention synchronizes neural activity in the cortex
individually and compared to the highest performers (Baldauf & Desimone, 2014; Bosman et al., 2012)
in class. ■ Distracted driving (Hickman & Hanowski, 2012; Strayer
et al., 2013)
Additionally, for instructors, MindTap allows you to: ■ 2014 Nobel Prize research on the brain’s GPS (O’Keefe,
■ Control what content students see and when they see it Moser and Moser’s research; Moser, 2014)
with a learning path that can be used as is, or matched ■ Revised description of Reichardt motion detectors
to your syllabus exactly. ■ Expanded discussion of Newton’s color experiments and
■ Create a unique learning path of relevant readings, history of trichromatic and opponent-process theories
multimedia, and activities that move students up the ■ Discussion of crossed and uncrossed disparity
learning taxonomy from basic knowledge and compre- Hearing (Chapters 11–12: Pitch, Location, Organization)
hension to analysis, application, and critical thinking.
■ Integrate your own content into the MindTap Reader, ■ Physiology of pitch perception updated to reflect shift in
using your own documents or pulling from sources thinking from Bekesy place theory to filtering action of
like RSS feeds, YouTube videos, websites, Google Docs, basilar membrane, and emphasis on temporal factors
and more. ■ Pitch perception of resolved and unresolved harmonics
■ Use powerful analytics and reports that provide a (Oxenham, 2013)
snapshot of class progress, time in course, engagement, ■ Localization of pitch in auditory cortex (Norman-
and completion. Haignere et al., 2013)
■ Hidden hearing loss (Kujawa & Liberman, 2009; Plack
In addition to the benefits of the platform, MindTap et al., 2014)
for Sensation and Perception includes: ■ New section on music perception, emphasizing rhythm,
■ Exploration. The MindTap Exploration feature en- musical organization, and motor response to music
ables students to view experimental stimuli, perceptual (Chen et al., 2008; Grahn & Rowe, 2009; Krumhansl,
demonstrations, and short film clips about the research 1985; Patel et al., 1996)
being discussed. These features have been updated in Speech (Chapter 13)
this edition, and new items have been added to the labs
carried over from the ninth edition. Most of these items ■ Perceiving degraded speech (Davis et al., 2005)
have been generously provided by researchers in vision, ■ Cortical response to phonemes and phonetic features
hearing, and perceptual development. (Mesgarani et al., 2014)
■ Link between speech production and perception in the
cortex (Silbert et al., 2014)
Changes in This Edition ■ Social gating hypothesis of infant speech perception
(Kuhl, 2014)
This edition offers many improvements in organization,
The Skin Senses (Chapter 14)
designed to make the text read more smoothly and flow
more logically. In addition, each chapter has been updated to ■ Response of SA1 and PC fibers to coarse and fine textures
highlight new advances in the field, supported by over 190 new (Weber et al., 2013)
references. Here are a few examples of new material that has ■ Effect of expectation on pain reduction by drugs (Bingel
been added in this edition. et al., 2011)
Preface xvii
■ Comparing social pain and physical pain (Eisenberger, in turning my manuscript into a book. Thank you, Jill,
2014; Woo et al., 2014) not only for taking care of details, but for your flexibility
and your willingness to take care of all of those “special
The Chemical Senses (Chapter 15) requests” that I made during the production process.
■ Vernon Boes, art guru, who directed the design for the
■ Social effects of anosmia (Croy et al., 2013)
book. Thanks, Vernon, for our continuing relationship,
■ Revised estimate of the number of odors that can be
and the great design and cover.
discriminated (Bashid et al., 2014)
■ Ellen Pettengell for the elegant design and Denise
■ Diffuse representation of odorants in piriform cortex
Davidson for the striking cover.
(Omanski et al., 2014)
■ Peggy Tropp, for her expert and creative copyediting.
■ Kyra Kane, associate content developer, for helping initi-
ate the process involved in obtaining new interactions for
A Note on the Creation of This Edition MindTap.
I wrote the first nine editions of this book myself, but with the ■ Mary Noel for making MindTap for Sensation and
addition of James Brockmole of the University of Notre Dame, Perception happen.
this edition became a team effort. Taking the ninth edition as ■ Brittani Morgan and Deanna Ettinger for their relentless
the starting point, I revised Chapters 1–5 and 11–15, and Jim quests for permissions.
revised Chapters 6–10. Having Jim revise these chapters had a ■ Michelle Clark, senior content project manager, who
number of benefits. First, he brought new ideas to the material, coordinated all of the elements of the book during
which are reflected in changes such as updating the description production and made sure everything happened when
of the Reichardt motion detector, adding historical highlights it was supposed to so the book would get to the printer
about Newton, Helmholtz, and Hering to the discussion on time.
of color vision, and creating a number of new Developmental ■ Joshua Taylor, associate content vendor services manager,
Dimensions. Second, the process of revising all of the chapters for coordinating the Instructor’s Manual, Test Bank, and
was collaborative. We read and commented on each other’s PowerPoint slides.
chapters and made suggestions about new material to add and
In addition to the help I received from all of these people
old material that needed to be omitted. A third collaborator,
on the editorial and production side, I also received a great
who was crucial to the success of this project, was my longtime
deal of help from perception researchers. One of the things I
developmental editor, Shannon LeMay-Finn, who made sure
have learned in my years of writing is that other people’s ad-
we explained things clearly and in the same style throughout
vice is crucial. The field of perception is a broad one, and I
the book. The goal was to create a book that instructors
rely heavily on the advice of experts in specific areas to alert
would easily recognize because of its similarity to the previous
me to emerging new research and to check the content for
editions, but that also contains new research and reflects
accuracy. The following is a list of “expert reviewers.” Some
changing trends in the field.
checked entire chapters for accuracy and completeness (indi-
cated by *) and others checked portions of chapters that re-
lated directly to their research.
Acknowledgments Chapter 3
It is a pleasure to acknowledge the following people who Karl Gegenfurtner
worked tirelessly to turn the manuscript into an actual book. Giessen University, Germany
Without these people, this book would not exist, and both Jim
and I are grateful to all of them. János Geier
Stereo Vision Ltd., Budapest, Hungary
■ Tim Matray, editor, for providing resources to support
the book, and, most important, for your willingness to Chapter 6
listen to my concerns and to provide advice and support
regarding various situations that came up as I was writ- Conrado Bosman
ing the book. University of Amsterdam
■ Shannon LeMay-Finn, developmental editor extraordi- * Michael Dodd
naire, who has spoiled me with her attention to details, University of Nebraska
and with queries and suggestions that often amazed me.
Many of the details of this edition of the book owe their Pascal Fries
existence to Shannon’s perceptive feedback. Also thank Ernst Strüngmann Institute for Neuroscience, Frankfurt
you, Shannon, for your humor, for your appreciation of
Chapter 7
my humor, and for becoming interested in perception.
■ Jill Traut of MPS Limited Production Services, for * Rob McIntosh
taking care of the amazing number of details involved University of Edinburgh
xviii Preface
Chapter 8 Chapter 14
* Duje Tadin Naomi Eisenberger
University of Rochester University of California, Los Angeles
Chapter 9 Tor Wager
University of Colorado
* Hannah Smithson
University of Oxford Chapter 15
Chapter 10 Marion Frank
University of Connecticut
* Julie Harris
University of St. Andrews Donald Wilson
New York University
Chapter 11
I also thank the following people who donated photographs
Nancy Kanwisher
and research records for illustrations that are new to this
Massachusetts Institute of Technology
edition.
Sam Norman-Haignere
Coronado Bosman
Massachusetts Institute of Technology
Radbond University, Nijmegen
* Andrew Oxenham
Matt Cashore
University of Minnesota
University of Notre Dame
Christopher Plack
Edward Chang
University of Manchester
University of California, San Francisco
William Yost
Naomi Eisenberger
Arizona State University
University of California, Los Angeles
Chapter 12
János Geier
Flavio Chamis Stereo Vision Ltd., Budapest
Composer/Conductor
Hirac Gurden
Matthew Davis University of Paris, Orsay
Medical Research Council, Cambridge
Uri Hasson
Diana Deutsch Princeton University
University of California, San Diego
Alex Huth
* Jessica Grahn University of Prague
University of Western Ontario
Ewald Hering
Stefan Koelsch University of California, Berkeley
Freie Universität Berlin
George L. Malcolm
* Elizabeth Hellmuth Margulis George Washington University
University of Arkansas
Sam Norman-Haignere
Stephen McAdams Massachusetts Institute of Technology
McGill University
Andrew Oxenham
Robert Zatorre University of Minnesota
McGill University
Sarah Shomstein
Chapter 13 George Washington University
Edward Chang Pawan Sinha
University of California, San Francisco Massachusetts Institute of Technology
Uri Hasson I also thank Michael Hout of the University of New Mexico
Princeton University for tracking down many new demonstrations for the Explo-
ration feature of MindTap, and the many researchers who
contributed the demonstrations. These researchers are cred-
ited in the online Exploration feature.
Preface xix
Perception is a miracle. Somehow,
the markings on this page become a
sidewalk, stone walls, and a quaint ivy-
covered house. Even more miraculous
is that if you were standing in the real
scene, the flat image on the back of
your eye would be transformed into
three-dimensional space that you could
walk through. This book explains how
this miracle occurs.
© Bruce Goldstein
CHApTer 1
Introduction
to Perception
CHApTer CONTeNTs
Why Read This Book? Studying the Perceptual Process Five Questions About the Perceptual
The Two “Stimulus” Relationships World
The Perceptual Process
But What About “Sensation”? (A and B) something to consider: Why Is
Distal and Proximal Stimuli (Steps 1 The Physiology–Perception the Difference Between Physical
and 2) Relationship (C) and Perceptual Important?
Receptor Processes (Step 3) Cognitive Influences on Perception
THINK ABOUT IT
Neural Processing (Step 4) Measuring Perception
Behavioral Responses (Steps 5–7) Gustav Fechner Introduces Methods
Knowledge to Measure Thresholds
Some Questions We Will Consider: Hint: Humans and animals have solved these problems
in a number of elegant ways. They use (1) two spheri-
■■ Why should you read this book? (p. 4) cal sensors called “eyes,” which contain a light-sensitive
■■ What is the sequence of steps from looking at a stimulus like a chemical, to sense light; (2) two detectors on the sides of
tree to perceiving the tree? (p. 5) the head, called “ears,” which are fitted with tiny vibrat-
■■ What is the difference between perceiving something and ing hairs to sense pressure changes in the air; (3) small
recognizing it? (p. 8) pressure detectors of various shapes imbedded under the
■■ How do perceptual psychologists go about measuring the skin to sense stimuli on the skin; and (4) two types of
varied ways that we perceive the environment. (p. 13) chemical detectors to detect gases that are inhaled and
solids and liquids that are ingested.
I magine that you have been given the following hypothetical

science project.
Project: Design a device that can locate, describe, and identify
all objects in the environment, including their distance
Additional note: Designing the detectors is just the
first step in creating the system. An information process-
ing system is also needed. In the case of the human, this
information processing system is a “computer” called the
brain, with 100 billion active units and interconnections
from the device and their relationships to each other. In
so complex that they have still not been completely
addition, make the device capable of traveling from one
deciphered. Although the detectors are an important part
point to another, avoiding obstacles along the way.
of the project, the design of the computer is crucial, be-
Extra credit: Make the device capable of having conscious cause the information that is picked up by the detectors
experience, such as what people experience when they look needs to be analyzed. Note that the operation of the hu-
out at a scene. man system is still not completely understood and that
Warning: This project, should you decide to accept it, is the best scientific minds in the world have made little
extremely difficult. It has not yet been solved by the best progress with the extra credit part of the problem. Focus
computer scientists, even though they have access to the on the main problem first, and leave conscious experience
world’s most powerful computers. until later.
The “science project” just described is about perception— they pass through airport security, speech recognition systems
conscious experience that results from stimulation of the that can understand what someone is saying, and highway
senses. Our goal in this book is to understand how humans signs that are visible to drivers under a variety of conditions.
and animals perceive, starting with the detectors—the eyes, But reasons to study perception extend beyond the pos-
ears, skin receptors, and receptors in the nose and mouth— sibility of useful applications. Studying perception can help
and then moving on to the computer—the brain. We want to you become more aware of the nature of your own perceptual
understand how we sense things in the environment and in- experiences. Many of the everyday experiences that you take
teract with them. The paradox we face is that although we still for granted—such as tasting food, looking at a painting in a
don’t understand perception, perceiving is something that oc- museum, or listening to someone talking—can be appreciated
curs almost effortlessly. In most situations, we simply open at a deeper level by considering questions such as “Why do I
our eyes and see what is around us, listen and hear sounds, eat lose my sense of taste when I have a cold?” “How do artists cre-
and taste, without expending any particular effort. ate an impression of depth in a picture?” and “Why does an
Because of the ease with which we perceive, many people unfamiliar language sound as if it is one continuous stream of
see perception as something that “just happens” and don’t see sound, without breaks between words?” This book will not only
the feats achieved by our senses as complex or amazing. “After answer these questions but will answer other questions that
all,” the skeptic might say, “for vision, a picture of the envi- you may not have thought of, such as “Why don’t I see colors at
ronment is focused on the back of my eye, and that picture dusk?” and “How come the scene around me doesn’t appear to
provides all the information my brain needs to duplicate the move as I walk through it?” Thus, even if you aren’t planning to
environment in my consciousness.” But the idea that percep- become a physician or a robotic vehicle designer, you will come
tion is not very complex is exactly what misled computer sci- away from reading this book with a heightened appreciation of
entists in the 1950s and 1960s to propose that it would take both the complexity and the beauty of the mechanisms respon-
only about a decade or so to create “perceiving machines” that sible for your perceptual experiences, and perhaps even with an
could negotiate the environment with humanlike ease. That enhanced awareness of the world around you.
prediction, made half a century ago, has yet to come true, even Because perception is something you experience con-
though a computer defeated the world chess champion in 1997 stantly, knowing about how it works is interesting in its own
and defeated two Jeopardy! champions in 2010. From a com- right. To appreciate why, consider what you are experiencing
puter’s point of view, perceiving a scene is more difficult than right now. If you touch the page of this book, or look out at
playing world championship chess or accessing vast amounts what’s around you, you might get the feeling that you are per-
of knowledge to answer quiz questions. In this chapter, we will ceiving exactly what is “out there” in the environment. After
consider a few practical reasons for studying perception, how all, touching this page puts you in direct contact with it, and it
perception occurs in a sequence of steps, and how to measure seems likely that what you are seeing is what is actually there.
perception. But one of the things you will learn as you study perception is
that everything you see, hear, taste, feel, or smell is the result of
the activity in your nervous system and your knowledge gained
from past experience.
Why Read This Book? Think about what this means. There are things out there
that you want to see, hear, taste, smell, and feel. But the only
The most obvious answer to the question “Why read this way to achieve this is by activating sensory receptors in your body
book?” is that it is required reading for a course you are taking. designed to respond to light energy, sound energy, chemical
Thus, it is probably an important thing to do if you want to stimuli, and pressure on the skin. When you run your fingers
get a good grade. But beyond that, there are a number of other over the pages of this book, you feel the page and its texture
reasons for reading this book. For one thing, it will provide because the pressure and movement are activating small
you with information that may be helpful in other courses and receptors just below the skin. Thus, whatever you are feeling
perhaps even your future career. If you plan to go to gradu- depends on the activation of these receptors. If the receptors
ate school to become a researcher or teacher in perception or a weren’t there, you would feel nothing, or if they had different
related area, this book will provide you with a solid background properties, you might feel something different from what you
to build on. In fact, many of the research studies you will read feel now. This idea that perception depends on the properties of the
about were carried out by researchers who read earlier editions sensory receptors is one of the themes of this book.
of this book when they were undergraduates. A few years ago, I received an email from a student (not
The material in this book is also relevant to future stud- one of my own, but from another university) who was using
ies in medicine or related fields, because much of our discus- an earlier edition of this book.1 In her email, “Jenny” made a
sion is about how the body operates. Medical applications that
depend on an understanding of perception include devices to 1
Who is “I”? In various places in the book you will see first-person references such
restore perception to people who have lost vision or hearing as this one (“I received an email”) or others, like “a student in my class,” or “I tell my
and treatments for pain. Other applications include robotic students,” or “I had an interesting experience.” Because this book has two authors,
you may wonder who I or my is. The answer is that, unless otherwise noted, it is
vehicles that can find their way through unfamiliar environ- author B. G., because most of the first-person references in this edition are carried
ments, face recognition systems that can identify people as over from the 9th edition, which was written by B. G.
4 CHApTer 1 Introduction to Perception
number of comments about the book, but the one that struck involves understanding not only how cells called neurons
me as being particularly relevant to the question “Why read work, but how they interact with each other and how they op-
this book?” is the following: “By reading your book, I got to erate within different areas of the brain. Another reason we say
know the fascinating processes that take place every second in the series of boxes in Figure 1.1 is simplified is that steps in the
my brain, that are doing things I don’t even think about.” Your perceptual process do not always unfold in a one-follows-the-
reasons for reading this book may turn out to be totally differ- other order. For example, research has shown that perception
ent from Jenny’s, but hopefully you will find out some things (“I see something”) and recognition (That’s a tree”) may not al-
that will be useful, or fascinating, or both. ways happen one after another, but could happen at the same
time, or even in reverse order (Gibson & Peterson, 1994). And
when perception or recognition leads to action (“Let’s have a
The Perceptual Process closer look at the tree”), that action could change perception
and recognition (“Looking closer shows that what I thought
Perception happens at the end of what can be described, was an oak tree turns out to be a maple tree”). This is why there
with apologies to the Beatles, as a long and winding road are reverse arrows between perception, recognition, and action.
(McCartney, 1970). This road begins outside of you, with stim- In addition, there is an arrow from “action” back to the stimu-
uli in the environment—trees, buildings, birds chirping, smells lus. This turns the perceptual process into a “cycle” in which
in the air—and ends with the behavioral responses of perceiv- taking action, for example, walking toward the tree, changes
ing, recognizing, and taking action. We picture this journey the observer’s view of the tree.
from stimuli to responses by the seven steps in Figure 1.1, Even though the process is simplified, Figure 1.1 provides
called the perceptual process. The process begins with a stim- a good way to think about how perception occurs and intro-
ulus in the environment (a tree in this example) and ends with duces some important principles that will guide our discus-
the conscious experiences of perceiving the tree, recognizing sion of perception throughout this book. In the first part of
the tree, and taking action with respect to the tree. this chapter, we will briefly describe each stage of the process;
Because this process is involved in everything we will be in the second part, we will consider ways of measuring the
describing in this book, it is important to note that Figure relationship between stimuli and perception.
1.1 is a simplified version of what happens. First, many things
happen within each “box.” For example, “neural processing,”
But What About “Sensation”?
Before we begin describing the stages of the perceptual pro-
cess, let’s consider something that may have occurred to you:
Why is Figure 1.1 called the perceptual process, when the title
of this book is Sensation and Perception? To answer this ques-
Perception Recognition Action
tion, let’s consider the terms sensation and perception. When a
distinction is made between sensation and perception, sensation
is often identified as involving simple “elementary” processes
5 6 7 that occur right at the beginning of a sensory system, as when
light stimulates receptors in the eye. In contrast, perception is
identified with complex processes that involve higher-order
mechanisms such as interpretation and memory that involve
Neural Knowledge activity in the brain. It is therefore often stated, especially in
processing introductory psychology textbooks, that sensation involves de-
tecting elementary properties of a stimulus (Carlson, 2010),
4 and perception involves the higher brain functions involved in
interpreting events and objects (Myers, 2004).
Keeping this distinction in mind, let’s consider the dis-
plays in Figure 1.2. Figure 1.2a is extremely simple—a single
Receptor Light is reflected Stimulus in the dot. Let’s for the moment assume that this simplicity means
processes and focused environment that there is no interpretation or higher-order processes, so
sensation is involved. Looking at Figure 1.2b, with three dots,
3 2 1 we might now think that we are dealing with perception, be-
cause we interpret the three dots as creating a triangle. Going
Figure 1.1 The perceptual process. These seven steps, plus
“knowledge” inside the person’s brain, summarize the major events
even further, we can say that Figure 1.2c, which is made up of
that occur between the time a person looks at the stimulus in the many dots, is a “house.” Surely this must be perception because
environment (the tree in this example) and perceives the tree, it involves many dots and our past experience with houses. But
recognizes it, and takes action toward it. Figures 1.3–1.6 describe let’s return to Figure 1.2a, which we called a dot. As it turns
the steps in the perceptual process in more detail. out, even a stimulus this simple can be seen in more than one
The Perceptual Process 5
Another random document with
no related content on Scribd:
Soitto kaikuu ulkoravintoloista ja torvet kimaltelevat auringossa.
Pikkulapset juoksentelevat punaisina, valkoisina taikka sinisinä ja
leikkivät hiekkaläjissä tynnyrinvanteilla, palloilla taikka
ilmarakkuloilla. Ne nauravat ja lörpöttelevät, taikka itkevät
hillittömästi, kun ilmarakkula on karannut ja josta pian näkyy
ainoastaan pieni pilkku kaukana, kaukana — lähellä aurinkoa.
Naiset pukeutuvat vaaleihin pukuihin, kalossit sysätään syrjään, ja

herrat etsivät kävelykeppejään ja kiiltäviä silinterihattujaan. Valkoisia
lakkeja, kultalyyryjä ja nuorisoa vilisee odottaen saada näyttää
maailmalle ylioppilaiden kaunista voitonmerkkiä.
Ruohokentät rupeavat kimaltelemaan hennossa vihreydessään,

esplanaadien penkereillä aukeavat kukat auringonpaisteessa,
pensaihin ilmestyy pieniä lehtiä ja vesikioskien portit aukaistaan.
Mutta kun illalla lapset ovat viedyt huoneisiin, soitto tauvonnut ja

yö tullut, vallitsee kaduilla hiljainen ja omituinen tunnelma. On yö,
mutta ilma on kuitenkin valoisa, läpikuultava, luonto uinuu, mutta
valvoo maatessaankin, kaikki lepää, mutta elää kuitenkin; kaikkialla
on hiljaista ja kuitenkin on kaikkialla sointua ja säveltä. Ei ole
ainoatakaan ikkunaa, jonka uutimien takana ei uneksittaisi uusia
unelmia, ei ole muuria, jonka sisäpuolella olisi ihminen, jota ei
kevään kaikkivalta olisi koskettanut. Haaveillaan töistä ja
laakeriseppeleistä, rakkaudesta ja valoisista kesäpäivistä,
säihkyvistä silmistä, joihin on katsottu, puolittain tehdyistä
lemmentunnustuksista ja lupauksista, kaikesta, joka ei vielä ole
tapahtunut, mutta joka voi tapahtua, kaikellaisesta, josta ei oikein
itsekään olla selvillä mitä se on… Seisoissamme ajatuksiimme
vaipuneina näemme kulkijan jossain kaukana, kuulemme hänen
askeleittensa heikon kaiun haihtuvan pois, hän katoo itsekin kuin
usvahaamu, kaukaa kuuluu serenaadi, ja milloin tahansa voi toinen
kuulua aivan läheltä. Ei valoa, ei varjoa, ainoastaan yksi ainoa, suuri
unelma.
Kuka meistä ei joskus elämässään olisi seisonut uudenaikaisessa

kaupungissa, ilman sukuperää ja muistoja, hurmautuneena ja
tuntenut puolivaloisan toukokuun yön tuhatäänistä, melkein
kuulumatonta elegiiaa!
3.
Taistelu talven jälkijoukon ja eteenpäin kiirehtivän kevään välillä on

vetäytynyt pohjoiseenpäin, jonnepäin talvi on peräytynyt
luoksepääsemättömään napalinnoitukseensa. Lumiräntä, joka
toisinaan vielä on näyttäytynyt, on muuttunut lämpimäksi sateeksi,
tuulten voima on laimentunut, pilvet hajautuvat ja aurinko levittää
voittavan loisteensa, elähyttävän paisteensa, lemmekkään lämpönsä
luonnon yli, joka hurmaantuneena nauttien, muistuttaa nuoren
morsiamen kaihoa, autuuden ilme kuvastin kirkkaiden sisäjärvien ja
lahtien sinisessä katseessa.
Koivulehdot, jotka ovat olleet punertavia ja pronssinkarvaisia,

rupeavat nyt muuttumaan viheriäisiksi, leppien tahmeat umput
paisuvat ja pihlajien pitkät lehtien suojukset puhkeavat ja antavat
tilaa monihaaraisille untuvaisille lehdille kehittymiseen. Lehmus,
vaahtera ja haapa, kaikki saavat elon, mahla pulppuaa niissä, kaikki
kiirehtivät elämään, kukkimaan ja kantamaan hedelmää lyhyessä
kesässä.
Oi, kuinka tuolla metsän poluilla lemuaa, siellä tuntuu kuivuneiden
lehtien, sammalen ja itse maankin lemu, jota tallaamme, ja loistavien
valkovuokkojen, jotka ovat tulleet esiin leppämullasta! Oi, mikä
elämä ja liverrys puiden oksissa, mikä kiire pehmeitä pesiä
valmistuissa, ja mitä lemmenkiistaa sitten vähä väliä! Käellä yksin ei
ole aikaa pesimiseen ja rakentamiseen, hän ei voi ajatella
tulevaisuutta ja vastuksia pienien poikasten kanssa. Käkipariskunta
lentää vaan läpi lehtojen koko kevään, yhdessä ainoassa
lemmenhuumauksessa ja ehtii tuskin hakea ruokaansa.
Eläimet viedään taas laitumelle ja pelloilla kynnetään ja kylvetään

ja ahdistetaan tunkeilevia variksia, jotka tulevat syömään siementä.
Päivät kestävät melkein kauvemmin, kuin voimat riittävät, ja työ
sujuu hyvin. Miesten huudot kuuluvat vainioilta, naisten laulu kaikuu
tuvista, joiden ovet ovat auki, ja illalla tulevat lehmät hitaasti käyden
kotiinpäin polkuja pitkin kilisevin kelloin ja kärsimättömästi ja iloisesti
mylvähdellen.
Saaristoissa on vielä jäätiköltä jälellä jossain varjoisalla rannalla ja

puut ja vihreys ovat myöhästyneet. Mutta siellä on sentään
sykkäilevää eloa. Kun jäälohkareet vielä uiskentelivat ympäri, tulivat
haahkat suurissa parvissa, näyttäen pilvenhattaroilta ja telkät,
koskelot, mustasorsat ja allit — kaikki ovat saapuneet. Haahkat ovat
hajautuneet ja lepäävät parittain kallioilla ja leikkivät
lemmenleikkiään tyyninä aamuina kimaltelevien vesipatsaiden
keskellä, haahkatelkkä viheriänä ja mustana ja komeana
koreudessaan ja haahka ruskeana, niin että sitä tuskin näkyy luodon
ollessa takalistona.
Usva lepää hienona ja valkoisena aamulla, mutta kun

ensimmäinen heikko itätuulahdus on herännyt poistuu sumu suurien,
kevyiden pumpulipilvien kaltaisina, joiden lomista loistaa sininen
taivas. Silloin parveilevat muuttavat allit ympäri pienissä joukkioissa
hajautuneina koko rannikolle tuhansittain ja tuhansittain, silloin
laulavat ne avaruuden täyttävää lauluaan, niin että se kuuluu kuin
kaukainen torventoitotus. Ilma suhisee lintujen lennosta, vesiryöpyt
kimaltelevat niiden heittäytyessä mereen, kaikkialla kuuluu laulua ja
vihellystä ja laukauksia pamahtaa näkymättömistä pyssyistä, jotka
ovat piilossa kallioiden vedenpuoleisilla reunoilla, höyrylaivojen ja
purjealusten risteillessä kulkuväylien tuhansissa mutkissa.
Niin, kevät on voittanut, kaikkialla on eloa, elämää ja väriä,

höyryävässä maassa siitiniloa, kaikkein katseissa herännyttä riemua
ja nautintoa koko luonnossa.
Niin, nauttikaamme siis me kaupunkilaisihmisetkin valosta ja

lämmöstä, sulkekaamme koulut ja tukahuttavat vuokrakasarmit ja
etsikäämme kaikkein meidän äitiämme, luontoa, joka odottaa meitä
valkovuokko-, kieloja tuomenkukkakinoksineen ja koivunlemuineen
ja antaa terveyttä ruumiillemme ja virkistystä kaupungin
ahdasmielisyydessä ja melussa väsyneille aivoillemme.
Helsingissä 1900.
Äiti
Siis olet sinä tullut, rakas poikani — kiitos, kiitos, että tahdoit
vaivata itseäsi pitkällä matkalla. Varmaankaan ei ollut niin hauska
jättää elämää siellä, opinnoita, suuria kaupunkia, rikasta luontoa ja
mahtavia vuoria, tullaksesi tänne vähävaraiseen kotiisi näkemään
vanhan äitisi kuolevan pois luotasi ja isäsi luota — kiitos tulemastasi
— nyt olette te minulla molemmat vieressäni — elä itke, katsos, ei
koko maailman tiede voi pelastaa minua, sillä ääni sydämmessäni
puhuu tyynesti ja varmasti, että kuolema lähenee — —
Mutta kerro minulle enemmän alpeille nousuistasi, enemmän niistä

jyrkistä huipuista, jotka ikuisen lumen peittäminä, kylpien
auringonvalossa, kuten rohkeat aatteet ja ajatukset kokoutuvat ylös
avaruuteen. Se ei väsytä minua ja minä kuuntelen niin mielelläni.
Tiedätkö, minä tunnen itseni niin ihmeelliseksi, ei tunnu ollenkaan
siltä, kuin olisin lähellä pimeää hautaa, missä maallinen majani
muuttuu jälleen maaksi, vaan minä tunnen päinvastoin täydellistä
sopusointua, tunnen itseni terveeksi sairaudessanikin.
*****
Sinä kysyt minulta katseellasi — et tahdo tehdä sitä suullisesti —

pelkäät, että puhun itseni väsyksiin. Minä vastaan sinulle, poikani,
minä ymmärrän sanattomat kysymyksesi. Isä ei koskaan osaa
selittää sinulle sitä — sinä olet liian vaitelias isä, sinä — —
Niin, katsos, minä kasvoin kaukana maalla, kodissa, jota suuri

puisto ympäröi, jossa kävelin ympäri haaveillen nuoruuden unelmia.
Lukemiseni, jonka vanha isäni minulle valitsi, johti unelmieni tiet
turhamaisuuden kujilta suurten vainajien seuraan, henkieni, jotka
olivat olleet ihmiskunnan hyväntekijöitä ja luonnonkuvaukset
herättivät mielikuvitukseni rikkaaseen elämään. Ajattelepas, minä,
lapsi, minä istuin puutarhassa ja luin ja minä näin ihania maisemia
avautuvan eteeni, kukkivat omenapuut veivät minut seutuihin, jotka
keväisin ovat kukkien lumesta valkeita, suuret puut muuttuivat
mahtaviksi seeteripuiksi, ja iltasin menin minä usein näköalavuorelle,
nähdäkseni yhä laajemmalle. Silloin muodostui kaikki mitä näin,
sisäisten toivomusteni mukaan. Näin välkkyviä meriä, joilla suuret
höyrylaivat liikkuivat, tehden kultaisia vakoja, kylät tulivat suuriksi
kaupungeiksi loistavan valkoisine rakennuksineen, ja pilvijoukkiot
jotka ukkosilmoilla kokoutuivat yhteen, olivat alppia, joiden huiput
kimaltelivat punaisina ilta-auringon valossa.
Katsokaas, vanha äiti on vielä hieman runollinen. Nyt lepään

hetkisen.
*****
Niin, ja sitten kasvoi minussa vähitellen suuri halu nähdä kaiken

tämän todellisuudessa, mitä olin haaveillut, saada ottaa tehokasta
osaa vilkkaaseen elämään, nähdä meriä ja avaruuksia, ja mahtavia
alppia — päästä pois tasaiselta maalta, niin, minun mielestäni rupesi
melkein elämä kotona tuntumaan yksitoikkoiselta ja jokapäiväiseltä
ja että kaunis puutarha oli huonosti hoidettu ja ruma.
Sitten tuli kevät, maa rupesi viheriöitsemään ja koivujen ja

haapojen latvat saivat pitkiä ripsuja, jotka loistivat, kuin pronssi.
Vuokot puhkesivat, muuttolinnut palasivat ja illat tulivat lämpöisiksi.
Silloin tuli isä — niin, hän oli nuori ja keikarimainen silloin — ja sitten
rupesi hän katselemaan minua ja minä häntä, vaikka en
tahtonutkaan. Ei, minä en tahtonut, usein istuin minä ylhäällä
näköalavuorella vain herättääkseni eloon vanhoja unelmia alpeista ja
avaruuksista ja niiden avulla syrjäyttääkseni kaiken uuden. Mutta se
ei auttanut. Tuo uusi tunkeutui ylitseni vastustamattomalla
hurmauksella, samalla kun surukseni näin vanhan, vanhat tunteeni
— ei kuolevan — vaan syrjäytyvän. Ja niin laskin minä käteni isän
käteen eräänä iltana kukkivan tuomen alla. Missä on kätesi nyt isä,
ojenna se minulle taas — näin.
*****
Nyt loppuivat pian unelmat korkeuksista ja avaruuksista — ne

muodostuivat toisenlaisiksi nyt. Laaksoon jäisin minä ja asuisin
siellä, ja sinne minä jäin ja siellä asuin — mutta se oli kukoistava ja
tuoksuava laakso, siellä kasvoi ruusuja ja kieloja ja linneat
puhkesivat metsän hämäryydessä. Punaposkinen pienokainen
kasvoi vieressämme laaksossa, samalla kun isä ja äiti näkivät
vuosien hiljaa vierivän yksitellen, ja riemuiten huomasivat tunteitten
ja ajatuksien heräävän pienokaisessa ja kuinka ne yhä enemmän ja
enemmän kehittyivät. Pienokainen olit sinä, rakas poikani. Niin,
laaksossa asui ihmeellinen onni kukkien joukossa, onni, jota ei nuori
tyttö milloinkaan täydellisesti voinut aavistaa maatessaan vanhan
kotinsa puutarhasohvalla ja katsellessaan pilvenhuippujen loistoa.
Niin, kiitos isä, että veit haaveilevan tytön elämän elävään
todellisuuteen — kiitos!
*****
Ei, antakaa minun vaan puhua nyt, kun kerran olen alkanut. Niin,
minä kiitän molempia sydämellisesti kaikesta siitä onnesta, mikä on
tullut osakseni, kaikesta mitä olette antaneet minulle. Olen
tyytyväinen ja onnellinen vielä kuollessanikin — joka ei ollenkaan
tunnu minusta vaikealta. Kuoleman kauhun asemasta, josta olen
lukenut ja kuullut puhuttavan, on, kuten jo sanoin ihmeellinen
sopusointu sydämessäni — ei mitään tuskia enää, ainoastaan
väsymystä — ja sitten nuo ihmeen ihanat soinnut — joiden syytä ja
alkua en täydellisesti voi selvittää. — Mutta ehkä sentään voinkin —
se johtui juuri mieleeni, kun kohtasin katseesi, rakas poikani. Mutta
minä kokoan vähän voimia.
*****
Niin, se oli sinun kotiintulosi, joka saatti sopusointuisuuden
sydämessäni ylimmilleen — se herätti täyteläisempään eloon
tunteen, joka aikaisemmin piili siellä pohjalla — nyt on se paisunut
ilahuttamaan viimeisiä hetkiäni. Se on päässyt valtaan aina, kun olen
lukenut rakkaita kirjeitäsi, poikani katsos, se on nuoruuden runous,
joka on herännyt täyteen kukoistukseen, se on kaikkein
näköalavuorella haaveilemieni unelmain täyttymys, joka vaikuttaa
tämän onnellisen tunteen kuoleman läheisyydessä. Katsos, lapseni,
— niin, sinähän olet kaikessa tapauksessa minun lapseni, niin vanha
kuin oletkin — katsos, sinä olet saavuttanut sen, josta minä
haaveilin, sinä olet nähnyt välkkyvät meret, suuret kaupungit ja
pulppuavan elämän, sinä olet tutkinut tieteitten pesäpaikoissa, sinä
olet katsellut äärettömiä avaruuksia ja kiivennyt korkeille alpeille,
jotka lumikoristuksessaan loistavat punaisina ilta-auringossa ja
ikäänkuin mahtavat aatteet ja ajatukset pyrkivät avaruutta kohti —
sinä olet nähnyt kaiken tämän ja saavuttanut. Ja sittenhän on, kuin
jos minä itse olisin tehnyt sen — nähkääs, tämä mahtoi sentään olla
kaikkein nuoruuden unelmaini sisältö. — Niin poikani, vanha äitisi on
elänyt useamman elämän, isän ja sinun ja hän on ollut onnellinen
teidän menestyksistänne, hänellä on mielestään ollut osansa
kaikesta, mitä te olette toimittaneet — ja tämä tietoisuus, joka nyt on
selvinnyt varmuudeksi, mahtaa olla se, joka hymnin lailla kaikuu
minulle ja täyttää sydämeni elämän täyteläisyydellä ja taittaa
kuolemalta kärjen.
*****
Päiväkirjasta.
Toukokuun 3 päivä.
Siitä on kulunut vuosi, ei kauvempaa. Kuinka tämä vuosi on

tuntunut pitkältä, ja kuinka paljon se on opettanut minulle!
Kuinka vanha hän nyt olisikaan? kun lasken. Niin, hän olisi nyt
kolmenkymmenen vuotias, koska Signe on kuuden.
Me olemme olleet tänään haudalla, Signe ja minä ja koristaneet

sen kukilla. Kuinka onnellista, että lapsen suru sentään niin helposti
haihtuu! Signen mielestä ei elämä enää ole niin surullista ja
erinomaista senvuoksi että hänen äitinsä on kuollut. Onnellinen ikä!
Joskus vaan enää tapahtuu, että äidin muisto jälleen herää, ja

silloin voi Signen pienessä sydämessä syttyä kiihkeä kaiho sen
perään, joka oli hänen paras apunsa ja hellä ystävänsä.
Kuluneena vuotena olen minä koettanut johonkin määrin korvata

vainajaa. Kuinka naurettavasti ja tuhmasti käyttäydyinkään ensi
alussa! Oli tuhansia asioita, joita en osannut, joita minun täytyi
vähitellen oppia ja joita Signen täytyi minulle opettaa. Minä tunsin
itseni ensin melkein yhtä avuttomaksi, kun Robinson saarellaan,
kaikkien noiden pienien vaatteiden, kaikkien noiden ajatusten ja
kaikkien lapsellisien kysymysten kanssa, joihin on niin vaikea
vastata.
Minä muistan esim. vielä aivan hyvin, kuinka minä muutama päivä
jälkeen kuolemantapauksen osottauduin taitamattomaksi ja
tuhmaksi. Minun oli onnistunut pukea Signen päälle noin jotensakin
ilman muistutuksia hänen puoleltaan, ja kun hän oli valmis, oli hän
mielestäni erinomaisen hyvin puettu. Sitten menimme me
kahvipöytään.
"Saanko kaataa kahvin, isä, kyllä minä osaan?"
Toden totta ei minulla ollut sydäntä kieltää, pidin kuitenkin käteni

läheisyydessä sillä varalta, että apua olisi tarvittu. Pienet sormet
tarttuivat toimekkaasti kahvikannun kädensijaan ja kuppi täyttyi
vähitellen. Lopuksi rupesi pikku käsi vapisemaan ja kannu asetettiin
alas pienellä läjähdyksellä.
"Se painoi, mutta kuppi täyttyi kuitenkin," sanoi Signe, kasvot

punaisina ja riemuiten.
"Nyt kaadan minä sen sijaan sinulle."
"Mutta eihän Signellä ole tapana saada kahvia!"
Salatakseni nolouttani sanoin minä silloin, että hän sentään

tänään saisi puoli kuppia.
"Senkö vuoksi, että äiti on kuollut?"
"Niin, sen vuoksi."
"Saanko minä aina tästedes kahvia?"
"Et, ainoastaan joskus."
"Niin, eihän äiti sentään olekkaan kuollut hänhän on taivaassa.

Voiko hän sieltä nähdä, kuinka me juomme kahvia?"
"Ehkä" — enhän tietänyt mitä minun piti vastata.
"Mutta kattohan on edessä."
"No sitten ei hän ehkä näekkään meitä."
"Jos hän näkisi, niin kyllä kai Signe hänen mielestään olisi oikein
taitava, kun voi kaataa kahvia isälle."
"Kyllä varmaan."
"Isä, ei Signe oikein ymmärrä tuota, että äiti on haudattu maahan

ja sentään on taivaassa?"
"Niin, tänään saa Signe myöskin leivoksen, ja sitten menemme me

ulos kävelemään."
"Mihin, torilleko?"
"Niin, torille."
Kaikeksi onneksi sain nuo pikku aivot työskentelemään toiseen

suuntaan.
Sellaisia keskusteluja on meillä ollut usein, ja tavallisesti olen minä

joutunut ymmälle. En käsitä, kuinka äidit selviytyvät sellaisesta.
Vuoden kuluessa olen minä kuitenkin tullut vähän enemmän

huomaamaan, kuinka on meneteltävä, kun on kuusivuotias tytär
hoidettavana ja kasvatettavana, taikka kenties on parempi sanoa,
että Signe on tullut huomaamaan, kuinka kuuden vuotiaan tytön
tulee kasvattaa isäänsä.
Kaikessa tapauksessa on hän avuttomuudessaan kiintynyt minuun
pienen sydämensä koko lämmöllä ja hellyydellä ja me kasvatamme
yhä edelleen toinen toistamme.
Minkälaisia muutoksia yhdessä vuodessa!
Kuinka kauniita nämä kevätaamut ovat! Kevät onkin tullut aikaisin

tänä vuonna lämpimineen ja saattanut maan viheriöitsemään. Kun
aukaisen verannan oven, virtaa koko maailman auringonpaiste
minua vastaan ja höyryävä maanhaju tuntuu. Koivujen kaikkein
pienimmät hiirenkorvat kimaltelevat kuin kulta ja hamppuvarpunen
laulaa. Vanhassa lepässä viheltelee rastas laulua
lemmenonnestaan. Minä otan työni ulos verannalle ja kirjoitan
hetkisen pöytäkirjoihini, Signe makaa vielä. Mutta työstä ei tahdo
tulla mitään. Suloiset kevät-aamut ja pöytäkirjat eivät varmaankaan
kuulu yhteen.
Minä menen Signen huoneeseen ja vedän uutimet syrjään ja

annan auringon paistaa sisään ja istun hänen vuoteensa viereen.
Kuinka lämpimänä ja pehmeänä hän lepää pikku vuoteessaan

valkoisena ja hienona kuin joutsenenuntuvat! Kuinka kauniina
ruusuinen pää lepää tyynyllä, keltaisten hiusten ympäröimänä. En
tiedä, tekeekö sen kevät, taikka mistä se tulee, mutta minä tunnen
itseni melkein onnelliseksi, istuissani tuon makaavan pienokaisen
käsi omassani, onnelliseksi, muistojen kaihon sekaantuessa
onneeni.
Signe ei herää enkä minä herätä häntä. Minä nautin istuissani
täten hänen vuoteensa vieressä, vasta heräävä kevät ulkopuolella,
linnunlauluineen, joka kaikuu sisään ikkunasta ja loistavine
auringonpaisteineen yli maailman.
Enhän koskaan ole ollut runoilija, mutta minun mielestäni pitäisi

sitä, mitä tunnen, voida pukea runomuotoon. Jos voisin runoilla,
kirjoittaisin nyt runon, joka sisältäisi melkein seuraavaa:
"Herää pienokaiseni, herää, nouse vuoteen pehmeästä suojasta,

lämpöisenä kuin linnunpoika ja valkoisena ja hienona kuin joutsenen
untuva."
"Herää pienokaiseni, herää, huuhtele valkeaa ruumistasi ja

punaista poskeasi lähteen kirkkaalla vedellä."
"Pue itsesi valkeihin vaatteihin, niin kävelemme pitkin

auringonpaisteista polkua tuoksuavan tuomen ja koivun alla,
leivosten liverrellessä."
"Tahdon viedä sinut viheriälle niitylle, missä kielot kukkivat."
"Herää pienokaiseni, herää, sano hyvää huomenta visertelevän

iloisesti, niin iloisesti, kuin hamppuvarpunen laulaa ikkunan
ulkopuolella."
"Herää pienokaiseni, lämpöisenä ja hienona, niin menemme ulos

kielojen keskelle!"
Ja sitten herää Signe, aukaisee silmänsä ja luo silmäripsiensä

välistä minuun loistavan katseen.
Vuosi sitten luulin minä, että olisi aivan mahdotonta meille

kahdelle, Signelle ja minulle, päästä läpi elämän yhdessä. Näytti,
kuin olisi päälleni sälytetty vastuunalaisuus, jota en koskaan voisi
täyttää.
Nyt se on joka tapauksessa muodostunut toisellaiseksi, ei siten,

kuin olisi vastuunalaisuudentunne heikontunut, ei, päinvastoin, mutta
minä olen rohkaissut luontoni ja uskon itse, että se onnistuu meille.
Asia on vaan se, että minä ennen ajattelin aivan liian paljon
päiväkirjojani ja liian vähän sitä, että elämä itse asiassa vaatii
muutakin minulta. Ennen olivat nuo kirjoituspuuhat mielestäni
elämäni varsinaisena tarkoituksena, s.o. tuo tunne oli juurtunut
minuun, vaikka en tietänyt siitä, minä en ollut koskaan ajatellutkaan
asiaa. Signe on opettanut minulle toista, Signe on opettanut minulle,
että pöytäkirjat ovat vaan elämisen välikappaleita, sivuasioita, jota
vastoin elämä itse, eläminen, on pääasia.
Kun olen nyt tullut huomaamaan tämän ja ajattelen, minkälainen

minä ennen olen ollut, huomaan minä, että useat elinvuosistani ovat
hutiloimalla kuluneet. Täällä olen minä istunut ja lukenut
paperikimppuja ja kirjoittanut paperikimppuja ja koonnut rahoja,
viettääkseni komeaa elämää, voidakseni elää mukana, kuten
sanotaan, vaikkei vaimovainajani ollenkaan pitänyt sellaisesta
suuresta seuraelämästä, eikä ottanut mielellään siihen osaa.
Pyörre oli tarttunut minuun ja minä olin alkanut pyöriä sen

mukaan.
Nyt näen minä selvään kuinka vähän todellista riemua sellainen
elämä sisältää, kuinka tyhjää tämä kaupungin remuava ilo on.
Kaiken täytyy tulla sisältäpäin, onnen, ilon, elämisen taidon.
Sen olet sinä opettanut minulle, Signe! Kuinka iloinen olenkaan,

siitä surusta huolimatta, joka ei koskaan haihdu, kuinka onnellisia
olemmekaan toistemme kanssa, ja kuinka vähän me todellisuudessa
tarvitsemme tämän maailman hyvyydestä! Me iloitsemme
voikukkasista tien vieressä, tuomenkukkien tuoksusta, lintujen
laulusta ja auringon loisteesta järvellä, me iloitsemme ystävällisten
ihmisten katseista ja naurusta ja pienistä lavertelevista lapsista, joita
tapaamme kävelyillämme puistoissa.
Niin vähästä olemme me onnellisia, Signe sen vuoksi, että se

kuuluu hänen ikäänsä ja minä sen vuoksi, että olen oppinut, kuinka
paljo tässä vähässä on.
Minä olen onnellinen ja iloinen Signen itsensä tähden. Kuinka

paljon hän minulle onkaan, lapsellisuudessaan ja pienuudessaan.
Mitä kaikkea onkaan hänessä ja mitä voi tulla tuosta pienestä
siemenestä, kunhan se saa kehittyä oikein sinisen taivaan ja
auringon alla.
Niin, minä luotan itseeni, minä uskon, että minä voin johtaa hänen
mahdollisuutensa kehitykseen, minä ainakin teen mitä voin, se on
oleva elämäni tarkoitus ja päämäärä — pöytäkirjain tästedes vaan
ollessa sivuseikkana, välikappaleena.
Tänne tulee tätejä sekä isän että äidin puolelta puhumaan Signen
tulevaisuudesta, hänen koulunkäynnistään — vaikka se onkin liian
aikaista vielä, voi ja tuleekin joka tapauksessa sitä ajatella, eihän
keskusteleminen vahingoita asiaa.
No niin, minä annan tätien keskustella. Itse olen enimmäkseen

vaiti, kunnes suvaitsen ilmoittaa heille, että aion itse pitää koulua
Signelle.
"Sinä koulua! Onpa nekin tuumia!"
"Minä rupean pitämään ulkoilmakoulua."
"Mitä se on? Tuleeko hänen oppia lukemaan ulkona, tai mitä sinä
tarkoitat?"
"Lukemaan? Sitä ehtii myöhemminkin."
"Mutta siitä kai on alotettava! Niinhän on ollut kaikkina aikoina, niin

kauvan kun muistamme."
"Ulkoilmakoulussa me enimmäkseen kävelemme, katselemme

kasvia, kiviä ja eläimiä, soutelemme järvellä, kaivamme maassa,
tutkimme tähtitaivasta, katselemme talonpoikain työtä ja niin
edespäin."
"Siitä mahtaa tulla ihmeellinen koulu."
"Niin, ainakin huvittava. On aika kaivaa esiin unohtuneet tietoni,

opiskella ja istuttaa Signeen rakkautta luontoon, vielä hänen
ollessaan pieni. Sitten kun aika tulee, annan minä jonkun teistä
opettaa hänet lukemaan."
"Sinä näyt aikovan kasvattaa häntä jonkinlaiseksi ihmeeksi!"
"Minä tahdon vaan välttää tavallisen koulun tasoittavaista

vaikutusta, tahdon välttää sen kasvatusta."
"Sinä näyt olevan kehittymäisilläsi runoilijaksi."
"Ehkä."
Itse asiassa olen minä kyllä paljonkin ajatellut tuota kouluasiaa, ja

päättänyt tehdä niinkuin ylläoleva keskustelu osoittaa. Minkätähden
en tekisi niin? Voin niin hyvin ajatella, että lapsiin voi istuttaa — ei, se
ei ole oikea sana — että lapsissa voi herättää rakkauden luontoon ja
elämään antamalla heidän vähitellen nähdä yhtä toisen perään,
puhua siitä, mitä on nähty, esittää erilaisia ominaisuuksia, puhutella
maalaisia heidän töissään, katsella kyntämistä, kylvämistä ja
elonkorjuuta, työkaluja ja kotiteollisuutta, kalastusta y.m. Täytyyhän
täten yksinkertaisesti ja helposti voida opettaa lapsille kasvioppia,
eläintiedettä, uskontoa, matematiikkaa, vieläpä kieliäkin —
edellyttäen, että itse osataan kaikkia noita aineita ja omataan
opettamiskyky ja kyky johtaa keskustelua siten, että lapsen aivot sen
käsittävät ja valita oikea ikä yhdelle niinkuin toisellekin.
Kuusi, seitsemän vuotta! Siinä ijässähän se yleensä on liian

varhaista. Enkä minäkään ehkä olisi puhunut aikomuksistani, elleivät
tädit olisi kiusanneet minua.
Kuuden seitsemän vuoden ijässä voi sentään joka tapauksessa

sirottaa ruokaa pikkulinnuille, katsella kuinka kukat kehittyvät ja
opetella katselemaan, kuinka kaunista luonto on.
Mutta mitä hyödyttää puhua koulusta. Opetushan seuraa kaikkea
muuta, sehän on vaan osa kasvatuksesta, eikä se riipu niin paljon
siitä, tiedämmekö sen tai sen, pääasia on saada tunne kehittymään
ja sydän lämpenemään.
Kuitenkin matkustamme me vielä tänään maalle ja katsomme,

mitä voimme tehdä puutarhalle. Signe saa oman maapalasensa,
jonka hän saa muokata ja kylvää. Kun puhun tästä hänelle, tulee
hänen katseensa kuin auringonpaisteeksi, pieniä pyyleviä käsiä
taputetaan riemusta, ja me menemme ulos käsi kädessä.
Ulkona laulaa linnut ja maa on täynnä elävää elämää. Miksi emme

me kaksikin voisi elää, tarvitsematta silti olla runolijoita taikka
ihmeitä.
"Mitä sinä arvelet, Signe?"
Tänään on palvelustyttö ollut kaupungissa asialla ja Signe on

mennyt mukana.
Kun he palaavat, tulee Signe minun luokseni, sinne missä istun

papereineni.
"Isä, Fiina sanoo, että jos Signellä ei olisi sinua, niin ei Signellä
olisi ketään, jonka luona olla, sitten kun äiti on mennyt taivaaseen."
"No niin, mutta onhan Signellä tätejä."

"Signellä ei olisi kotia, missä asuisi, ei vuodetta missä makaisi, ei
ruokaa, eikä mitään."
"Onhan sinulla tätejä, jotka antaisivat sinulle kaiken tuon."
"Mistä sinä sitten saat kaikki sellaiset, isä?"
"Minä ansaitsen työlläni."
"Eikö Signekin voi ansaita?"
"Eikö sinulla ole kaikki hyvin nyt sitte?"
"On, mutta jos isä menisi taivaaseen."
"Ei isä kuole, ennenkun Signe tulee suureksi."
"Menihän äitikin pois Signen luota."
"Äidin täytyi mennä, mutta isän ei täydy, isän täytyy olla täällä —
miten on sinun uuden nukenvaunusi laita, sopiiko se hyvin nukelle?"
Mielessäni olen raivoissani koko palvelusväelle. He eivät näy

olevan kasvattajia. Puhua sellaista lapsille!
Signe menee hakemaan nukenvaunuaan ja tulee vetäen sitä

perässään. Äkkiä jättää hän sen ja juoksee minun luokseni, kiipee
syliini ja painaa koko pikku olentonsa minua vasten.
"Kuinka hyvä sinä olet, isä, annat Signelle uusia vaatteita, uudet
kengät ja leikit kanssani kaikenmoista."
"No, nyt katselemme nukenvaunua."

Jos minä kuolisin — mitä tulisi silloin Signestä? Luontoni vastustaa
tuota ajatusta. Minä en voi enää ajatella, että hän voisi elää ilman
minua, yhtä vähän kuin minä ilman häntä.
Köyhä ja surullinen olen minä, lohduttomana seisoin minä

hautakummulla ja itkin, mutta sinä, sinä pikkuruinen asetit pehmeän
kätesi käteeni.
Sinä katsoit silmiini kuin lapsi katsoo, viattomuudella ja

luottamuksella, ja sinä annoit minulle uuden onnen.
Minä tahdon tehdä elämäsi iloiseksi ja valoisaksi kuin

auringonpaisteinen sunnuntaiaamu, kun laineet loiskivat.
Köyhä ja surullinen olin minä, mutta sinä asetit lapsenkätesi minun

käteeni ja annoit minulle uuden onnen.
Pikku Signe ei voi hyvin tänään. Näen, että hän on kalpea ja

toisinaan häntä viluttaa. Hän ei mene ulos, vaan istuu sisällä
värilaatikoineen ja nukkineen. Iltapäivällä saa hän pään kipua ja
tahtoo itse mennä vuoteesen. Parin tunnin kuluttua herää hän taas ja
on kuumeessa. Hän sanoo voivansa paremmin, mutta lääkäriä on jo
haettu. Hän tulee, antaa jotain pieniä määräyksiä yöksi, sanoo,
rauhoittaakseen minua, että se on vaan vähäpätöinen vilustuminen,
joka pian menee ohi.
Me juomme teetä illalliseksi ja minä istun Signen vuoteen vieressä

pidellen kuppia ja tukien hänen lämmintä päätään. Huomaan, että

(Original PDF) Sensation and Perception 10th Edition by E. Bruce Goldstein

Uploaded by

Document Information

Original Description:

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

(Original PDF) Sensation and Perception 10th Edition by E. Bruce Goldstein

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

(Original PDF) Sensation and

Perception 10th Edition by E. Bruce

Introduction to Perception 3 The Beginning of the Perceptual

Why Read This Book? 4

Receptor Processes (Step 3) 7 Light: The Stimulus for Vision 22

Spatial Organization in the Visual Cortex 74

TeST YoUrSeLF 3.1 55

Fields 58 Face Neurons in the Monkey’s IT Cortex 83

MeThod | Presenting Stimuli to Determine Receptive

Receptive Fields of Neurons in the Visual Cortex 60 Distributed Representation 84

Do Feature Detectors Play a Role in Two Experiments That Demonstrate Distributed

Selective Rearing 63 Something to Consider: The Mind–Body Problem 88

Perceiving Motion 171

Functions of Color Perception 196

deMonSTrATion | Perceiving Size at a Distance 247

Hearing II: Location Speech Perception 317

and Organization 289

The Speech Stimulus 317

Location 302 Developmental Dimension: Infant Speech Perception 332

Something to Consider: Social Pain and Physical

Pain 357 deMonSTrATion | “Tasting” With and Without

Taste 362 APPendiX

A Signal Detection Experiment 388

Perceiving a Picture 9 Afterimages 207

Method of Limits 14 Habituation 145

W hen I first began working on this book in 1976,

I magine that you have been given the following hypothetical

4 CHApTer 1 Introduction to Perception

The Perceptual Process 5

Naiset pukeutuvat vaaleihin pukuihin, kalossit sysätään syrjään, ja

Ruohokentät rupeavat kimaltelemaan hennossa vihreydessään,

Mutta kun illalla lapset ovat viedyt huoneisiin, soitto tauvonnut ja

Kuka meistä ei joskus elämässään olisi seisonut uudenaikaisessa

Taistelu talven jälkijoukon ja eteenpäin kiirehtivän kevään välillä on

Koivulehdot, jotka ovat olleet punertavia ja pronssinkarvaisia,

Eläimet viedään taas laitumelle ja pelloilla kynnetään ja kylvetään

Saaristoissa on vielä jäätiköltä jälellä jossain varjoisalla rannalla ja

Usva lepää hienona ja valkoisena aamulla, mutta kun

Niin, kevät on voittanut, kaikkialla on eloa, elämää ja väriä,

Niin, nauttikaamme siis me kaupunkilaisihmisetkin valosta ja

Mutta kerro minulle enemmän alpeille nousuistasi, enemmän niistä

Sinä kysyt minulta katseellasi — et tahdo tehdä sitä suullisesti —

Niin, katsos, minä kasvoin kaukana maalla, kodissa, jota suuri

Katsokaas, vanha äiti on vielä hieman runollinen. Nyt lepään

Niin, ja sitten kasvoi minussa vähitellen suuri halu nähdä kaiken

Sitten tuli kevät, maa rupesi viheriöitsemään ja koivujen ja

Nyt loppuivat pian unelmat korkeuksista ja avaruuksista — ne

Siitä on kulunut vuosi, ei kauvempaa. Kuinka tämä vuosi on

Me olemme olleet tänään haudalla, Signe ja minä ja koristaneet

Joskus vaan enää tapahtuu, että äidin muisto jälleen herää, ja

Kuluneena vuotena olen minä koettanut johonkin määrin korvata

"Saanko kaataa kahvin, isä, kyllä minä osaan?"

Toden totta ei minulla ollut sydäntä kieltää, pidin kuitenkin käteni

"Se painoi, mutta kuppi täyttyi kuitenkin," sanoi Signe, kasvot

"Nyt kaadan minä sen sijaan sinulle."

"Mutta eihän Signellä ole tapana saada kahvia!"

Salatakseni nolouttani sanoin minä silloin, että hän sentään

"Senkö vuoksi, että äiti on kuollut?"

"Niin, sen vuoksi."

"Saanko minä aina tästedes kahvia?"

"Et, ainoastaan joskus."

"Niin, eihän äiti sentään olekkaan kuollut hänhän on taivaassa.